Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Yhteyksien</strong> <strong>kirja</strong><br />
Monien kansainvälisesti merkittävien yhteiskuntatieteilijöiden,<br />
kuten Anthony Giddensin (2009), tuotannossa<br />
ympäristökysymykset ovat tulleet keskeisiksi. Toiveikkaasti<br />
voidaan puhua jopa yhteiskuntatutkimuksen<br />
ekologisesta käänteestä (Valkonen 2010a, 198). Muualla<br />
maailmassa sosiaalityö on ottanut ison askeleen ympäristön<br />
suuntaan, mikä ilmenee International Journal of<br />
Social Welfare -lehden vuoden 2012 teemanumerosta<br />
(ks. esim. Coates ja Grey 2012). Myös taloustieteessä<br />
on herätty yhä enemmän luonnon huomioon ottavaan<br />
ajatteluun, mistä kertoo esimerkiksi virkeä ekologinen<br />
taloustiede (esim. Eriksson ja Andersson 2010) sekä taloustieteilijöiden<br />
käynnistämä degrowth-liike (esim. Latouche<br />
2010). Organisaatioiden oppimista käsittelevässä<br />
<strong>kirja</strong>llisuudessa taas on havahduttu ekologisten riskien<br />
tuottamaan syvälliseen muutoksen ja kokonaisnäkemyksen<br />
tarpeeseen (Senge ym. 2004).<br />
Kestävämmän tulevaisuuden tavoittelu näkyy myös<br />
uusien yhteiskunnallisten liikkeiden laajassa kirjossa.<br />
Siihen kuuluu vaikkapa La Via Campesina eli kansainvälinen<br />
talonpoikien, pien- ja keskisuurten tilojen viljelijöiden,<br />
maattomien, maaseudun naisten, alkuperäiskansojen,<br />
maaseudun nuorten ja maataloustyöntekijöiden<br />
yhteenliittymä. Mainittakoon myös Maailman sosiaalifoorumi,<br />
bruttokansantuotteen sijaan onnellisuutta<br />
mittaava Gross national happiness -liike, öljyhuippuun ja<br />
ilmastonmuutokseen varautuva Transition towns -liike,<br />
ekokyläliikkeet sekä Occupy-liike.<br />
Näiden muutosta etsivien lukuisien toimijoiden tavoin<br />
<strong>kirja</strong>mme lähtökohtana oli siis se, että pelkkä ongelmien<br />
osoittaminen, nimeäminen ja kuvaaminen ei<br />
ole riittävä tavoite. Ongelmia osoittavan ja erittelevän<br />
yhteiskuntakriittisen puheen rinnalle – tai jopa sitä korvaamaan<br />
– tarvitsemme toisenlaisia, ratkaisukeskeisiä<br />
kollektiivisia puhetapoja. Tarvitsemme yhteyksiä ihmisten<br />
ja asiantuntijuuksien välille, yhteistoiminnallista<br />
asiantuntijuutta, tieteenalojen raja-aitojen ylittämistä<br />
sekä ennen kaikkea uutta ”yhteyksien kieltä”. Toivoimme,<br />
että kirjoittajien lähtökohtana olisi ekologisten ja<br />
16<br />
sosiaalisten kysymysten yhteenkietoutuneisuus. Lisäksi<br />
koetimme aktivoida kirjoittajia etsimään ratkaisuja, hylkäämään<br />
tieteellisen kirjoittamisen jäykimmät konventiot<br />
ja vuodattamaan tekstiin hiukan sydänvertaankin.<br />
Kutsussa esitimme myös vaatimattoman toiveen siitä,<br />
että kirjoituksilla voitaisiin edistää seuraavia asioita:<br />
ihmisen toiminnan sovittamista koko ekosysteemiin ja<br />
paikallisiin ekosysteemeihin; ekologisen näkökulman<br />
vahvistamista yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikassa; sukupolvien<br />
yli ulottuvaa hyvinvointia; sosiodiversiteetin<br />
(ihmiselämän monimuotoisuuden) ja biodiversiteetin<br />
turvaamista; yhteisvarallisuuden suojelua (mukaan lukien<br />
uudelleen ajateltu hyvinvointivaltio); eriarvoisuuden<br />
vähentämistä; sosiaalista oikeudenmukaisuutta; yhteisyyttä<br />
kilpailun sijaan. Vielä toivoimme, että kirjoittajat<br />
pohtisivat sitä, miten nykyistä laajemmin ymmärrettyä<br />
hyvinvointia ja heidän kuvaamaansa ideaa tai käytäntöä<br />
voitaisiin viedä eteenpäin yhteiskuntapoliittisesti<br />
ja millaisia uudistuksia se edellyttäisi sosiaaliturvajärjestelmältä.<br />
Tavoitteemme oli, että erityyppiset ja eri<br />
tieteen- ja elämänaloja edustavat artikkelit asettuisivat<br />
<strong>kirja</strong>ssamme keskinäiseen dialogiin.<br />
Kahdeksanosainen muutoksen polku<br />
Olemme jakaneet <strong>kirja</strong>n temaattisesti kahdeksaan osaan.<br />
Näin syntyi muutoksen kahdeksanosainen polku, joka<br />
kulkee diagnoosista resepteihin. Niin kuin metsäpolut<br />
tämäkään polku ei ole suora, ja sen varrella olevat<br />
etapit ovat erilaisia: välillä istutaan pohtimaan syntyjä<br />
syviä, välillä kyykistytään keräämään marjoja ja sieniä eli<br />
hankkimaan kestävämmän elämäntavan eväitä. Lopuksi<br />
päädytään tähyilemään taivasta etapille, jossa ratkaistaan<br />
planeetanlaajuisia ongelmia.<br />
Polkumme ei suinkaan ole ainoa mahdollinen, vaan<br />
uuteen yhteiskuntaan on monia reittejä. Ehkäpä niillä<br />
edetään joskus vaivalloisesti rämpienkin (ks. Annukka
Change language