Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
otteessa. Suomalaisessakin yhteiskunnassa on aineksia<br />
liikehdinnälle, joka kykenee hahmottamaan uusia visioita<br />
ja kokeilemaan median ja muun julkisuuden kaihtamia<br />
yhteiskunnallisia ajatuksia. Meneillään olevien<br />
kriisien syventyessä vaihtoehtoisten ajatusten hajanaiset<br />
verkostot voivat saada uutta hahmoa ja voimaa. Pareconliikkeen<br />
lisäksi on muita talouden demokratisoimiseen<br />
pyrkiviä liikkeitä, kuten Attac-liike, ympäristöliikkeitä ja<br />
muita rahan valtaa arvostelevia liikkeitä sekä monenlaisia<br />
keskustelusivuja internetissä (esim. Terho-sivusto 1 ).<br />
Ennen pitkää nämä liikkeet voivat hyvinkin muuttaa<br />
julkisen keskustelun kulkua, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa<br />
on jo havaittavissa. Poliittisten ja mediaeliittien<br />
vaikutusvalta on tuskin meilläkään niin vahvalla<br />
perustalla, ettei sitä voisi horjuttaa. Kun eliittien kyky<br />
rajoittaa vaihtoehtoista keskustelua heikentyy, ihmiset<br />
saattavat hyvinkin havahtua ymmärtämään vapaalle<br />
ajattelulle asetettuja keinotekoisia esteitä. Havaitaan,<br />
että median määrittelemän ”todellisuuden” ulkopuolella<br />
onkin elämää.<br />
Tasa-arvo voimistaa kestävää taloutta<br />
Ihmisellä ei ole luontaista pakkoa tuhota ympäristöään<br />
ja lopulta koko planeettaa. Kapitalistisen kasvun pakko<br />
sen sijaan jättää tuotannon aiheuttamat ympäristövahingot<br />
kustannuslaskelmien ulkopuolelle. Tässä mielessä<br />
kapitalismia on hyvästä syystä luonnehdittu ”maksamattomien<br />
kustannusten” järjestelmäksi. Michael Albert<br />
muistuttaa, että kapitalismissa on sisäänrakennettuja<br />
yllykkeitä ympäristövaikutusten huomiotta jättämiseen.<br />
Markkinat luottavat siihen, että tuotteen ostaja ei välitä<br />
sosiaalisista kustannuksista vaan yksinomaan hinnasta,<br />
jonka hän yksilönä maksaa.<br />
1 Terho. Foorumi oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Ks.<br />
http://www.terhoforum.f.<br />
131<br />
Vapauden vaisto, ihmisyyden ylistys ja osallisuustalous<br />
Yhdysvalloissa vaikuttava brittiläissyntyinen antropologian<br />
professori David Harvey kuvaa, miten markkinataloudelle<br />
rakenteellisesti ominainen aggressiivisuus<br />
on muokannut koko kulttuuriamme ja ympäristöämme:<br />
”Tämä on maailma, jossa uusliberaali eettinen ajattelu<br />
rohkaisee yksilöllistä omistamista ja epärehellistä<br />
fnanssikeinottelua. Siitä on tullut ihmisen persoonan<br />
sosialisaation malli. Tämä on maailma, jota leimaa<br />
yhä enemmän kiihkokulutuksen hedonistinen kulttuuri.”<br />
(Harvey 2011, 175–176, suom. TL.)<br />
Osallisuustalousajattelussa keskitytään asettamaan<br />
talouden kannustimet niin, että ihmisiä palkitaan toisten<br />
ihmisten ja ympäristön huomioon ottamisesta. Ekologiset<br />
pohdinnat ovat siis osa liikkeen kokonaisvaltaista<br />
ajattelua. Pareconin kaltaisessa talousjärjestelmässä kapitalismille<br />
ominaista kasvun pakkoa ei esiinny. Tuotannon<br />
määrä, tuottamiseen käytetty työmäärä ja työajan<br />
suhde vapaa-aikaan ovat rationaalisesti organisoitavissa.<br />
Taloutta suunniteltaessa voidaan myös löytää kestävä<br />
suhde uusiutumattomien luonnonvarojen käytön ja ihmisten<br />
todellisten tarpeiden välille. (Tarpeista voi lukea<br />
enemmän Olavi Riihisen artikkelista.) Tuotannollisen ja<br />
muun yhteiskunnallisen elämän kaikilla tasoilla toimivat<br />
itsehallinnolliset, demokraattiset päätöksentekoinstituutiot<br />
kykenevät pitämään silmällä haittavaikutuksia. Ne<br />
kykenevät järkevällä tavalla etsimään tasapainoa etujen<br />
ja haittojen välille. (Albert 2006, 69–73.)<br />
Osallisuustaloudessa tasaisempi vaurauden ja tulojen<br />
jakautuminen eliminoisi sellaista köyhyyttä ja epätoivoa,<br />
joka estää ihmisiä asettamasta luonnonsuojelun<br />
materiaalisen kulutuksen edelle. Osallisuustaloudessa<br />
ehdotetut rakenteelliset kannustimet tukevat erityisesti<br />
ihmisten yksilöllisen toiminnanvapauden sekä yhteisön<br />
ja ympäristön vaatimusten onnistunutta yhteen sovittamista.<br />
Näin materiaalinen kulutus ei asetu oletusarvoisesti<br />
luonnonsuojelun edelle, ja talouden vaikutukset<br />
ympäristöön tulevat huomattavasti kokonaisvaltaisemmin<br />
kaupankäynnin osaksi. Kun yhteiskuntajärjestelmä
Change language