Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Yhteyksien</strong> <strong>kirja</strong><br />
Olli Tammilehto<br />
Talouden kasvusta demokratian kasvuun<br />
Tuhotaloutta epädemokratian katveessa<br />
Kapitalistinen, kasvuun suuntautunut taloutemme<br />
tuottaa suunnatonta tuhoa ja kurjuutta. Viimeistään<br />
meneillään oleva ilmastonmuutos ja globaalin ilmastokatastrofn<br />
uhka on tehnyt tämän selväksi. Jokaiselle, joka<br />
on vaivautunut perehtymään pintaa syvemmältä johonkin<br />
moderniin tuotannolliseen projektiin, kapitalistinen<br />
tuho ja kurjuus on ollut jo kauan tuttua. Esimerkiksi<br />
vaatteiden tuotanto – yhtä lailla nyt kuin teollisuuskapitalismin<br />
syntyaikoina – on ihmisten ja luonnon<br />
rääkkäystä. Myös aineettomalta ja puhtaalta vaikuttava<br />
informaatiotalous vaatii aineelliseksi pohjakseen ympäri<br />
maailmaa satoja hirvittäviä kaivoksia ja tehtaita,<br />
joissa tehdään ”vanhanaikaista”, ruumiillista voimaa tai<br />
äärimmäistä tarkkuutta ja käden taitoja vaativaa työtä,<br />
joka myrkkyjen ja ylirasituksen takia vammauttaa ja jopa<br />
tappaa työntekijöitä.<br />
Tämän kaiken pahan tuottaminen ei suinkaan ole<br />
mikään satunnainen, korjattavissa oleva talousjärjestelmän<br />
ominaisuus. Tuhotuotanto on välttämätöntä, koska<br />
muuten kustannukset karkaavat käsistä ja samalla loppuu<br />
pääoman kasautuminen, joka tietenkin on kapitalismin<br />
olemassaolon ehto. Niinpä talouspuheessa hävitystä kutsutaan<br />
kaunistelevasti ”kustannusten ulkoistamiseksi”.<br />
Toinen syy tuhon tuottamiseen on markkinoiden luominen:<br />
vanhat käyttöesineet ja tuotantokoneistot on aika<br />
ajoin mitätöitävä joko vanhentamalla ne ”innovaatioilla”,<br />
tuotesuunnittelulla ja mainonnalla tai sitten antamalla<br />
niiden tuhoutua tai jopa tuhoamalla ne aktiivisesti<br />
116<br />
onnettomuuksissa ja sodissa. Tätä jo Karl Marx kutsui<br />
aikoinaan ”luovaksi tuhoksi”, mutta 1940-luvulta lähtien<br />
samaa termiä alkoivat käyttää Joseph Schumpeterin<br />
vanavedessä myös kapitalismin puolustajat.<br />
Miksi ihmiset eivät estä tuhotoimintaa, joka uhkaa<br />
jatkuvasti heidän henkeään? Siksi, että on olemassa valtava<br />
koneisto, joka suojelee tuhoajia: propagandajärjestelmä,<br />
lainsäädäntö, oikeuslaitos, poliisi, armeija ynnä<br />
muut. Miksei tätä järjestelmää ole muutettu jo aikaa<br />
sitten? Ensinnäkin siksi, että institutionaalinen demokratia,<br />
mikäli sitä on, on hyvin vähäistä. Taloutemme<br />
perustuu tyranniaan, ja siksi valtiollisella tasolla ihmisten<br />
vaikutusmahdollisuuksien on oltava hyvin rajallisia.<br />
Toiseksi siksi, että instituutioiden ulkopuolelta tulevat<br />
muutosyritykset on onnistuttu torjumaan. Koko sen<br />
tuhansia vuosia kestäneen jakson ajan, jolloin on ollut<br />
kapitalismia tai sitä muistuttavaa rahataloutta, ihmiset<br />
ovat aika ajoin ryhtyneet kapinaan ja halunneet kaataa<br />
järjestelmän. Kapinat ovat johtaneet moniin ajoittaisiin<br />
lievennyksiin, kuten yksityisten ihmisten velkojen säännölliseen<br />
anteeksiantamiseen muinaisessa Kaksoisvirranmaassa,<br />
koronkiskontakieltoon keskiajan Lähi-idässä<br />
ja Euroopassa sekä valtion suorittamaan tulojen tasaukseen<br />
1900-luvun jälkipuoliskolla. Ne eivät kuitenkaan<br />
ole kyenneet saamaan aikaan riittävän syvälle käyvää<br />
muutosta.<br />
Viimeisten parinsadan vuoden aikana yksi suurimpia<br />
syitä muutosliikkeiden heikkouteen on ollut taloustie
Change language