Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Sisäinen ristiriitaisuus ei tee kestävän kehityksen<br />
käsitteestä hyödytöntä. Päinvastoin, sen kriittinen potentiaali<br />
rakentuu juuri tästä ristiriitojen yhdistelystä.<br />
Käsite on jo lähtökohtaisesti ristiriitainen. Se sisältää<br />
samanaikaisesti ajatuksen muutoksesta (kehitys) ja<br />
pysyvyydestä (kestävyys). Yhteiskuntapoliittisesti keskeisenä<br />
mutta sisällöllisesti tyhjänä käsitteenä kestävä<br />
kehitys paradoksaalisesti oikeuttaa muuttumattoman<br />
muutoksen. Muuttumattomassa muutoksessa kestävän<br />
kehityksen mukaiset poliittiset päätökset pyrkivät ensisijaisesti<br />
nykyisyyden jatkuvuuteen. Kehitys merkitsee<br />
silloin tiettyjen nykyisten käytäntöjen ylläpitämistä,<br />
toistamista ja jatkuvuutta.<br />
Kestävän kehityksen kriittinen potentiaali rakentuu<br />
juuri tästä. Sen avulla on mahdollista tunnistaa kipupisteitä<br />
tai yhteiskunnallista hiljaisuutta. Mitä asioita<br />
nimetään kestävän kehityksen mukaan? Se antaa nimen<br />
sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia elementtejä<br />
yhdistäville ”hyvän yhteiskunnan” ajatuksille ja käytännöille,<br />
jotka usein sisältävät ristiriitaisia tavoitteita ja<br />
pyrkimyksiä. Näihin hiljaisuuksiin tarttumalla on mahdollista<br />
tietää poliittista päätöksentekoa ja arkielämää<br />
ohjaavista käsityksistä. Samalla on mahdollista tunnistaa<br />
yhteiskunnallisesti merkityksettömiksi tai marginaaliin<br />
jäävät käsitykset tavoiteltavasta yhteiskunnasta. Kestävä<br />
kehitys rakentuu keskiössä ja marginaalissa olevan välisellä<br />
vuorovaikutuksella. Tarkastelemalla kestävän kehityksen<br />
ajatuksia ja käytäntöjä kestävyyden (pysyvyyden)<br />
ja kehityksen (muutoksen) näkökulmista, on mahdollista<br />
tarkastella kriittisesti, minkä asian tai seikan pysyvyyttä<br />
tai muutosta eli millaista kestävyyttä tai kehitystä tavoitellaan<br />
(Häikiö 2005).<br />
Esimerkiksi kestävän kehityksen energiaratkaisuina<br />
argumentoidut ratkaisut tähtäävät yleensä halvan energian<br />
turvaamiseen tulevaisuudessa. Edellisen hallituksen<br />
ydinvoimapäätöksissä painoi näkemys ydinvoimasta<br />
puhtaana, hiilidioksidittomana ja kestävän tulevaisuuden<br />
turvaavana energiana. Halpa energia näytti julkisessa<br />
keskustelussa kehityksen ehdolta (vrt. Jarna Pasasen ja<br />
155<br />
Kestävä kehitys<br />
Marko Ulvilan artikkeli ”helpon energian” aikakauden<br />
lopusta). Halpa energia merkitsee kuitenkin niin tuotannon<br />
kuin kulutuksenkin pysyvyyttä. Arkielämässä<br />
halvan energian lupaama muuttumaton muutos merkitsee<br />
sitä, että voimme jatkaa nykyistä elämäntapaamme,<br />
kunhan kulutamme ympäristöystävällisiä tuotteita<br />
mahdollisuuksiemme mukaan. Valtioiden tasolla tämä<br />
merkitsee sitä, että rikkaat teollisuusmaat pyrkivät ylläpitämään<br />
pysyvyyttä globaalisti. Ne pyrkivät säilyttämään<br />
oman kilpailukykynsä maailman markkinoilla. Kehitys<br />
merkitsee sitä, että markkinalogiikalla toimivat ratkaisut<br />
ohjaavat yrityksiä ja yksittäisiä kuluttajia energia- ja<br />
kustannustehokkuuteen.<br />
Kohti utopiaa<br />
Kestävän kehityksen kriittisen potentiaalin hyödyntämisestä<br />
ei välttämättä seuraa yhteiskunnallisen päätöksenteon<br />
tai normaalielämän muuttuminen niin, että<br />
eläisimme vaarantamatta tulevien sukupolvien elämisen<br />
edellytyksiä. Yhteiskunnallisena utopiana kestävällä kehityksellä<br />
on kuitenkin myös tätä radikaalimpi ulottuvuus:<br />
se voi tarjota merkityksen ja suunnan yhteiskunnan<br />
muutokselle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle.<br />
Utopiat haastavat aina määrittelemään uudella tavalla<br />
yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten sitä, mikä on oikeudenmukaista<br />
ja kuka saa osallistua milläkin tavalla.<br />
Ne suuntavat katseen tulevaisuuteen ja siihen, miten<br />
esimerkiksi sosiaaliset suhteet tai moraaliset kysymykset<br />
kehittyvät osaksi tavoiteltavaa tulevaisuutta.<br />
Utopiat innostavat ihmisiä luomalla yhteisesti jaettuja<br />
mielikuvia nykyistä paremmasta maailmasta.<br />
Yhteiskunnallisena ideana ne kyseenalaistavat nykyyhteiskunnan<br />
toiminnan lähtökohdat. Tulevaisuuden<br />
yhteiskunnan arvot ja toiminnot eivät rakennu näiden<br />
lähtökohtien oletuksista, vaan tulevaisuus rakentuu uusien<br />
toimintatapojen ja arvojen varaan (Jabareen 2008).
Change language