Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda

ja Philip Cerny (1997) ovat kuvanneet yhteiskunnan
instituutioiden ja rakenteiden muuttumista sekä hyvinvointivaltion
rakentamista prosessina. Tämä prosessi
on vahvistanut suhtautumista palkkatyöhön yhteiskunnallisesti
normaalina ilmiönä. Siihen on liittynyt
vahvasti kollektiivinen järjestäytyminen ja sopiminen.
Palkanmääritys teollisuuslaitoksissa oli kollektiivista ja
loi pohjan vahvojen työmarkkinajärjestöjen ja työehtosopimusjärjestelmän
muodostumiselle.
Hyvinvointivaltiolle ominaisten sosiaalisten tulonsiirtojärjestelmien
luominen tuki palkkatyön normalisoitumista,
työllistymistä, kansantalouden kasvua ja
105
Työ ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä tulevaisuudessa
kulutusta. Samalla hyvinvointivaltioon sisältyy omanlaisensa
ajanhallinta eli ajatus ihmisen elinikäisen työrupeaman
tuotosta ja kustannuksista. Hyvinvointivaltio
rakentuikin ajatuksille täystyöllisyydestä ja suunniteltavissa
olevasta elinikäisestä työajasta. Säännöllisestä
kokopäiväisestä ja jatkuvasta työsuhteesta muodostui
normaalitila, josta poikkeavia työsuhteita ja työttömyysjaksoja
pidetään häiriöinä. Palkkatyöyhteiskunnassa työ
ja palkkatyö samaistuivat. Fordistisen mallin mukaisen
teollisen massatuotannon, -kulutuksen sekä palkkatyön
voidaan oikeutetusti katsoa lisänneen vaurautta ja luoneen
edellytykset hyvinvointivaltion muodostumiselle.