Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
Yhteyksien kirja - Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ym. 2007). Näitä ohjelmia ei tavallisesti markkinoida<br />
erityisesti vähävaraisten ihmisten auttamisen muotona,<br />
vaikka ne usein saavatkin taloudellista tukea myös köyhyyttä<br />
ja nälkää vastaan taistelevilta hyväntekeväisyysjärjestöiltä.<br />
Köyhyyden torjunta on kuitenkin vain yksi<br />
tavoitteista, eikä sen edes haluta hallitsevan toiminnasta<br />
vallitsevaa mielikuvaa.<br />
Viime aikoina ruoka-autiomaan käsitettä on kritisoitu,<br />
koska se on keskittynyt liiaksi supermarkettien<br />
sijainnin tarkasteluun. Vaikka onkin niin, että ylipäätään<br />
köyhien ja joidenkin etnisten ryhmien asuinalueiden<br />
läheisyydessä on vähemmän supermarketteja ja siten<br />
pienempi valikoima ruokaa tarjolla, on myös todettu,<br />
että monilla vähemmän vaurailla ja vähemmistöjen<br />
kansoittamilla alueilla ei sinänsä ole puutetta ruokakaupoista.<br />
Tämän vuoksi ruokaturvan sekä asiakkaiden<br />
terveyden ja <strong>hyvinvoinnin</strong> näkökulmasta olisi tärkeää,<br />
että olemassa olevilla kauppapaikoilla myytävän ruoan<br />
laatuun, tuoreuteen ja kulttuuriseen hyväksyttävyyteen<br />
kiinnitettäisiin aiempaa enemmän huomiota.<br />
Ruokasuunnittelu on yhdyskuntasuunnittelun osaalue,<br />
jonka keinoin voidaan helpottaa pienkauppiaiden<br />
asemaa: esimerkiksi turvattomuuden tunnetta ja rikollisuuden<br />
pelkoa voidaan hälventää parantamalla alueiden<br />
valaistusta ja vartiointia, kauppiaita voidaan tukea tai<br />
lainoittaa tuoretuotteiden edellyttämien säilytystilojen<br />
parantamiseksi ja kylmälaitteiden hankkimiseksi<br />
ja olemassa olevia liikkeitä voidaan kannustaa yhteistyöhön<br />
lähialueiden tuottajien kanssa. Myös terveyden<br />
ja ruokaturvan edistämiseen sitoutuneet hyväntekeväisyysjärjestöt<br />
voisivat tukea paikallisten ruokakauppojen<br />
valikoiman laadun parantamista valistamalla asiakkaita<br />
terveellisen ruokavalion merkityksestä. Halpa ei aina<br />
ole hyvää, ja toisaalta hyvä ei aina ole kallista. (Raja ym.<br />
2008; Viljoen 2008.)<br />
Tavallisesti kaupungeissa ei tuoteta ruokaa lainkaan<br />
tai sitä tuotetaan hyvin vähän. Kaupunkimaatalous ja<br />
yhteisöpuutarhat ovat olleet erityisesti yhteisöjen ruokaturvasta<br />
kiinnostuneiden tahojen vastaus ruokaturvan<br />
197<br />
Korttelikeittiö – kohti ekologista kansanterveyttä ja ekososiaalista ruokahuoltoa<br />
ja tuoreen ruoan saatavuuden haasteisiin. Kaupunkimaataloudessa<br />
osa julkisesta maasta, tyhjiä tontteja tai<br />
puistoalueita, otetaan viljelykäyttöön. Tavallisesti myös<br />
kaupunkimaatalous perustuu pitkälti vapaaehtoistyöhön<br />
ja hankkeita suunnataan lähinnä vähävaraisille.<br />
Kaupunkimaatalouden tuotto ei aina riitä kattamaan<br />
viljelmien kustannuksia, ja sen vuoksi hankkeita perustellaan<br />
usein muilla kuin ruokaturvan takaamiseen<br />
liittyvillä argumenteilla: ne tarjoavat työttömille työpaikkoja<br />
ja nuorille yhteisöön kiinnittäviä harjoittelumahdollisuuksia,<br />
ylläpitävät kestävää luontosuhdetta<br />
sekä vahvistavat yhteisöjä. Kaupunkimaatalouteen ja sen<br />
herättämiin suuriinkin toiveisiin kriittisesti suhtautuvat<br />
tutkijat huomauttavat, ettei sen potentiaalia tule yliarvioida.<br />
Vaikka omavaraisuus on sinänsä hyvä tavoite,<br />
ei ole syytä ajatella, että köyhille tarjotaan ruokaturvan<br />
takeeksi palstaa ja omavaraistalouden ideaa samalla, kun<br />
rikkaat tyydyttävät omat tarpeensa yhä runsaammilla ja<br />
monipuolisemmilla markkinoilla. (Jolly 1997; vrt. esim.<br />
Viljoen 2007.)<br />
Korttelikeittiö – sosiaalisesti, ekologisesti<br />
ja taloudellisesti kestävä ratkaisu<br />
Kirjoituksen lopuksi hahmottelen edellä esitettyjen<br />
käsitteellisen apuneuvojen ja esimerkkien ohjaamana<br />
suomalaisiin oloihin sopivaa korttelikeittiömallia. Miten<br />
siis edetä kohti ekososiaalista ruokahuoltoa ja ekologista<br />
kansanterveyttä?<br />
Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy Pohjois-Amerikasta<br />
raportoituun kokemukseen, jonka mukaan yhteisö-<br />
tai ryhmäkeittiöiden toteuttaminen määräaikaisina<br />
tai projektimuotoisina ei ole toimiva ratkaisu.<br />
Saavuttaakseen parhaan mahdollisen tuloksen niin sosiaalisen,<br />
ekologisen kuin taloudellisenkin kestävyyden<br />
näkökulmasta korttelikeittiötoiminnassa tulee pyrkiä<br />
jatkuvuuteen ja pysyvyyteen. Niinpä Suomessa kan
Change language