Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi

Kuva 3. Kevyen liikenteen risteämistavan valintaohje. (Tielaitos 1998)
erityistä kevyttä liiken-nettä synnyttävää toimintaa. Vilkas liikenne 50 km/h -alueella edellyttää suojatiellä olevaa
kevyen liikenteen keskisaareketta. Olennaista nopeusrajoituksen suunnittelussa taa-jamissa sekä taajamien
ulkopuolella on varmistaa tarvittava pysähtymisnäkemä suoja-tielle. (Tiehallinto 2009.)
Kun näkemät eivät ole riittävät, voidaan liittymän kohdalla nopeusrajoitusta alentaa tai lisätä varoittavia tiemerkintöjä
ja liikennemerkkejä. Suojatieratkaisu sekä taajamissa että niiden ulkopuolella määritellään Kevyen
liikenteen suunnittelu -ohjeen (Tielaitos 1998) mukaan (Kuva 3). Liikennevalojen tarve määräytyy nopeusrajoituksen
ohella myös liikennemäärien mukaan. Suojatievalojen tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon jalankulkijoiden
määrä huipputunnin aikana sekä ajoneuvoliikenne. (Tiehallinto 2001.)
Kun nopeusrajoitus on 60 km/h tai 70 km/h, suojatiellä tulee olla liikennevalo-ohjaus (Tielaitos 1998; Tiehallinto
2009). Ohjeet ovat osittain ristiriidassa keskenään, ja suun-nitteluohjeita ollaan Liikenneviraston toimesta
päivittämässä nopeusrajoitusohjeen mu-kaisiksi. Uusi ohje valmistuu vuonna 2013. (Kelkka 2012.)
10
hidasteet
Suojatien yhteydessä käytettävillä rakenteellisilla hidasteilla voidaan tehokkaasti kannustaa kuljettajat hidastamaan
ajonopeuttaan suojatien läheisyydessä. Tällaisia hidastei-ta ovat esimerkiksi korotettu suojatie, kavennettu
ajorata suojatien kohdalla ja hidastetöyssy ennen suojatietä. Myös pieni kiertoliittymä voi toimia rakenteellisena
hidasteena. Keinot valitaan ympäröivän maankäytön, maantien liikenteellisen merkityksen ja tien-käyttäjien
profiilin mukaan. (Tielaitos 1998.)
Uuden suojatien rakentaminen vaatii tuekseen rakenteellisia hidasteita, jos halutaan pie-nentää ajonopeuksia.
Lundbergin ja Perssonin (2002) mukaan pelkän suojatien raken-tamisella ei ole vaikutusta ajonopeuksiin
ja jalankulkijaonnettomuudet saattavat jopa kasvaa entisestään. Rakenteelliset hidasteet soveltuvat yleensä
käyttäväksi 30 km/h tai 40 km/h -nopeusrajoitusalueilla, eikä korotuksia saa käyttää lainkaan 50 km/h ja 60 km/h
-nopeusrajoitusalueilla (Tielaitos 1998).
Maantieverkolla rakenteellisia hidasteita ei voida aina käyttää tien leveän poikkileikka-uksen, raskaan liikenteen
määrän tai suuren nopeusrajoituksen takia. Optiset hidasteet, kuten pollarit tai ajoradan kaventaminen
maalauksilla kannustavat nopeuden alentamiseen, mutta eivät ole samalla tavalla pakottavia kuin rakenteelliset
hidasteet. Optisia hidasteita voidaan käyttää yksin tai yhdessä rakenteellisten hidasteiden kanssa. (Varsinais-
Suomen ELY-keskus 2012.) Taajamakeskustoissa ja asuntoalueilla on suosi-teltavaa käyttää korotettuja suojateitä
ja pyörätien jatkeita. Taajamassa, jossa nopeusrajoitus on 30 km/h, kaikki suojatiet voivat olla korotettuja.
Toisaalta joukkoliikenneka-duilla korotuksia tulee välttää. (Tielaitos 1998.)