Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi

Kuva 40. Osallisten suunnat niissä maastokohteissa, joissa moottoriajoneuvo ajoi linjaosuudella. Semanttinen kuva, jalankulkijoiden
ja pyöräilijöiden tulosuunnat on esitetty oranssilla ja moottoriajoneuvojen vihreällä. Kuvassa ovat mukana vain ne tapaukset,
joissa kaikkien osallisten tulosuun-nat olivat selvillä. (N = 6).
48
Kaikki toisen osapuolen ajoissa havainneet joko odottivat toisen väistävän tai arvioivat toisen osallisen saa-
pumisnopeuden liian alhaiseksi. Neljä jalankulkijaa juoksi suojatielle, ja viidellä pyöräilijällä oli moottoriajoneuvon
kuljettajan tai tapahtuman todistajien mukaan kova vauhti.
yhteenveto liikenneympäristöön liittyvistä tapauksista
Maastokohteista valtaosa sijaitsi taajamissa tai taajaman välittömässä läheisyydessä. Suojatiet sijaitsivat
pääosin jalankulkua ja pyöräilyä synnyttävissä ympäristöissä pienta-lovaltaisilla alueilla tai kauppa- ja palvelutoimintojen
alueilla. Noin puolessa kohteista oli suojatiellä keskisaareke, mutta rakenteellisia hidasteita ei ollut
yhdessäkään kohteessa.
Maastokäyntien yhteydessä arvioitiin suojatien näkyvyyttä moottoriajoneuvon kuljetta-jan kannalta. Kaksi
suojatietä erottui huonosti, loput hyvin tai tyydyttävästi. Suojatiet erottuivat parhaiten silloin, kun suojatiemerkinnät
olivat hyvässä kunnossa, suojatiemerkit oli sijoitettu keskisaarekkeelle ja merkeissä oli tehostevarret.
Liikenteenohja-uksessa havaittiin puutteita suojateiden kohdilla.
Kohteiden nopeusrajoitukset jakautuivat melko tasaisesti 40 km/h, 50 km/h ja 60 km/h kesken. Maastokäynneillä
havaittiin, että suojateiden läheisyydessä nopeudet olivat korkeita ja ajotyyli ajoittain aggressiivista. Suhteellisesti
eniten sellaisia suojateitä, joilla oli jokin näkemäeste oli 60 km/h -nopeusrajoitusalueella. Kukaan
moottoriajoneuvon kuljettajista ei havainnut jalankulkijaa tai pyöräilijää riittävän ajoissa. Maastokäynneillä kerätty
aineisto, kuten suojatien havaittavuus ja näkemät eivät välttämättä vastaa onnet-tomuudenaikaista tilannetta.
Kevyen liikenteen väylän pituuskaltevuuden havaittiin voivan toimia näkemäesteenä. Maastomittausten perusteella
kriittiseksi pituuskaltevuuden arvoksi määriteltiin 8 % silloin, kun kevyen liikenteen väylältä on ylämäki
suojatielle.
Yli puolessa maastokohteista suojatiet olivat yli 7 metriä pitkiä, vaikka kaikki kohteet olivat yksikaistaisia. Päätien
ylittävät suojatiet olivat hieman lyhyempiä kuin liittymissä sijaitsevat, päätien suuntaiset suojatiet. Neljäsosassa
kohteista ajokaistan leveys ennen suojatietä oli yli viisi metriä. Korkeammat nopeudet vaativat leveämpiä
kaistoja, mutta myös 40 km/h -nopeusrajoitusalueella oli leveitä ajokaistoja ja pitkiä suojateitä.
Maastokäyntikohteissa onnettomuus tapahtui useimmiten niin, että moottoriajoneuvon kuljettaja ajoi suoraan
joko liittymän läpi tai linjaosuudella. Tällöin jalankulkijan tai pyöräilijän tulosuunta oli useimmiten vasemmalta.
Ajoneuvon kääntyessä päätieltä sivu-tielle onnettomuus tapahtui useimmiten vastakkaisesta suunnasta tulevan
jalankulkijan tai pyöräilijän kanssa. Liittymissä yleisimmät jalankulkijan ja pyöräilijän tulosuunnat olivat päinvastaiset
valo-ohjatuissa liittymissä.