Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi

44
Taulukko 9. Työssä käytetty laatuasteikko väylän pituuskaltevuudelle (%). (Tiehallinto 2001 mukaillen.)
Laatuluokka Hyvä Tyydyttävä Välttävä
Väylä pituuskaltevuus, % pituuskaltevuus, % pituuskaltevuus, %
Ajorata, pääsuunta < 2,5 2,5 – 3 3 - 4
Kevyen liikenteen väylä,
ylämäki suojatielle
< 5 5 – 6 6 - 8
Kahdeksassa tapauksessa kevyen liikenteen väylän tasaus oli vaakasuora tai lähes vaa-kasuora, eli laatuluokassa
hyvä. Pituuskaltevuus oli silmin havaittavaa yhdeksässä koh-teessa, joista kolmessa nousu kevyen
liikenteen väylältä suojatielle oli yli 8 %. Pituuskaltevuus kevyen liikenteen väylällä on esitetty kuvassa 33.
Kahdessa tapauksessa suojatien havaittavuus oli huono. Kahdessakymmenessäyhdessä kohteessa suojatien
havaittavuus oli tyydyttävä ja viidessätoista hyvä. Kuvassa 34 on ristiintaulukoitu suojatien maastossa
arvioitu havaittavuus sekä maastokäynneillä havaitut näkemäesteet. Kahdeksassa kohteessa suojatien havaittavuus
oli tutkijan arvion mukaan hyvä, samoin kuin näkemät suojatien odotustilaan ajoneuvon kuljettajan näkökul-masta.
Kymmenessä kohteessa suojatie erottui ympäristöstä tyydyttävästi, ja suojatielle oli näkemäesteitä.
Näkemäesteitä muodostivat muun muassa puiden rungot, heinikko, tie- tai sillankaide, opasteet ja suojatien läheisyyteen
sijoitetut kukkaruukut. Myös liittymän takana olevalle suojatielle muodostui näkemäesteitä liittymään
sivusuunnasta liittyvien autojen keuloista.
Moottoriajoneuvon kuljettaja havaitsi jalankulkijan tai pyöräilijän ennen onnettomuutta puolessa niistä tapauksista,
joissa tietoa moottoriajoneuvon kuljettajan havainnoista oli selvillä. Näistä tapauksista lähes 60 prosentissa
oli maastokäynneillä tehtyjen arvioiden perusteella näkemäesteitä. Niissä tapauksissa, joissa kuljettaja ei
havainnut toista osa-puolta lainkaan, vain 20 prosentissa oli näkemäesteitä. Missään tapauksessa moottori-ajoneuvon
kuljettaja ei havainnut jalankulkijaa tai pyöräilijää riittävän ajoissa estääk-seen onnettomuuden. Kuvassa
Kuva 33. Kevyen liikenteen pituuskaltevuus maastokäyntikohteissa. Luokassa ”huono” pituuskaltevuus oli yli 8 %. Maastomittauksissa
havaittiin, että jyrkkä pituuskaltevuus voi estää näkemisen ajoradalle ja ajoradalta kevyen liikenteen väylälle. (N = 38.)
Kuva 34. Suojatien havaittavuus ja maastossa havaitut näkemäesteet maastokäyntikohteissa. Myös suojatien havaittavuus perustuu
tutkijan maastossa tekemään arvioon. (N = 38.)
Kuva 35. Toisen osapuolen havaitseminen ennen onnettomuutta poliisin aineiston mukaan ja maastossa arvioidut näkemät maastokäyntikohteissa.(N
= 29 ja N = 9.)
Kuva 36. Nopeusrajoitus ja näkemäesteet maastokäyntikohteissa. (N = 38.)