Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ymmärtäminen, toimintavirhe tai piittaamattomuus. Tarkempi syy tai pysähtymättömyyteen vaikuttanut tekijä ei<br />
selvinnyt aineistosta.<br />
50<br />
suojatien näkyvyys ja näkemät<br />
Jalankulkija tulee suojatielle yllättäen silloin, kun kuljettaja ei ole osannut ennakoida jalankulkijan saapumista.<br />
Suojatieympäristö, suojatien erottuvuus ympäristöstä ja näkyvyys molempien osapuolten tulosuuntiin vaikuttavat<br />
siihen, kuinka hyvin ajoneuvon kuljettaja osaa ennakoida jalankulkijan saapumisen. Suojatie merkitään<br />
maalauksilla, merkeillä tai molemmilla. Jos suojatie on merkitty puutteellisesti tai merkit ja merkinnät eivät ole<br />
kuljettajan helposti havaittavissa, voi jalankulkijan onnettomuusriski suojatiellä kasvaa. Lisäksi suojatiemerkit<br />
voivat kesällä peittyä kasvillisuuden taakse. Erityisesti märästä asfaltista maalaukset erottuvat huonosti, jolloin<br />
kuljettajan voi olla hankala ha-vaita suojatietä ajoissa ja ennakoida jalankulkijan saapuminen. Kuvassa 41 on<br />
esimerkki huonosti näkyvästä suojatiestä.<br />
Tilanteen ennakoinnin helppouteen vaikuttavat suojatien näkyvyyden lisäksi myös nä-kyvyys kevyen liikenteen<br />
väylälle. Kun kuljettaja ei näe jalankulkijaa tai pyöräilijää riittävän ajoissa, näkyvyys kevyen liikenteen väylälle<br />
ei ole riittävä. Näkemäesteitä muodostavat tämän tutkimuksen mukaan esimerkiksi kasvillisuus, risteysalueelle<br />
sijoitetut kukkaruukut ja yli 8 % nouseva pituuskaltevuus kevyen liikenteen väylältä suoja-tielle. Tämä<br />
on vaikeuttanut jalankulkijan tai pyöräilijän havaitsemista ajoradalta ja toisaalta saapuvien ajoneuvojen havaitsemista<br />
kevyen liikenteen väylältä. Nykyiset esteettömyysvaatimukset (Esteetön Ympäristö 2008) kevyen liikenteen<br />
väylille ovat niin tiukat, että jos ne toteutuvat, kevyen liikenteen väylän pituuskaltevuus ei muodosta<br />
näkemäesteitä ajoradalle.<br />
Tämän aineiston perusteella onnettomuuspaikoilla, joissa nopeusrajoitus oli 60 km/h, oli noin 20 prosenttia<br />
useammin näkemäesteitä kuin muilla nopeusrajoitusalueilla, eli 40 hm/h ja 50 km/h -alueilla. Sellaiset suojatiet,<br />
jotka erottuvat ympäristöstä huonosti ja joilla on näkemäesteitä jalankulkijan tulosuuntaan, voivat olla vaarallisia.<br />
kuljettajan havainnointi<br />
Liikenteenohjauksen keinoin voidaan auttaa tienkäyttäjiä tekemään oikeita havaintoja ja toimimaan liikenteessä<br />
turvallisesti. Merkeillä ja opasteilla ohjataan katseen suuntaa ja viestitetään oikeista toimintatavoista, jolloin<br />
voidaan kompensoida toimintavirheitä ja alentunutta toimintakykyä. Väistämisvelvollisen osapuolen pitäisi osata<br />
ennakoida uh-kaava vaaratilanne, jotta törmäystä ei syntyisi.<br />
Tutkimusaineiston mukaan moottoriajoneuvon kuljettajat olivat tarkkaavaisempia saapuessaan liittymään<br />
kuin poistuessaan siitä, sillä maastoaineistossa liittymän jälkeen olevalla suojatiellä tapahtui lähes kaksi kertaa<br />
niin paljon onnettomuuksia kuin ennen liittymää. Oikealta tuleva jalankulkija tai pyöräilijä oli tämän tutkimuksen<br />
perusteella helpompi havaita kuin vasemmalta tuleva, sillä suoraan ajaneet kuljettajat kolaroivat kaksi kertaa niin<br />
usein vasemmalta tulevan jalankulkijan tai pyöräilijän kanssa kuin oikealta tulevan. Nämä tulokset ovat yhteneviä<br />
Olkkosen (2008) saamien tutkimustulosten kanssa.<br />
Onnettomuuden tapahtumiseen vaikuttaneet tekijät voivat liittyä paitsi kuljettajan käyt-täytymiseen, myös auton<br />
rakenteen A-pilarin muodostamaan näkemäesteeseen. Auton rakenteesta johtuva A-pilari on vasemmalla lähempänä<br />
kuljettajaa kuin oikealla, joten rakenne peittää vasemmalla suuremman osan näkökentästä. Jos moottoriajoneuvon<br />
kuljettajan katse on suunnattu tien keskilinjaa pitkin, oikealla suojatien reunalla oleva ja-lankulkija<br />
tai pyöräilijä on vasemmalla puolella olevaa osallista paremmin kuljettajan näkökentässä.<br />
Sivutieltä päätielle kääntyvät ajoneuvot joutuvat väistämään jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja päätien liikennettä.<br />
Sivutieltä päätielle kääntyvät moottoriajoneuvon kuljettajat kolaroivat puolet harvemmin vasemmalta kuin<br />
oikealta tulleen pyöräilijän kanssa. Liikennetilanne kannustaa havaitsemaan vasemmalta tulevia jalankulkijoita<br />
ja pyöräilijöitä, mutta ei yhtä tehokkaasti oikealta tulevia, sillä sekä oikealle että vasemmalle kääntyvät joutuvat<br />
oman turvallisuutensa vuoksi väistämään aina vasemmalta tulevia ajoneu-voja. Tulokset ovat samanlaisia kuin<br />
Räsäsen, Summalan ja Pasasen (1998) tutkimuksessa.
Change language