Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi

24
Taulukko 3. Lopullinen tutkimusaineisto.
Osallinen 2007 2008 2009 2010 2011 Yhteensä
jalankulkija 8 6 10 4 12 40
pyöräilijä 11 18 18 19 24 90
Yhteensä 19 24 28 23 36 130
Tapausten luokittelu
Poliisin onnettomuustutkinta-aineiston selostusosat on luokiteltu salaiseksi aineistoksi, ja siitä johtuen aineistoa
ei voida esittää tutkimuksessa sellaisenaan. Tutkimusaineisto on luokiteltu ja esitetty tutkimuksessa siten, että
yksittäisiä tapauksia ei voida tunnistaa. Muistiinpanot maastokäynneiltä on esitetty liitteessä 7 ja liitteessä 4 on
listattu poliisin aineistosta löydetyt muuttujat ja havaintojen määrät.
Tässä tutkimuksessa luokittelun periaatteena oli yhdistää tapauksia, joissa liikenneym-päristö oli ryhmän
sisällä samanlainen, osallisten toiminta oli samantyyppistä tai onnettomuudessa oli muuten samankaltaisia elementtejä.
Onnettomuudet jaoteltiin niin, että jokainen onnettomuus kuului vain yhteen luokkaan.
Luokat koottiin ylempiin kategorioihin, joita tutkimusaineistosta tunnistettiin kolme eri tyyppiä:
• yksittäiset tapaukset (21 onnettomuutta, 15 % koko aineistosta)
• sääntörikkomukseen ja liikennevaloihin liittyvät tapaukset (71 onnettomuut-ta, 55 % koko aineistosta) sekä
• liikenneympäristöön liittyvät tapaukset (38 onnettomuutta, 30 % koko ai-neistosta).
Tämän tutkimuksen tavoitteiden kannalta mielenkiintoisimpia tapaukset olivat kaksi jälkimmäistä kategoriaa.
Yllä luetellut kolme kategoriaa jakautuivat yhteensä viiteen luokkaan, jotka olivat:
• yksittäistapaus,
• toimintakyky,
• sääntörikkomus,
• liikennevaloliittymä ja
• puutteellinen liikenneympäristö.
Onnettomuustapausten kategoriat ja luokat on esitetty kuvassa 13.
Kuva 13. Onnettomuuksien luokittelu.