Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
14<br />
liikenteen havainnoiminen<br />
Moottoriajoneuvon ja jalankulkijan tai pyöräilijän tulosuunnista riippuu se, miten osallisten on mahdollista havaita<br />
toisensa. Jos jalankulkija tai pyöräilijä tulee 140° katselukulman ulkopuolelta, ajoneuvon kuljettajan täytyy<br />
kääntää päätään havaitakseen saapuvan jalankulkijan tai pyöräilijän, kun taas 140° näkökentän sisällä olevien<br />
osallisten havaitsemiseen ei tarvitse kääntää päätään. (Räsänen & Summala 1998.)<br />
Räsäsen ja Summalan (1998) tutkimuksen mukaan 17 prosentissa kaikista polkupyörän ja auton välisistä<br />
törmäyksistä kumpikaan osapuolista ei ollut havainnut toista ennen törmäystä. Suurin osa liittymissä pyörätien<br />
jatkeella tapahtuneista onnettomuuksista on siis tapahtunut niin, että ainakin toinen osapuolista on huomannut<br />
toisen ennen törmäystä. Tällöin onnettomuuden syynä voi olla esimerkiksi toisen osapuolen liian myöhäinen<br />
havaitseminen, epäselvyys väistämissäännöistä tai väärä arvio.<br />
Suomen kaksisuuntaisten pyöräteiden myötä pyöräilijä saattaa tulla ajoneuvonkuljettajan kannalta suojatielle<br />
yllättävästä suunnasta. Pyöräilijät saattavat lisäksi olettaa, että moottoriajoneuvon kuljettaja väistää. Räsänen,<br />
Summala ja Pasanen (1998) päättelivät, että sivutieltä päätielle kääntyvä ajoneuvo kolaroi pyörätietä tulevan<br />
pyöräilijän kanssa siksi, että kuljettajat ovat tottuneet havainnoimaan muita moottoriajoneuvoja eikä pyöräilijöitä.<br />
Tästä syystä kuljettajat eivät välttämättä havaitse toista osapuolta, vaikka katsoisivatkin tämän tulosuuntaan.<br />
Helsingissä Malmilla kokeiltiin ylimääräisten tiemerkintöjen vaikutusta autoilijoiden havainnointiin liittymässä.<br />
Kolmionmuotoinen pyöräilijöistä varoittava maalaus päällysteessä ennen suojatietä vähensi ajoneuvojen nopeuksia<br />
ja kasvatti polkupyöräilijöiden nopeuksia. Varoitusmerkkien ja punaisten pyöräteiden maalaamisen jälkeen<br />
niiden autoilijoiden osuus väheni, jotka katsoivat liittymään saapuessaan pelkästään eteenpäin tai pelkästään<br />
vasemmalle. (Räsänen, et al. 1998.)<br />
Onnettomuudet<br />
tapahtuneet suojatieonnettomuudet<br />
Suomessa poliisin keräämää onnettomuusaineistoa käsittelevät muun muassa Tilasto-keskus, Liikennevirasto ja<br />
Liikenneturva. Vakavaan loukkaantumiseen ja kuolemaan johtaneet onnettomuudet tulee lain mukaan ilmoittaa<br />
poliisille, joka toimittaa onnetto-muustiedot Tilastokeskukselle.<br />
Liikenneturvan mukaan vuosittaisten loukkaantumiseen ja kuolemaan johtaneiden suojatieonnettomuuksien<br />
määrät ovat laskeneet koko Suomessa, vaikka vuosittainen vaihtelu on suurta (Kuva 5 ja Kuva 6). Suojatieonnettomuuksissa<br />
kuolleista kaksi kolmasosaa oli iäkkäitä ja loukkaantuneista taas erottuivat suurena yksittäisenä<br />
ryhmänä lapset ja nuoret (Liikenneturva 2012a).<br />
Maanteillä tapahtui noin 20 prosenttia kaikista jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuk-sista ja noin 10 prosenttia<br />
kaikista suojatieonnettomuuksista. Maanteillä jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuudet ovat keskittyneet<br />
suojateiden ulkopuolelle. Noin kaksikymmentä prosenttia maanteiden jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksista<br />
tapahtui suo-jateillä, kun taas kaikista onnettomuuksista yli 40 prosenttia tapahtui suojateillä. (Suomen<br />
virallinen tilasto 2012)<br />
Olkkonen (2008) havaitsi, että liittymissä ennen liittymää olevalla suojatiellä tapahtui vähemmän onnettomuuksia<br />
kuin liittymän jälkeen sijaitsevalla suojatiellä. Ennen liitty-mää sijaitsevalla suojatiellä kuljettajat tekivät<br />
aktiivisemmin havaintoja ympäristöstä ja tekivät myös onnettomuutta estäviä toimia enemmän kuin liittymän<br />
jälkeisellä suojatiellä. Olkkonen havaitsi, että ennen liittymää kuljettajan huomio on suuntautunut omaan liikkumiseen<br />
ja toimintaan ja liittymän jälkeen liikenneympäristöön. Esimerkiksi tasa-arvoisissa liittymissä kuljettajan<br />
havainnot suuntautuvat oikealle, jolloin oikealta tuleva jalankulkija tai pyöräilijä on helpommin havaittavissa kuin<br />
vasemmalta tuleva jalankulkija tai pyöräilijä.<br />
Räsänen ja Summala (1998) tutkivat valo-ohjaamattomissa liittymissä pyörätien jatkeil-la tapahtuneita polkupyöräonnettomuuksia.<br />
Heidän tutkimuksensa mukaan sivutieltä oikealle kääntyvä ajoneuvo kolaroi useimmiten<br />
oikealta tulevan pyöräilijän kanssa ja vasemmalle kääntyvä vasemmalta tulevan pyöräilijän kanssa.
Change language