Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
neuvon kuljettajalle heikosti. Kuva 30 on esimerkki huonosti erottuvasta suojatiestä. Suojatiemerkit saattoi-vat<br />
myös olla esimerkiksi puun lehdistön takana, jolloin suojatie oli käytännössä havaittavissa ainoastaan tiemerkintöjen<br />
avulla. Myös suojatiemerkkien suuntauksissa oli puut-teita, osa suojatiemerkeistä oli suunnattu väärään<br />
suuntaan, eikä itse merkki näkynyt ajoradalle.<br />
Tyydyttävästi näkyvät suojatiet oli merkitty tiemerkinnöillä ja merkeillä, jotka näkyivät kohtalaisesti. Merkkien<br />
sijoittelussa ja suuntaamisessa oli kuitenkin puutteita. Merkit puuttuivat tien toiselta reunalta tai keskisaarekkeellisilla<br />
suojateillä merkit keskisaarek-keelta. Merkkivarsissa ei ollut heijastimia. Tyydyttävällä tasolla olevat<br />
suojatiet olivat sellaisia, jotka voivat tulla aluetta tuntemattomalle kuljettajalle yllättäen.<br />
Hyvä suojatien näkyvyys ja erottuvuus ympäristöstä oli silloin, kun suojatiemerkit olivat lähellä tien reunaa<br />
sekä mahdollisella keskisaarekkeella ja niissä oli heijastinvarret. Pelkästään keskisaarekkeella olevat heijastinvarrelliset<br />
suojatiemerkit erottuivat myös hyvin, sillä ne ovat lähellä näkökentän keskusta. Kuva 31 on esimerkki<br />
hyvin erottuvas-ta suojatiestä.<br />
Suojatiemerkinnöissä havaittiin paljon eroja. Lain mukaan suojatien merkitsemiseksi riittää pelkkä suojatiemerkki<br />
tien toisessa reunassa tai tiemerkinnät, mutta usein merkin lisäksi suojatien kohdalla on myös tiemerkinnät<br />
ja suojatiemerkeissä heijastinvarret. Ohjeistuksen mukaan merkit sijoitetaan molemmille puolille ajorataa,<br />
kun tulosuunnas-sa on kaksi tai useampi ajorata. Maastossa havaittiin, että pelkästään yhdellä suojatiemerkillä<br />
merkitty suojatie ei ole kovin helposti havaittavissa varsinkaan liittymien kohdilla. Keskisaareke lisää suojatien<br />
havaittavuutta, ja keskisaarekkeella olevat suoja-tiemerkit erottuvat tien reunoilla olevia merkkejä huomattavasti<br />
paremmin. Myös hei-astinvarret lisäsivät suojatien erottuvuutta ympäristöstä.<br />
Kolmessatoista tapauksessa kolmestakymmenestäkahdeksasta suojatien läheisyydessä oli jokin kasvillisuuteen<br />
liittyvä näkemäeste. Näkemäesteitä muodostivat esimerkiksi puun rungot, korkea heinikko, pusikko tai muu<br />
kasvillisuus, jonka takana oleva jalankulkija tai pyöräilijä on saattanut olla ajoneuvon kuljettajan vaikeasti havaittavissa.<br />
Lähes puolessa maastokohteista oli jokin näkemäeste. Kasvillisuuden lisäksi näkemäesteitä maastokohteissa<br />
muodostivat auton rakenne ja kevyen liikenteen väylän pituuskaltevuus. Maastokäynnillä havaittiin,<br />
että auton rakenteessa oleva A-pilari muodostaa näkemäesteen.<br />
Kevyen liikenteen väylän pituuskaltevuus voi olla merkittävä tekijä liikenneturvallisuu-den kannalta, sillä nousu<br />
kevyen liikenteen väylältä suojatielle muodostaa näkemäestei-tä sekä ajoradan suuntaan, että ajoradalta<br />
Kuva 30. Maastokohde Espoossa. Suojatiemerkit puuttuvat kokonaan tien oikealta puolelta ja tiemerkinnät ovat huonossa kunnossa.<br />
Kuvassa vasemmalla oleva suojatiemerkki ja suojatiemerkinnät päällysteessä. Suojatie on esimerkki huonosti erottuvasta<br />
suojatiestä.<br />
42
Change language