Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tapahtumat ja olosuhteet ja arvioidaan jokainen tapahtuma tutkimuksenaikaisten apuky-symysten avulla. Menetelmän<br />
mukaisia apukysymyksiä voivat olla esimerkiksi:<br />
• miksi tapahtuma tapahtui?<br />
• mitkä tapahtumat ja olosuhteet johtivat tapahtumaan?<br />
• tapahtuiko jokin virhe, joka salli tapahtuman?<br />
• miksi nämä olosuhteet olivat olemassa?<br />
• miten olosuhteet olivat saaneet alkunsa?<br />
• kuka oli vastuussa tilanteesta?<br />
• mitkä ovat eri tapahtumien ja olosuhteiden keskinäiset suhteet?<br />
Analyysin avulla voidaan erottaa ne tapahtumat ja olosuhteet jotka vaikuttavat keskei-sesti onnettomuuden<br />
syntyyn. Tehokkaimmin menetelmää voidaan käyttää heti onnet-tomuustapahtuman jälkeen, mikä ei kuitenkaan<br />
tämän tutkimuksen yhteydessä ollut mahdollista.<br />
20<br />
Menetelmien soveltaminen<br />
Kirjallisuuden kautta selvitettiin nykyisiä voimassa olevia suunnitteluohjeita sekä ole-massa olevia keinoja ja<br />
suunnitteluratkaisuja ja -vaihtoehtoja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi tehtiin katsaus väistämissääntöihin<br />
ja liikennekäyttäytymiseen. Tutkimusmenetelmän mukaisesti onnettomuuksista tehtyihin tutkimuksiin<br />
tutustuttiin vain päällisin puolin ennen onnettomuusanalyysin tekemistä. Tutkimuksen analysointi-vaiheessa vertailtiin<br />
saatuja tuloksia aiemmissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin.<br />
Koska käytetty aineisto oli melko suuri ja tutkimusaineisto oli osittain määrällistä ja osittain laadullista, valittuja<br />
analyysimenetelmiä käytettiin soveltaen. Myös tutkimuksen tavoitteet vaativat analyysimenetelmien muokkaamista<br />
tutkimusta varten. Tutkimuksen karkea eteneminen on kuvattu prosessikaaviona kuvassa 11.<br />
Työ aloitettiin poliisin aineiston selostusosien koodaamisella poliisin jo valmiiksi koo-daamaan aineistoon.<br />
Kuva 11. Analyysin eteneminen prosessikaaviona.<br />
Selostusosista poimittiin muuttujia, jotka koodattiin jokaisen tapauksen osalta taulukkoon. Nämä muuttujat päätettiin<br />
poliisin aineiston selostusosien poh-jalta. Muuttujat on esitetty liitteessä 4.<br />
Menetelmä on melko raskas näin suurelle aineistolle, joten siitä tehtiin kevennetty ver-sio. Ideaalitilanteessa<br />
onnettomuustutkinta tulisi tehdä heti onnettomuustapahtuman jälkeen, jolloin päästään tarkastelemaan todellista<br />
ympäristöä ja olosuhteita. Tässä tutkimuksessa tapahtumat ja olosuhteet arvioitiin kuitenkin poliisin koodatun<br />
onnetto-muusaineiston ja selostusosien perusteella. Muuttujat on selvitetty siinä laajuudessa kuin ne oli mahdollista<br />
poliisin aineistosta selvittää.<br />
Tapahtumien koodaamisen jälkeen aloitettiin tarkempi aineistoon tutustuminen. Aineis-ton lähiluvun ja tapahtumien<br />
kaavioinnin avulla pyrittiin tunnistamaan erilaisia tekijöitä onnettomuustapahtumassa. Näiden tekijöiden<br />
perusteella aineisto saatiin asettumaan laajempien kategorioiden ja luokkien alle. Aineisto luokiteltiin siis<br />
sen mukaan, miten onnettomuus oli poliisin aineiston perusteella tapahtunut ja millainen liikenneympäristö oli.<br />
Jokainen tapaus koodattiin vain yhteen luokkaan osallisen toiminnan ja liikenneympäristön mukaan. Tutkimusmenetelmän<br />
mukaisesti luokat tunnistettiin aineistosta, eikä niitä päätetty etukäteen esimerkiksi kirjallisuuden<br />
perusteella.
Change language