Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi

62
Poliisin aineistoa ei ole lähtökohtaisesti kerätty tällaisten tutkimusten lähtöaineistoksi, joten sen keräämises-
sä ei ole otettu huomioon seikkoja, jotka olisivat kiinnostavia tut-kimuksen kannalta. Poliisin aineisto on kuitenkin
tällä hetkellä tarkin mahdollinen saatavilla oleva aineisto kaikista tapahtuneista suojatieonnettomuuksista.
Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on saatavilla tarkempi tutkijalautakunta-aineisto, mutta koska tässä
tutkimuksessa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli ainoastaan neljä, tutkijalautakunta-aineistoa ei ollut
tarpeen käyttää.
Maastotutkimuksissa tutkijan tausta on voinut vaikuttaa tehtyihin havaintoihin ja pää-telmiin. Tutkijalla on Bajokortti,
ja hän pyöräilee kesäaikana noin 20 kilometriä päivit-täin. Nämä liikkumistottumukset sekä opintotausta
liikenne- ja tietekniikassa ovat voi-neet vaikuttaa tehtyihin havaintoihin siten, että maastossa on kiinnitetty enemmän
huo-miota pyöräilijän ja jalankulkijan turvalliseen ja sujuvaan liikkumiseen. Tutkija, jolla on toisenlainen
tausta, olisi voinut tehdä maastokäynneillä erilaisia havaintoja kuin mitä tässä tutkimuksessa on esitetty. Tutkijan
taustan merkitystä voidaan vähentää sillä, että maastotutkimuksia suorittaa kaksi henkilöä yhdessä, mutta se ei
tämän tutkimuksen resurssien puitteissa ollut mahdollista.
Tutkimuksessa on tunnistettu onnettomuuksiin vaikuttaneita tekijöitä, mutta käytetyn aineiston ja tämän tutkimuksen
perusteella ei voida luotettavasti arvioida tekijöiden ja parannusehdotusten merkitystä onnettomuuksiin.
Ainoastaan liikennevaloliittymissä pystyttiin yksilöimään onnettomuuteen vaikuttava tekijä niin, että myös ehdotettu
toi-menpide estäisi vastaavanlaisten onnettomuuksien tapahtumisen.
Ottamalla mukaan lähtöaineistoon poliisin onnettomuusilmoitusten selostusosat, aineis-toa saatiin laajennettua
merkittävästi verrattuna tutkimukseen, jonka aineistona olisi pelkästään poliisin valmiiksi koodattu aineisto.
Esimerkiksi tulosuunnat ja poliisin huomiot onnettomuudenaikaisesta liikenneympäristöstä sekä osallisten omat
näkemyk-set onnettomuuden syistä saatiin selvitettyä selostusosista. Tulokset olisivat jääneet pal-jon suppeammiksi,
jos aineisto olisi koostunut pelkästään koodatusta aineistosta.
Menetelminä käytettiin aineistopohjaista analyysiä sekä tapahtumien ja syytekijöiden kaaviota ja analyysiä.
Aineistopohjainen analyysi on menetelmä, jossa ei muodosteta hypoteeseja tuloksista, vaan pyritään löytämään
aineistosta uutta tietoa. Menetelmä so-veltui tähän tutkimukseen erittäin hyvin. Toisena tutkimusmenetelmänä
käytettiin tapahtumien ja syytekijöiden kaaviota ja analyysiä, joka on onnettomuustutkinnassa ylei-sesti käytetty
menetelmä. Tämä menetelmä soveltuu parhaiten sellaisten onnettomuuksien tutkintaan, joissa päästään käymään
tapahtumapaikalla mahdollisimman pian on-nettomuuden jälkeen ja pystytään haastattelemaan osallisia.
Tässä työssä ei luonnollisestikaan voitu hyödyntää onnettomuustutkinnan menetelmää täysipainoisesti, koska
onnettomuustiedot pohjautuivat poliisin keräämään aineistoon. Tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien tutkimisen
yleinen ongelma on se, että tieto on kerätty etukäteen, eikä tutkija useimmiten pääse itse tapahtumapaikalle.
Tässä tutkimuksessa tehtiin myös maastokäyntejä, joiden avulla pystyttiin saamaan tarkempi kuva
tapahtumapaikasta ja onnettomuussuojatien liikenneympäristöstä. Maastokäyntien perusteella saatiin kerättyä
tietoa liikenneympäristöstä ja sen puutteista, mutta niiden merkitystä poliisin kirjaamaan onnettomuuteen oli
mahdotonta arvioida tarkasti ilman osallisten haastatteluja.
Jatkotutkimusaiheet
Tässä tutkimuksessa tehtiin paljon päätelmiä onnettomuuksiin vaikuttaneista syistä ja niiden pohjalta parannusehdotuksia.
Samanlainen tutkimus kaikkien ELY-keskusten alueilta sekä kaupungeista tarjoaisi tarkempaa tietoa
tapahtuneista suojatieonnettomuuk-sista. Tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia onnettomuuksiin vaikuttaneista
tekijöistä voitaisiin vertailla muiden ELY-keskusten alueilla tapahtuneisiin samantyyppisiin on-nettomuuksiin.
Ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksia ei voida arvioida tämän tutkimuksen perusteella, joten mahdollisten
tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksista tulisi teh-dä seurantatutkimusta.
Kaikki jalankulkijat ja pyöräilijät eivät käytä tien ylittämiseen suojatietä tai pyörätien jatketta, eikä merkittyä
ylityspaikkaa aina ole käytettävissä. Suojateiden merkinnöissä, sijainnissa ja rakentamisperiaatteissa on eroja,
ja yhtenäinen ohjeistus suojatien rakentamisen periaatteista olisi hyvä tehdä. Koska maanteiden jalankulkija- ja
polkupyöräon-nettomuudet tapahtuvat pääasiassa suojateiden ulkopuolella, ohjeistuksen pohjalla tulisi käyttää
tutkimustietoa siitä, miten jalankulkijat käyttävät suojatietä ja minkälaisia onnettomuuksia tapahtuu suojateiden