Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
perusteella ei siis voida luotettavasti sanoa, selittävätkö suojatien huono havait-tavuus ja puutteelliset näkemät<br />
sitä, että osalliset eivät havainneet toisiaan ajoissa.<br />
52<br />
liikenteenohjaus<br />
Liikenteenohjauksen keinoina tutkittiin väistämisvelvollisuutta osoittavia merkkejä ja liikennevaloja. Huonosti<br />
erottuvat liikennemerkit ja sekava liikenteenohjaus vaikeutta-vat oikeiden arvioiden tekemistä ja voivat aiheuttaa<br />
toimintavirheitä liikenteessä. Oliko liikenteenohjaus sellainen, että autoilijan olisi pitänyt osata varautua suojatietä<br />
ylittä-vään jalankulkijaan tai pyöräilijään?<br />
Erityisesti sellaisissa suojatieristeyksissä, joissa ei ollut pyöräilijöistä varoittavaa lisä-kilpeä kärkikolmion yhteydessä,<br />
tapahtui paljon pyöräilijäonnettomuuksia. Kun kevyen liikenteen väylä ei selvästi erotu kolmion takana,<br />
pelkkä kärkikolmio ei välttämättä ole riittävä pyöräilijöistä varoittava merkki, sillä moottoriajoneuvon kuljettaja ei<br />
osaa kärkikolmion perusteella varautua kevyen liikenteen väylää pitkin saapuviin polkupyöriin. (Kuva 42.)<br />
Ristiriitainen tai sekava liikenteenohjaus voi aiheuttaa sekaannusta ja vaaratilanteita. Osassa maastokäyntikohteita<br />
liikenteenohjaus oli erilainen eri suunnista tultaessa. Pyöräilijä on väistämisvelvollinen aina tullessaan<br />
pyörätieltä ajoradalle, ellei muuta ole osoitettu. Jos kevyen liikenteen kärkikolmio on kevyen liikenteen väylällä<br />
vain toiseen suuntaan, antaa se pyöräilijälle viestin, että hän olisi väistämisvelvollinen vain toisesta suunnasta<br />
tullessaan, kuvassa 43 on esimerkki tällaisesta tilanteesta. Kevyen liikenteen väylällä kärkikolmiota käytetään<br />
yleensä vain osoittamaan muutenkin voimassaolevia väistämissääntöjä, eikä sitä käytetä poikkeavien väistämissääntöjen<br />
ilmaisemiseen (Kelkka 2012). Kuvan osoittamassa tapauksessa on epäselvää, kuka väistää kun<br />
oikealla olevalta sivutieltä oikealle kääntyvä ajoneuvo kohtaa kevyen liikenteen kolmion suunnasta tulevan pyöräilijän.<br />
Liittymässä kääntyessään ajoneuvon kuljettaja on väistämisvelvollinen suhteessa liitty-vän tien ylittävään<br />
suojatiehen. Kevyen liikenteen väylä sijoitetaan maanteillä usein erilleen päätiestä, jolloin myös sivutien ylittävä<br />
suojatie on kymmenien metrien päässä liittymästä. Tällöin voi osapuolille olla epäselvää, sijaitseeko suojatie liittymässä<br />
vai linjaosuudella, ja kuka on väistämisvelvollinen. Liittymässä sijaitsevalla suojatiellä moottoriajoneuvo<br />
on väistämisvelvollinen, kun taas linjaosuudella polkupyörä on väistämisvelvollinen tullessaan kevyen liikenteen<br />
väylältä suojatielle.<br />
Kuva 42. Esimerkkisuojatie Lahdessa. Kasvillisuus estää näkemät kevyen liikenteen väylälle. Liikennemerkillä ei ole varoitettu<br />
mahdollisista pyöräilijöistä, ja ilman suojatiemaalauksia kevyen liikenteen väylä ei olisi helposti ajoneuvon kuljettajan havaittavissa.
Change language