Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Sääntörikkomukseen liittyvät onnettomuudet tapahtuivat pääosin liikennevaloliittymissä punaisen valon pala-<br />
essa tai sivutien liittymässä. Kuusikymmentäviisi prosenttia liikenteenohjaukseen ja sääntörikkomukseen liittyvistä<br />
tapauksista tapahtui niin, että moottoriajoneuvon kuljettaja ei noudattanut väistämisvelvollisuutta osoittavaa<br />
liikennemerkkiä. Tällöin jalankulkija tai pyöräilijä tuli moottoriajoneuvon kuljettajan näkökulmasta 70 prosentissa<br />
tapauksia oikealta, sillä kääntyessään sivutieltä päätielle kuljettaja joutuu aina varomaan vasemmalta tulevaa<br />
ajoneuvoliikennettä, jolloin huomiokin on luonnollisesti keskittynyt vahvemmin vasemmalle. Näistä tapauksista<br />
82 prosentissa väistämisvelvollisuutta osoittava merkki oli kärkikolmio ilman lisäkilpiä. Kaksisuuntaisesta pyörätiestä<br />
varoittavalla lisäkilvellä kärkikolmion yhteydessä voidaan helpottaa ajoneuvon kuljettajaa havaitsemaan<br />
kolmion takana sijaitseva pyörätien jatke ja suojatie. Maastossa havaittiin, että liikenteenohjausmerkit oli osassa<br />
kohteita asennettu osoittamaan vain toiseen tulosuuntaan, ja liikenteenohjaus oli usein epäselvä.<br />
Analyysissä havaittiin, että päätieltä sivutielle kääntyvät ajoneuvot kolaroivat useimmi-ten (83 prosenttia tapauksista)<br />
vastakkaisesta suunnasta tulleen jalankulkijan tai pyöräilijän kanssa, kun taas liikennevaloliittymissä<br />
jalankulkijan tai pyöräilijän tulosuunta oli valtaosassa (82 prosenttia tapauksista) tapauksia sama moottoriajoneuvon<br />
kanssa. Havaintoihin vaikuttaa liikennetilanne, valo-ohjaamattomassa liittymässä kuljettajan huo-mio<br />
keskittyy menosuuntaan, kun taas valo-ohjatussa liittymässä se on opastinten suunnassa. Jalankulkijan tai pyöräilijän<br />
tulosuunta oli useimmiten vasemmalta silloin, kun moottoriajoneuvo kulki suoraan. Havaintoihin on voinut<br />
vaikuttaa tilanteen ja liikenneympäristön lisäksi myös esimerkiksi auton A-pilarin muodostama näkemäeste.<br />
Merkittävin onnettomuuksiin vaikuttanut tekijä oli poliisin aineiston mukaan ennakoin-nin puute. Tärkeimpiä<br />
ennakointiin vaikuttavia tekijöitä ovat tienkäyttäjien asenteet ja suojatieympäristö. Asenteisiin voidaan vaikuttaa<br />
paitsi tiedotuksella, myös suojatieym-päristöllä, joka kannustaa turvalliseen liikkumiseen. Tieympäristön avulla<br />
voidaan aut-taa tielläliikkujia ennakoimaan mahdollisia konfliktitilanteita.<br />
Analyysin perusteella suojatien havaittavuus oli tärkeä ennakointiin ja suojatien liikenneturvallisuuteen vaikuttava<br />
tekijä. Suojatien hyvä havaittavuus auttaa moottoriajoneuvon kuljettajaa havaitsemaan myös jalankulkijan<br />
tai pyöräilijän tien reunassa. Huonosti näkyvät suojatiemerkit ja -merkinnät eivät viestitä tielläliikkujalle väistämisvelvollisuudesta<br />
suojatiellä. Tutkimuksessa havaittiin, että suojatiet olivat usein puutteellisesti merkittyjä,<br />
eivätkä ne aina erottuneet riittävän hyvin ympäristöstään.<br />
Työssä tutkittiin suojatien havaittavuuden lisäksi myös suojatien läheisyydessä olevia näkemäesteitä. Näkemäesteiksi<br />
katsottiin sellaiset suojatiealueella olevat hahmot, jotka voivat heikentää suojatien reunassa olevan<br />
jalankulkijan tai pyöräilijän havaittavuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että kasvillisuus, risteysalueelle sijoitetut rakennelmat<br />
ja kevyen liikenteen väylän pituuskaltevuus voivat muodostaa suojatielle ja kevyen liikenteen väylälle<br />
vaarallisia näkemäesteitä. Näkemäesteet on arvioitu suojateiden nykytilan mukaan, joten päätelmiä havaittujen<br />
näkemäesteiden merkityksestä onnettomuustapahtumaan ei voitu tehdä.<br />
Suojatien ja jalankulkijan tai pyöräilijän havaittavuuteen voi vaikuttaa myös säätila. Puolet liikennevaloissa<br />
tapahtuneista onnettomuuksista tapahtui huonoissa sääoloissa, jolloin sateinen sää on voinut vaikuttaa jalankulkijan<br />
havaittavuuteen. Poliisin aineiston perusteella selvisi myös, että kirkas auringonpaiste ja vasta-aurinko<br />
voivat vaikeuttaa jalankulkijan havaitsemista.<br />
Tutkimuksessa tutkittiin suojatien näkemäesteitä uudella tavalla, ja tutkimustulosten mukaan yli kahdeksan<br />
prosentin nousu kevyen liikenteen väylältä suojatielle aiheuttaa näkemäesteen. Tutkimuksessa löydettiin uutta<br />
tietoa myös suojatien havaittavuuden merkityksestä ennakointiin siten, että huonosti merkityt suojatiet erottuvat<br />
moottoriajoneuvon kuljettajalle huonosti. Maastokäynneillä havaittiin, että suojatien erottuvuuteen vaikuttavat<br />
muun muassa tiemerkintöjen kunto sekä suojatiemerkkien sijainti ja määrä. Suojatiemerkit tulisi tämän tutkimuksen<br />
mukaan sijoittaa molemmille puolille tietä mahdollisimman lähelle ajorataa tai keskisaarekkeelle jos<br />
sellainen on olemassa.<br />
Tutkimuksen pohjalta tärkeimpiä esiin nousseita parannusehdotuksia ovat suojatien havaittavuuden parantaminen,<br />
väistämissääntöjen selkiyttäminen liikenteenohjauksella ja liikennevalo-ohjauksen periaatteiden muuttaminen.<br />
Suojatien havaittavuutta voidaan parantaa sijoittamalla suojatiemerkit aina keskisaarekkeelle silloin kun<br />
sellainen on, ja muuten suojatien molemmille puolille. Suojatiemerkkien yhteydessä tulee käyttää merkkivarsien<br />
tehostamismerkkejä.<br />
Sivutien ylittävän pyörätien jatkeen ja suojatien havaittavuutta voidaan parantaa käyttämällä kärkikolmion<br />
yhteydessä kaksisuuntaisesta pyörätiestä varoittavaa varoituskilpeä aina, kun kolmion takana on pyörätien jatke.<br />
Tällä voidaan vähentää erityisesti pyöräilijöiden ja moottoriajoneuvojen välisiä onnettomuuksia, mutta myös<br />
65
Change language