pyhiinvaellus laista evankeliumiin jumalan voideltua seuraten

Ensimmäinen etappi: Kaiken alku
Olemme pyhiinvaelluksellamme ehtineet ensimmäiseen levähdyspaikkaamme eli etappiin. Taakse
on jäänyt kuivanlainen taival, kun olemme käyneet läpi Viidennen Mooseksen kirjan. Olemme sen
jälkeen aloitelleet Ensimmäistä Mooseksen kirjaa. Seuraava etappi on suunniteltu siten, että neljän
viikon kuluttua olemme selviytyneet Egyptin vitsauksista ja Jumalan kansa on lähtemässä Egyptin
orjuudesta kohti Luvattua maata. Tarkastelemme tänään tähän mennessä kuljettua osuutta sekä
edessä häämöttävää taivalta. Viime tapaamisen keskustelustamme jäi mieleeni erityisesti kysymys
erämaavaelluksen reitistä. Palaamme siihen lopuksi.
Käskyt ja kiellot
Onkohan pyhiinvaeltajan matkanteko tuntunut raskaalta? Viides Mooseksen kirja sisältää todella
vahvan annoksen lakia. Jos sen lukeminen tuntuu rankalta, muistakaamme silloin niitä, joiden
velvollisuutena on myös totella kaikkia näitä käskyjä ja kieltoja. Kirjeessään galatalaisille Paavali
muistuttaa, että jokainen, joka antaa ympärileikata itsensä, on velvollinen noudattamaan lain kaikkia
määräyksiä (Gal. 5:3).Olemme lukeneet vasta osan laista, muissa neljässä kirjassa on vielä lisää.
Jeesus oli siis nuoruudestaan alkaen velvollinen noudattamaan näitä käskyjä Tutustuessamme
näihin käskyihin tutustumme siten välillisesti myös Jeesuksen elämään.
Ristiriita Jeesuksen ja lainopettajien välillä johtui juutalaisen tutkijan David Flusserin mukaan siitä,
että Jerusalemissa kyllä kunnioitettiin samaa lakia kuin Galileassa mutta sitä tulkittiin toisella
tavalla. Ero johtui perinnäissäännöistä eli suullisesta laista, eikä kirjoitetusta. Kirjoitetusta Laista
Jeesus sanoo, että siitä ei katoa pieninkään piirto. Jeesus vieläpä terävöittää käskyjä Vuorisaarnassa.
Laki on todella edelleen tallella, vaikka meidän ”pakanain” ei tarvitsekaan tämän lain kirjaimen
mukaan elää.
Tutustumalla Viidenteen Mooseksen kirjaan saamme siis vähän käsitystä siitä, minkälaiset käskyt
säätelivät Jeesuksen elämää. Hän noudattaa henkensä uhalla myös käskyä osallistua suurina
pyhäpäivinä juhliin Jerusalemissa. Jännitys tiivistyy kerta kerralta, kunnes hän lopulta kertoo
opetuslapsilleen, että hän ei tällaiselta juhlamatkalta selviydy enää hengissä takaisin Galileaan.
Paavali oli nuoruudestaan asti tottunut noudattamaan lakia vieläpä fariseusten tapaan ”korkoineen”.
Fariseukset rakensivat lain rajoitusten ympärille aitauksen, jonka piti estää rikkomasta annettua
käskyä tai kieltoa. Esimerkiksi Laissa määrätään ruoskimisrangaistuksesta :”Jos syyllinen tuomitaan
ruoskittavaksi, tuomarin on määrättävä hänet maahan makaamaan, ja hänelle on tuomarin läsnä
ollessa annettava niin monta ruoskaniskua kuin rikkomus edellyttää. Iskuja saa antaa enintään
neljäkymmentä, ei sen enempää; muuten maanmiehenne joutuu julkisesti häväistyksi.” (5. Moos.
25:3).Paavali oli saanut tämän tuntea nahoissaan. Hän kirjoittaa korinttilaisille: ”Juutalaisilta olen
viidesti saanut neljäkymmentä lyöntiä, yhtä vaille.” (2. Kor. 11:23).Mahdollisen laskuvirheen ikävä
seuraus vältettiin laskemalla ruoskaniskuja varmuuden vuoksi vain 39 asti. Samaa periaatetta
fariseukset noudattivat muidenkin käskyjen kohdalla.
Otetaan toinen esimerkki: Jos tieosuudella on sallittu 80 kilometrin tuntinopeus, me olemme
tottuneet ajamaan vähän yli 80 kilometriä tunnissa, koska siitä ei vielä yleensä sakoteta. Jos
noudattaisimme liikennesääntöjä fariseusten tapaan, ajaisimme aina vähän alle 80 kilometrin
nopeutta, että emme jossakin vaiheessa, esimerkiksi alamäessä, vahingossakaan ylittäisi sallittua
nopeutta. Näin olisimme mielestämme samalla hyvänä esimerkkinä lainkuuliaisuudesta toisillekin
tiellä liikkuville, vaikka Suomen liikenteessä meitä pidettäisiin kirottuna tientukkona.
Jaakko Lounela; PYHIINVAELLUS LAISTA EVANKELIUMIIN; 21.1.2011; 16:06 21