pyhiinvaellus laista evankeliumiin jumalan voideltua seuraten
pyhiinvaellus laista evankeliumiin jumalan voideltua seuraten
pyhiinvaellus laista evankeliumiin jumalan voideltua seuraten
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
lakikirjalle on siis se määräys, että <strong>jumalan</strong>palvelus on keskitettävä vain yhteen paikkaan ja muut<br />
pyhät paikat on hävitettävä. Ratkaisevaksi eroksi jää, mikä on tämä ainoa oikea pyhäkön paikka,<br />
Samarian vuori vai Jerusalem. Tämä oli Jeesuksen aikanakin ajankohtainen kysymys.<br />
Raamatun rakenne muistuttaa kerrostuneita maalajeja: alimpana on vanhin kerrostuma eli Laki, sen<br />
päälle rakentuvat Profeetat ja nuorimpana kerrostumana on Kirjoitukset. Tämä vastaa periaatteessa<br />
kokoelmien ikäjärjestystä mutta ei kerro, että Laki olisi kokonaisuudessaan ollut valmis ennen<br />
Profeettojen kokoelman kirjoittamista ja Profeetat taas aivan valmiina ennen Kirjoitusten syntyä.<br />
Liikkeelle lähtö Viidennestä Mooseksen kirjasta<br />
Me poikkeamme tällä Pyhiinvaelluksella yhdessä kohdassa siitä järjestyksestä, joka on tuttu sekä<br />
Raamatun sisällysluettelosta että synagogan ohjelmasta. Aloitamme lukemisen Viidennestä<br />
Mooseksen kirjasta, minkä jälkeen käymme kierroksen loppuun Ensimmäisestä Neljänteen. Tällä<br />
tavalla korostuu Lain asema koko elämää ohjaavana sanana ja kertomus ihmiskunnan alkuvaiheista<br />
ja Israelin kansan erämaavaelluksesta tulee kuin kehyskertomuksena esiin. Pyhiinvaelluksemme<br />
suunta <strong>laista</strong> <strong>evankeliumiin</strong> ilmenee tässä havainnollisesti.<br />
Vaikka Jumalan Sanassa kohtaamme iankaikkisen sanoman, Raamattu liittyy Jumalan kansan<br />
historiaan. Tästä syystä Viides Mooseksen kirja tarjoaa hyvän lähtökohdan alkaessamme<br />
kulkumme. Me voimme aavistella tilannetta, jossa juuri tämä sanoma on ohjannut Jumalan kansan<br />
elämää. Kuninkaiden kirjassa (2. Kun. 17:28) kerrotaan, miten Israelin valtion tuhouduttua noin 700<br />
vuotta ennen Kristusta ja sen johtajien jouduttua pakkosiirtolaisuuteen, kutsuttiin pappi opettamaan<br />
kansalle Betelissä Jumalan lakia. Vanhan testamentin tutkijat arvelevat yleisesti, että tämä viittaa<br />
tiivistelmään, joka nykyisessä muodossaan tunnetaan Viidentenä Mooseksen kirjana.<br />
Viides Mooseksen kirja noudattaa hyvin selvästi sel<strong>laista</strong> rakennetta, että kehyskertomuksessa<br />
kuvataan vanhaa Moosesta, joka ennen kuolemaansa testamenttinaan esittää Jumalan lain kansalle.<br />
Pari pientä yksityiskohtaa osoittaa, että itse sanoma on vanhempi kuin sen kehykset. Viidennen<br />
Mooseksen kirjan ensimmäisessä jakeessa sanotaan alkutekstin mukaan, että Mooses puhui tämän<br />
”Jordanin tuolla puolella” (näin suomennoskin vuodelta 1938; vuoden 1992 suomennos ei käännä<br />
sananmukaisesti vaan sanoo ”Jordanin itäpuolella”). Mooses ei pääse koskaan Jordanin<br />
länsipuolelle. Jos hän olisi itse tämän kirjoittanut tai jos kertoja olisi ollut paikalla Nebon vuorella,<br />
olisi sanottu: ”Jordanin tällä puolella”. Kuvaus on siis kirjoitettu Jordanin länsipuolella, jolla<br />
sijaitsevat niin Jerusalem kuin pohjoisen valtakunnan eli Israelin tärkeät paikat. Toisessa kohdassa<br />
(5. Moos. 3:11) huomautetaan, että Basanin kuninkaan Ogin hauta-arkku on vieläkin nähtävänä<br />
ammonilaisten pääkaupungissa. Tämä tarkoittaa, että Ogin kuolemasta on jo kulunut melkoisesti<br />
aikaa ja hauta-arkusta on tullut historiallinen nähtävyys.<br />
Viides Mooseksen kirja liittyy Jumalan kansan historian tilanteeseen, jossa kansa tarvitsi aivan<br />
erityisellä tavalla Jumalan johdatusta. Kuninkaiden kirjat esittävätkin tällaisen tilanteen kohdanneen<br />
Israelia, kun Assyria valtasi maan ja vei kansan johtajat pakkosiirtolaisuuteen. . Muiden Mooseksen<br />
kirjojen sanomassa on perinnettä vanhemmalta ajalta, mutta niiden kirjoittaminen ei liity yhteen<br />
historian tilanteeseen, ja ne ovat voineet olla vielä osittain suullisena perimätietona silloin, kun<br />
Viidettä Mooseksen kirja kirjoitettiin. Monien tutkijoiden mielestä ne ovat saaneet nykyisen<br />
kirjallisen muotonsa vasta Deuteronomiumin jälkeen. Tässäkään kohdassa meidän ei tarvitse ratkoa<br />
eri kirjoitusten ajoittamiseen liittyviä ongelmia. Selitän tässä vain, miksi poikkeuksellisesti<br />
aloittamme Raamatun lukeminen juuri Viidennestä Mooseksen kirjasta eli Lain kertauksesta.<br />
Emme siis lue Vanhaa testamenttia tutun sisällysluettelon mukaisesti, vaikka tällä järjestyksellä on<br />
pitkä perinne. Jo ennen Jeesuksen aikaa syntyneessä kreikankielisessä käännöksessä Septuagintassa<br />
Jaakko Lounela; PYHIINVAELLUS LAISTA EVANKELIUMIIN; 21.1.2011; 9
Change language