pyhiinvaellus laista evankeliumiin jumalan voideltua seuraten
pyhiinvaellus laista evankeliumiin jumalan voideltua seuraten
pyhiinvaellus laista evankeliumiin jumalan voideltua seuraten
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
lukija lausuisi konsonanttien SM kohdalla Finland eikä Sima niin kuin juutalainen lukee kirjainten<br />
JHWH kohdalla Adonaj eikä Jehova.<br />
Muita tällaisia Jumalan peitenimiä ovat esimerkiksi Shem eli suomeksi Nimi, Adoshem ja Elokim,<br />
joita juutalaiset nykyisin yleisesti käyttävät välttääkseen myös nimiä Adonaj ja Elohim. Englanniksi<br />
voidaan kirjoittaa G-d, jotta vältettäisiin sanaa God.<br />
Voideltu<br />
Oletteko nähneet Voidellun? Kyllä olemme. Jos olemme edenneet valppaina, olemme<br />
Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa nähneet voidellun, mutta monet ovat varmaan kulkeneet ohi<br />
mitään erikoista huomaamatta.<br />
Kun Jaakob pakenee kotoaan enonsa Labanin luo, hän yöpyy Lus-nimisellä paikkakunnalla. Unessa<br />
hän näkee taivaaseen johtavat portaat ja aamulla herättyään hän nostaa päänalusenaan olleen kiven<br />
pystyyn. Jaakob voitelee sen öljyllä ja siitä tulee pyhä patsas; meillä Suomessa saamelaiset ovat<br />
kunnioittaneet pyhiä kiviä, joita on kutsuttu seidoiksi. Lus saa uuden nimen ”Betel” eli Jumalan<br />
talo. Tässä kertomuksessa öljyn vuodattamisesta käytetään heprean sanaa, joka tarkoittaa yleensä<br />
nesteen kaatamista. Kun myöhemmin Jumala puhuttelee Jaakobia ennen tämän paluuta Labanin<br />
luota, Jumala esittelee itsensä sanomalla: ”Minä olen Jumala, joka ilmestyi sinulle Betelissä, missä<br />
sinä voitelit öljyllä patsaan, ja teit minulle uhrilupauksen.” Tässä alkuteksti käyttää voitelemisesta<br />
heprean sanaa ”masah”, joka on tuttu nimityksestä Messias. Tällä tavoin suoritettu voiteleminen<br />
julistaa Jumalan läsnäoloa tällä pyhällä paikalla. Voideltu on pyhitetty Jumalalle.<br />
Olemme tavanneet Voidellun myös Psalmeissa. Siellä melkein jokaisen tähän asti lukemamme<br />
psalmin alussa on sanottu: ”Daavidin psalmi”. Tiekartan mukaan ehdimme ensi heinäkuussa siihen<br />
kohtaan, missä Daavid voidellaan kuninkaaksi. Tarkkaan ottaen hepreassa ei kuitenkaan sanota, että<br />
kyseinen psalmi olisi Daavidilta vaan Daavidille. Vaikka joidenkin psalmien aluksi esitetään<br />
tilanne, jossa Daavid laulaa kyseisen psalmin, meidän ei tarvitse ajatella, että Daavid olisi<br />
kirjoittanut psalmeja kuin meidän aikamme runoilija omaa runokirjaansa varten odottamaan<br />
kokoelman julkaisemista. Jos psalmien laulaminen on kuulunut <strong>jumalan</strong>palveluselämään, niitä on<br />
laulettu vuodesta toiseen ja samalla kerrattu pelastushistorian tärkeitä tapahtumia. Meillähän<br />
esitetään Matteus-passio säännöllisesti, kun valmistaudutaan pitkäperjantaihin. Kun on esitetty<br />
Jumalan kansan vaiheita, sanonta ”Daavidille” on voinut tarkoittaa, että psalmin laulaa se, joka<br />
esittää pyhäkössä Daavidin osaa.<br />
Kunkin psalmin aluksi ilmoitetaan lyhyesti kuin otsikkona, mistä psalmi puhuu. Tämä lyhyt sisällön<br />
kuvaus ei kuulu alkutekstiin vaan on lisätty kääntämisen yhteydessä. Se on erikielisissä<br />
käännöksissä erilainen, vieläpä eri suomennoksissakin psalmit on otsikoitu eri tavoin. Vanhassa<br />
rekisteriraamatussa on useiden psalmien otsikossa viitattu Kristukseen. Tällaisen psalmin voi<br />
helposti ajatella Jeesuksen sanoiksi Taivaalliselle Isälle. Vielä useammassa vanhan latinalaisen<br />
Raamatun eli Vulgatan psalmin otsikossa sanotaan: ”Sopii Kristukseen.” – Jumalan Voideltuun. –<br />
Näissä psalmeissa puhuu usein kärsivä ja ahdistunut ihminen. Koska meidät on liitetty Jumalan<br />
ainoaan Poikaan pyhässä kasteessa, meillä on täysi oikeus yhtyä psalmin sanoihin Jumalan lapsina<br />
yhdessä hänen kanssaan. Näin ahdistettu ihminen ei jää yksin ahdistustensa keskelle, vaan hänellä<br />
on toinen kanssaan. Psalmit ovat lähellä oleva ensiapu suomalaiseen masennukseen, joka vaivaa<br />
liian montaa meistä. Psalmeja lukemalla voimme tukea toinen toistamme Jumalan sanalla, kun omat<br />
sanamme eivät riitä. Vaikka ahdistus ei loppuisi, psalmien sanoin rukoileva voi kokea yhteyttä<br />
toisten ahdistettujen kanssa Jeesusta myöten. Jo siitä voi syntyä lohdutusta ja nousta hiljainen kiitos<br />
surun ja masennuksenkin keskeltä. Psalmeja ei ole tarkoitettu ihailtaviksi vaan käytettäviksi.<br />
Vastaavasti Jumalan hyvyydestä iloitseva ihminen löytää valmiita kiitoslauluja Psalmien kirjasta.<br />
Jaakko Lounela; PYHIINVAELLUS LAISTA EVANKELIUMIIN; 21.1.2011; 16:06 32