pyhiinvaellus laista evankeliumiin jumalan voideltua seuraten

Viides etappi: Luvattuun maahan
Vaellus jatkuu
Lukemamme Laki koostuu viidestä itsenäisestä kääröstä, joista on tullut viisi Raamatun kirjaa.
Niistä käytämme suomessa vain järjestysnumeroa puhumalla esimerkiksi Kolmannesta Mooseksen
kirjasta. Tämän otsikoimisen tavan me suomalaiset olemme saaneet Lutherin saksankielisestä
käännöksestä. Juutalaiset käyttävät kunkin kirjan nimenä jotakin sen alkusanoista hepreankielisessä
tekstissä. Monissa nykyisissä kielissä näistä viidestä kirjasta käytetään otsikkoa, joka on
latinankielinen käännös tai väännös kreikankielisestä nimestä ja kuvaa kunkin kirjan sisältöä eli
Genesis, Exodus, Leviticus, Numeri ja Deuteronomium, suomennettuna Alku, Lähtö, Pappiskirja,
Lukumäärät ja Lain kertaus (tai Toinen laki), siis:
suomi heprea latina käännös
1. Moos. ALUSSA [loi Jumala taivaan ja maan] Genesis Alku
2. Moos. [Nämä ovat Egyptiin tulleiden Israelin poikien] NIMET Exodus Lähtö
3. Moos. JA [Herra] KUTSUI [Mooseksen], Leviticus Pappiskirja
4. Moos. Ja Herra puhui Moosekselle Siinain ERÄMAASSA Numeri Lukumäärät
5. Moos. Nämä ovat ne SANAT Deuteronomium Lain kertaus
Hepreankieliset nimet osoittavat, että Laki ei ole yhtenäinen viisiosainen kertomus vaan koostuu
osista, jotka juutalaisessa synagogassa säilytetään edelleenkin kukin omana käärönään. Vieläpä
jokainen viidestä kirjasta sisältää monenlaisia aineksia. Kreikkalaisperäiset nimet kertovat
suunnilleen mutta ei tarkasti, mitä kyseisessä kirjassa käsitellään.
Tuore, iankaikkinen Sana
Pääsin juuri aikuistumisen kynnyksellä Roomaan ihmettelemään ja ihailemaan kaupungin
vuosituhantisia muistomerkkejä. Siellä tapasin suomalaisen, joka tuskastuneena valitti, että hänet oli
tuotu sinne katselemaan homehtuneita pylväitä. Samantapainen kaksijakoinen suhtautuminen tulee
näkyviin asenteissa Raamattuun ja sen sanomaan. Raamattu johdattaa meidät vuosituhansien taakse,
ja tosille se osoittaa, että kaiken muuttuessa Jumalan iankaikkinen Sana pysyy. Toisille Raamatun
kirjoitusten korkea ikä sen sijaan osoittaa, että ne on kirjoitettu kauan sitten kuolleille ihmisille ja
nykyajassa elävien on löydettävä suuntaviittansa muualta.
Monessa kohdassa vuosituhansien takainen kertomus tulee kuitenkin lähemmäksi nykyaikaa kuin
olemme aluksi ajatelleet. Esimerkiksi Laista luemme pelottavan spitaalitaudin torjumisesta ja
päädymme lopuksi tutustumaan siihen, miten on toimittava, kun spitaali on tarttunut rakennukseen.
Nykyaikaista lääketiedettä vähänkin tunteva pitää tapausta aivan älyttömänä ja lukee tällaisen
mahdollisuuden lähinnä taikauskon piiriin. Eräät raamatunkääntäjät ovat kuitenkin selittäneet
tilanteen luontevasti. Englanninkielisissä Raamatuissa puhutaan tässä yhteydessä spitaalin asemesta
homeesta (mildew). Tällöin toimenpiteetkin osoittautuvat järkeviksi. Ellei seinän puhdistaminen
riitä, rakennus on purettava ja rakennusjätteet vietävä kaatopaikalle. Nythän juuri keskustellaan
siitä, mitä pitäisi tehdä homehtuneille omakotitaloille, ja pahimmassa tapauksessa koko rakennus on
hävitettävä.
Mooseksen laki kuvaa, miten Jumalan lupaama siunaus etenee vaiheittain ja jatkuu sukupolvesta
toiseen. Siihen sisältyy, että siunauksen vastaanottajat saavat maan jossa asua ja jälkeläisiä, joissa
elämä jatkuu. Näihin kumpaankin liittyvät asiat ovat edelleen ajankohtaisia. Voimme havaita että
Saulin ja Daavidin sodat amalekilaisia, filistealaisia ja muita naapureita vastaan kytkeytyvät oman
aikamme kansainväliseen kriisiin, josta voi puhjeta uusi suursota. Sisäpolitiikan puolella taas
Jaakko Lounela; PYHIINVAELLUS LAISTA EVANKELIUMIIN; 21.1.2011; 16:06 55