pyhiinvaellus laista evankeliumiin jumalan voideltua seuraten

jumalanpalvelus keskitetään puhdistettuun Jerusalemin temppeliin. Tämä vastaa Viidennen
Mooseksen kirjan opetusta, ja uskonnollisen uudistuksen lähtökohdaksi ilmoitetaan temppelin
korjaustöiden yhteydessä löytynyt lakikäärö. Tämä saattaisi sisältää Betelin papin opetuksia, sillä jo
itsenäisyytensä menettäneen pohjoisen Israelin valtion alue tulee Viidennessä Mooseksen kirjassa
yllättävän voimakkaasti esille. Siinä mainitaan nimittäin Samarian Garisimin vuori pyhänä paikkana
(11:29 ja 27:12). Sen sijaan Jerusalemista ei puhuta koko kirjassa mitään. Näyttää siis hyvin
mahdolliselta, että Betelissä runsaat 15 kilometriä Jerusalemista pohjoiseen koottu opetus on otettu
vastaan rajan eteläpuolella Juudassa ja sen kuningas ja papit ovat soveltaneet juuri tällaista
lakikääröä keskittäessään vastaavasti oman jumalanpalveluksensa Jerusalemin temppeliin.
Koko Raamatusta ainoastaan Viiden Mooseksen kirjan kokoelma on yhteinen koko kahdentoista
sukukunnan muodostamalle Israelin kansalle eli pakkosiirtolaisuuden jälkeen sekä samarialaisille
että juutalaisille. Mooseksen kirjojen painopiste on maan pohjoisosassa Israelissa, eikä Juudassa tai
Jerusalemissa. Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosan sankari Joosefkin on pohjoisvaltion
Israelin johtavan heimon Efraimin kantaisä. Samarialaiset korostavat vielä nykypäivinä olevansa
uskollisia lain vaalijoita ja noudattajia, omasta mielestään uskollisempia kuin juutalaiset.
Alku
Maisema vaihtuu selvästi, kun siirrytään Viidennen Mooseksen kirjan lopusta Ensimmäisen
Mooseksen kirjan alkuun. Me olemme ottaneet tämän askeleen ilman suuria muodollisuuksia, mutta
juutalainen seurakunta viettää joka syksy ilojuhlan sen kunniaksi, että viisi lakikääröä on luettu läpi.
Juutalaiset ovat laskeneet laissa olevan 248 käskyä (yhtä monta kuin ihmisellä jäseniä) + 365
kieltoa (yhtä monta kuin vuodessa päiviä) = 613 (koko ihmisen tulee joka päivä noudattaa Lakia.)
5. Moos. sisältää 200 käskyä ja kieltoa, kun Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa on vain kolme:
Nämä ovat 1. Ihmisen tulee lisääntyä ja täyttää maa, 2. Poikavauvat tulee ympärileikata, 3. Eläimen
reisijännettä ei saa syödä, koska Jaakob loukkasi reisijänteensä kamppaillessaan Jumalan edustajan
kanssa. (Katso taulukkoa sivulla 27)
Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kohtaamme käskyjen ja kieltojen asemesta suuret kertomukset,
jotka esittävät kaikkivaltiaan Luojan kunniaa, ihmiskunnan ykseyttä ja kantaisien saaman Jumalan
siunauksen jatkumista sukupolvesta toiseen. Toisessa Mooseksen kirjassa seuraamme vapautumista
Egyptin orjuudesta, vaellusta halki erämaan kohti Luvattua maata ja koko kansaa sitovan lain
saamista. Nämä kertomukset ovat kehyksenä, joka liittää yhteen kokonaisuudeksi lain käskyt ja
yhdistää myös sen kansan, joka sitoutuu noudattamaan tätä lakia. Meikäläinen ”pakana” hieman
kateellisena kuuntelee sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka huokuu juutalaisten sanoista ”isämme
Abraham” ja ”opettajamme Mooses”
Koska luomiskertomuksesta keskustellaan edelleen meidänkin aikanamme, koskettelen lyhyesti
sitä. Raamatun alkuluvussa opetetaan tiiviisti monta suurta asiaa: (1) Me kunnioitamme
Jumalanamme kaiken Luojaa, ei mitään luotua. (2) Maailmankaikkeus on kehittynyt vaiheittain.
Luojan ensimmäinen lause Raamatussa on: ”Tulkoon valo!” Valo ja valon nopeus ovat nykyisen
luonnontieteenkin perusasioita. Yhtä poikkeusta vaille luomiskertomus esittää maailmankaikkeuden
kehityksen samansuuntaisesti kuin nykyajan luonnontieteilijät. Jos ajatellaan, miten aurinko ja kuu
määräävät kasvien, eläinten ja ihmisten elämänrytmin, niiden paikan kasvien luomisen jälkeen voi
ymmärtää. Iältään taivaankappaleet ovat toki paljon vanhempia kuin maapallon kasvikunta.(3)
Ihmisen ei tarvitse raataa loputtomiin, vaan meillä on oikeus levätä välillä, ja Jumalan järjestyksen
mukaan saamme levähtää vieläpä samaan aikaan toisten kanssa. Kun kaikki nämä opetukset
esitetään samalla kertaa, syntyy meille tuttu luomiskertomus.
Jaakko Lounela; PYHIINVAELLUS LAISTA EVANKELIUMIIN; 21.1.2011; 16:06 23