pyhiinvaellus laista evankeliumiin jumalan voideltua seuraten

keittiössä. Näin hänen perheensä vältti lihan ja maidon sekoittumisen toisiinsa. Isäntäni lisäsi myös,
että hänellä on ullakolla kolmas astiasto pakattuna. Se odottaa pääsiäisaikaa, jolloin ruokaan ei saa
tulla mitään hapanta, joka pilaisi happamattoman leivän juhlan. Myös yliopiston opiskelijaruokala
oli järjestetty siten, että ero liha- ja maitoruokien välillä säilyi. Opiskelutoverini käväisi myös
minun pienessä huoneessani suomalaisella lähetysasemalla. Yritin tarjota hänelle jotakin pientä
purtavaa, mutta hän kieltäytyi ottamasta mitään suuhunsa. Jälkeenpäin epäilin syyksi sitä, että hän
pelkäsi minun tarjoavan epäpuhdasta syötävää.
Koska verta ei saa Lain mukaan nauttia, eläin tulee teurastaa siten, että sen veri lasketaan kuiviin
kaulavaltimo katkaisemalla. Suomen itsenäistyessä juutalaiset kokivat Suomen eläinsuojelulain
rikkovan uskonnonvapautta, koska tällainen teurastus oli kielletty suomalaisissa eläinsuojelua
koskevissa määräyksissä. Neuvottelemalla saatiin aikaan sovitteluratkaisu. Eläin tainnutetaan ennen
kaulavaltimon katkaisemista. Mooseksen lakia noudattavan juutalaisen täytyy siis varoa monella
tavoin, kun muut tarjoavat hänelle ruokaa. Saman ongelman ovat muslimitkin kohdanneet
Suomessa, sillä Koraani pohjautuu monessa kohdin Mooseksen lakiin. Muslimit kutsuvat sitä
nimellä Torati ja pitävät sitä Jumalan ilmoituksena, tosin ei Koraanin veroisena.
Kun alkuseurakunnan jäsenet kiistelivät syömisestä, he käsittelivät erittäin tärkeätä uskonnollista ja
periaatteellista kysymystä. Samanlaisen asetelman kohtaamme kertomuksessa Jaakobin pojista
Egyptissä. Siinä yhteydessä mainitaan, että egyptiläiset eivät voineet syödä yhdessä muukalaisten
kanssa. Kun taustalla näkyy tällainen rajanveto ja muurin rakentaminen, tulee erityisen arvokkaaksi
se, että kristilliseen yhdessäoloon kuuluu yhteinen syöminen, vaikka edes vähän nautittaisiin samoja
tarjouksia. Tähän liittyy luontevasti Paavalin julistus, että me voimme syödä hyvällä omallatunnolla
kaikenlaisia ruokia niiden valmistusohjeita kyselemättä, kunhan kiitämme Jumalaa pöydän
antimista. Tämä korostaa ruokarukouksen merkitystä.
Pyhäkköteltta
Jo pelkällä rakenteellaan pyhäkköteltta muistuttaa vaivalloisesta matkasta kohti Luvattua maata.
Toiseen Mooseksen kirjaan sisältyvä yksityiskohtainen kuvaus teltan rakenteesta antaa ohjeita
niille, joiden tehtäviin on kuulunut teltan purkaminen, siirtäminen ja pystyttäminen uudelleen.
Tutkijoiden käsityksen mukaan Kolmas Mooseksen kirja eli Pappiskirja on saanut kirjallisen asun
myöhemmin kuin muut Lain osat. Se on kuin tarkoitettu aikansa ”kirkkokäsikirjaksi” niitä varten,
joiden tuli osata suorittaa pyhät toimitukset tarkalleen määräysten mukaisesti, jotta ne tuottaisivat
tarkoitetun tuloksen. Kolmannen Mooseksen kirjan sisältö on ilmeisesti säilynyt pappissuvuissa
sisäpiirin tietona suullisesti – laulettuna – sukupolvesta toiseen, ja sitä on toistettu jatkuvasti, jolloin
pappissuvun pojat ovat vähitellen oppineet tehtävänsä. Lopulta määräykset on kirjoitettu kääröön
ehkä vasta sen jälkeen, kun kivistä rakennettu temppeli oli korvannut teltan ja temppelikin tullut
hävitetyksi.
Majan rakenne on kuvattu rasittavan tarkasti, ja kohteiden nimitykset vaihtelevat hyvinkin paljon
erilaisissa raamatunkäännöksissä. Vuoden 1938 Raamatussa puhutaan ”ilmestysmajasta” ja
ruotsinkielisissä Raamatuissa sana on käännetty vastaavalla tavalla ”uppenbarelsetältet”.
Alkukielisessä heprealaisessa Raamatussa käytetään sanontaa, joka tarkoittaa kohtaamista. Siten
”ilmestysmaja” sopii hyvin kuvaamaan tilannetta, jossa Jumala kohtaa ihmisen. Uusi, hieman vapaa
englantilainen käännös puhuu ”Jumalan läsnäolon teltasta” (”the Tent of the Lord's presence”, Good
News Bible). Toinen uusi englantilainen käännös kutsuu sitä ”kohtaamisteltaksi” (”the Tent of
Meeting”, New International Version). Tätä samaa sanontaa käytetään englanninkielisessä
juutalaisessa käännöksessä. (Jewish Publishing Society). Näissä sanonnoissa ilmenee pienen teltan
suuri merkitys koko kansalle. Se on pystytetty paikaksi, jossa Jumala itse kohtaa kansansa.
Jaakko Lounela; PYHIINVAELLUS LAISTA EVANKELIUMIIN; 21.1.2011; 16:06 39