pyhiinvaellus laista evankeliumiin jumalan voideltua seuraten
pyhiinvaellus laista evankeliumiin jumalan voideltua seuraten
pyhiinvaellus laista evankeliumiin jumalan voideltua seuraten
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Yleensä vaikuttaa siltä, että kansan vaiheiden toistaminen uusille sukupolville on kuulunut papiston<br />
tehtävin. Eräästä Profeettojen kirjoittajasta annetaan henkilötiedot, sillä Jeremiasta sanotaan hänen<br />
kuuluneen Abjatarin pappissukuun. Abjatarin syntyperä kerrotaan Ensimmäisessä Samuelin<br />
kirjassa. Hän selviytyy hengissä Saulin järjestämästä verilöylystä ainoana Noobin papeista ja seuraa<br />
sitten Daavidia tämän paetessa Saulia. Hän nousee Sadokin ohella Davidin kuninkaalliseksi papiksi.<br />
Salomon virkakauden alussa Abjatar karkotetaan kotipaikalleen Jerusalemin lähellä olevaan<br />
Anatotin kylään, koska hän on vallanperimystaistelussa kannattanut Salomon kilpailijaa Adoniaa.<br />
Noob sijaitsee aivan lähellä Jerusalemia ja Anatotia näiden kahden paikkakunnan välillä. (Sivulla<br />
78 on esitetty näiden paikkakuntien välisiä etäisyyksiä). Lyhyt kappale Jeremian profeettakirjaa<br />
sisältyy myös Toiseen kuninkaiden kirjaan. Samalla tavoin myös kappale Jesajan kirjasta sisältyy<br />
Toiseen kuninkaiden kirjaan. Tässä yhteydessä ei tarvitse ratkaista, kummalla taholla kyseinen<br />
kohta on ensin kirjoitettu. Meille tämä osoittaa tässä vain, että Edelliset profeetat ja Jälkimmäiset<br />
profeetat kuuluvat läheisesti yhteen.<br />
Kaksiosainen Profeettojen kokoelma tarkastelee elämää juuri sellaisesta näkökulmasta, josta voisi<br />
kuvitella Abjatarin suvun katselleen vajaan viiden kilometrin päässä sijaitsevan Jerusalemin<br />
tapahtumia ja muuta maailman menoa. Tässä historiassa seurataan ilmestysmajan, temppelin ja<br />
papiston vaiheita, Daavid on ihannehallitsija, johon verrataan kaikkia myöhempiä samasta suvusta<br />
nousseita kuninkaita ja jonka veroista uutta hallitsijaa odotetaan, Jerusalem ja Siion ovat<br />
tapahtumien polttopisteessä ja pelkkä temppelipalveluksen toimittaminen ei riitä, vaan Jumala<br />
odottaa oikeudenmukaisuutta ja elämän parannusta. Näin varoitetaan temppelin pappeja mutta<br />
samalla meitä kaikkia muitakin. Tällaisia ajatuksia tulee selvästi esiin historiallisessa kuvauksessa<br />
mutta myös kolmen suuren profeetan eli Jesajan, Jeremian ja Hesekielin kirjoissa ja kahdessatoista<br />
lyhyessä profeettakirjassa eli pienissä profeetoissa.<br />
Oulusta lähtöisin oleva Vanhan testamentin professori Timo Veijola eritteli huolellisesti Profeettojen<br />
historian eri toimittajia ja heidän työnsä jälkiä. En tohdi lähteä yrittämäänkään sel<strong>laista</strong>, mutta voin<br />
ajatella Abjatarin pappissuvun Profeettojen toimituskunnaksi, ja silloin hahmottuu, miten tämäkin<br />
Raamatun osa on ihmisten meille välittämä Jumalan sana, joka on alusta alkaen liittynyt todellisen<br />
elämän tilanteisiin. Elävä Jumala on puhunut elävien ihmisten kautta ja puhuu nyt meillekin nykyisin<br />
eläville. (Taulukossa sivulla 77 näkyy Edellisten profeettojen piirteitä verrattuna Aikakirjoihin.)<br />
Voideltu<br />
Jumalan Voidellun tärkeä asema näkyy selvästi niissä kohdissa, joissa käsitellään Aaronin<br />
vihkimistä ylipapiksi, mutta ylipapin viran ja henkilön tärkeys näkyy välillisesti siinä, miten paljon<br />
Laissa puhutaan pyhäkköteltan rakenteesta, esineistä ja uhripalveluksesta sekä muista papin<br />
tehtävistä. Voideltu ylipappi saa oikeuden lähestyä kansansa puolesta Jumalaa ja lähestyä Jumalan<br />
puolesta kansaa.<br />
Pyhän voiteluöljyn valmistamisen ohje kuuluu Lakiin, mutta ylipapin aseman ainutlaatuisuutta<br />
osoittaa se, että kukaan ei saa käyttää pappien voiteluun tarkoitettua öljyä kenenkään muun<br />
henkilön voitelemiseen eikä edes valmistaa täl<strong>laista</strong> öljyä. Tämän määräyksen rikkojaa uhataan<br />
ankarimmalla rangaistuksella.<br />
Kuninkaan voitelemisesta ei puhuta Laissa vaan vasta Edellisissä profeetoissa. Tuomarien kirjassa<br />
tästä kerrotaan siinä yhteydessä, kun Gideonin poika Abimelek huudetaan kuninkaaksi; kuitenkaan<br />
ei sanota suoraan, että hänet olisi todella voideltu tehtäväänsä. Abimelekin kuninkuus päättyy jo<br />
kolmen vuoden kuluttua, ja hänen jälkeensä tuomarit taas johtavat kansaa. Voidellun kuninkaan<br />
valta Juudassa ja koko Israelissa alkaa vasta siitä, kun profeettana ja tuomarina toimiva Samuel<br />
voitelee ensin Saulin ja tämän jälkeen Daavidin kuninkaaksi. Tästä alkaen Jumalan Voidellusta<br />
puhuttaessa tarkoitetaankin melkein aina kuningasta eikä ylipappia niin kuin Laissa. Pari tapausta<br />
Jaakko Lounela; PYHIINVAELLUS LAISTA EVANKELIUMIIN; 21.1.2011; 16:06 52
Change language