pyhiinvaellus laista evankeliumiin jumalan voideltua seuraten

Pääsiäinen
Vaelluksellamme olemme edenneet siihen asti, kun israelilaiset pyrkivät irti Egyptin orjuudesta
vapauteen ja omalle vaellukselleen kohti Luvattua maata. Nyt alkavan taipaleen alussa tapaamme
israelilaiset viettämässä ensimmäistä pääsiäistä. Jokaisen myöhemmän pääsiäistä viettävän
sukupolven tulee juutalaisessa perinteessä samaistua sen sukupolven kanssa, joka ensimmäisenä
teurasti pääsiäislampaan ja nautti happamatonta leipää. Kansa saa samalla käskyn aloittaa
kevätpäivän tasauksen aikoihin sijoittuvasta abib- eli nisan-kuusta vuotuisen juhlakalenterinsa.
Löydämme verkosta hakusanalla ”Passover Songs” tai osoitteesta http://www.chabad.org perinteisiä
hepreankielisiä pääsiäislauluja, jotka kaikuvat niin Jerusalemissa kuin ympäri maapallon kaikissa
maanosissa joka vuosi kevään täysikuun aikaan eli juutalaisen pääsiäisen aattoiltana auringon
laskettua ja nisan-kuun viidennentoista päivän alettua.
Raamatun vuorokausi alkaa auringon laskusta, silloinhan aletaan valmistautua seuraavaan päivään.
Mekin kuulemme lauantai-iltaisin ehtookellot, jotka kuuluttavat pyhäpäivän alkaneen. Suomen sana
”jouluaatto” on ruotsin ”julafton” eli tarkkaan suomennettuna ”jouluilta”. Sapatin ilta on perjantaiilta;
ja lauantain ilta kuuluu jo viikon ensimmäiseen päivään eli sunnuntaihin. Juutalaiset pitävät
(meidän kalenterimme mukaista) lauantai-iltaa siksi arki-iltana, jolloin sapattilakien asettamat
rajoitukset ovat lakanneet Meitä hämmentää se, että meille tutummassa laskutavassa vuorokausi
alkaa puolen yön aikaan ja nykyisessä kalenterissa maanantai on merkitty viikon ensimmäiseksi
päiväksi. Kirkossa viikko on perinteisesti alkanut lauantai-iltana klo 18.
Meidän on joskus vaikea hahmottaa, mikä meitä oikein erottaa juutalaisista, mutta oma kalenterikin
jäsentää heidän elämäänsä eri tavalla kuin meidän muiden. Sanotaan, että noin sata vuotta sitten
Palestiinaan muuttanut rabbi Abraham Kook, josta tuli johtava hengellinen vaikuttaja uudessa
kotimaassaan, oli selittänyt juutalaisillakin olevan pyhän kolminaisuuden. Sen muodostavat Laki,
kansa ja maa. Tässä näkyy tiivistettynä Vanhan testamentin pohjalle rakentuvan juutalaisuuden
omalaatuisuus sekä sen voima ja heikkous.
Ensinnäkin juutalaisuutta lujittaa se, että sen lähtökohdan muodostaa rajattu määrä käskyjä ja
kieltoja, jotka luovat yhtenäisen, sukupolvesta toiseen säilyvän elämänjärjestyksen.
Toiseksi juutalaiset ovat tietoisesti pyrkineet säilyttämään oman erikoispiirteensä muihin
sekoittumatta ja he ovat täten tuhansien vuosien aikana pystyneet pienenä omaleimaisena yhteisönä
vaikuttamaan voimakkaasti ihmiskunnan elämään.
Kolmanneksi Lain ja kansan välinen yhteenkuuluvuus toteutuu parhaiten juuri siellä, missä Laki on
aikanaan saatu eli Palestiinassa, myöhemmässä Israelissa, minne rabbi Kook kannusti muitakin
juutalaisia muuttamaan.
Heikkous ilmenee taas siinä, että monin paikoin muualla kuin alkuperäisessä Raamatun maassa
käskyt menettävät mielekkyytensä jo puhtaasti ilmaston ja maantieteen vuoksi. Esimerkiksi
Jerusalemissa maahanmuuttajille tarkoitetussa kielikoulussa hepreankielen opettajani ja
oppilastoverini tyrmistyivät, kun kerroin esitelmävuorollani aivan varta vasten Lapin kesäyön
auringosta. ”Eihän se ole mahdollista!” he huudahtivat, kun kuulivat, että aurinko on viikkokaupalla
taivaanrannan yläpuolella. ”Eihän siellä sapatti lopu ollenkaan.” Trondheimin synagogaa Norjassa
on sanottu maailman pohjoisimmaksi synagogaksi ja se sijaitse Vaasan korkeudella. Toisaalta
maapallon aikavyöhykkeiden lukuisuus estää viettämästä lepopäivää kaikkialla yhtä aikaa, kun
etäisimmätkin paikat voidaan tavoittaa internetissä napin painalluksella. Kun Jerusalemissa jo
vietetään sapattia, New Yorkin Wall Streetillä käy vielä samaan aikaan pörssikauppa kuumana.
Jumalan hyvän sanoman on murtauduttava ulos Lain, kansan ja maan muodostamasta
kolminaisuudesta, jotta kaikille kansoille luvattu siunaus voisi tavoittaa maailman ääret.
Jaakko Lounela; PYHIINVAELLUS LAISTA EVANKELIUMIIN; 21.1.2011; 16:06 33