Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
vina osapuolina. He toimivat lapsen tunteiden ja tarpeiden<br />
vastaanottajina ja niiden kohteina. Objekti voi<br />
olla myös jokin muu kohde kuin ihminen, ympäristö,<br />
luonto, lemmikkieläin jne. (Keski-Luopa, 2001, 267).<br />
Siitä alkaen kun lapsi alkaa muovata merkityssuhteita<br />
mielessään, hän alkaa ”kantaa” mielessään<br />
myös suhteita primaariobjekteihinsa. Sisäinen objekti<br />
eroaa ulkoisesta siinä, että se on asianomaisen<br />
oma tulkinta tästä henkilöstä, omien tarpeittensa näkökulmasta.<br />
Toinen ei ole mielessä välttämättä sellaisena,<br />
kun hän todellisuudessa on, vaan asianomaisen<br />
kokemuksen muokkaamana. Lapsen rikas fantasiamaailma<br />
muovaa muodostuneita objektisuhdekokemuksia.<br />
Sisäisten objektien vakiintuminen, ja niiden<br />
suhteet toisiinsa, rakentuvat yksilön persoonallisuuden<br />
kehityksen myötä. Sisäiset objektit muodostuvat<br />
esikuviksi asianomaisen myöhemmissä objektisuhteissa<br />
(Keski-Luopa 2001, 267).<br />
Sitolahti (2006, 114) kirjoittaa, miten Klein laajentaa<br />
objektin käsitettä ulkoisilla ja sisäisillä, kuvitelluilla<br />
ja todellisilla, hyvillä ja pahoilla, osa- ja<br />
kokonaisobjekteilla sekä kuvaamaan jokaisen ihmisen<br />
syvällä tiedostamattomassa olevaa sisäistettyjen<br />
objektien maailmaa, jossa ne ovat keskinäisissä rakentavissa<br />
ja toisiaan tuhoavissa suhteissa ja vuorovaikutuksessa<br />
egoon.<br />
Hyvät sisäiset objektit edustavat elämänviettiä,<br />
elinvoimaisuutta ja toivoa. Vastaavasti pahat, vaaralliset<br />
sisäiset objektit edustavat kuolemanviettiä<br />
ja toivottomuutta. Sisäistämisen (introjektioiden),<br />
ulkoiseen heijastamisen (projektioiden) ja samastumisen<br />
(identifikaatioiden) prosessoinnissa, suhteessa<br />
merkittäviin toisiin, muodostuu kokemus<br />
itsestä. Tapa, jolla esimerkiksi lapseen suhtaudutaan<br />
vaikuttaa kokemukseen objektin ja itsen hyvyydestä.<br />
Paha, huutava äiti merkitsee eriytymättömän<br />
lapsen kokemuksessa pahaa ja arvotonta<br />
omaa itseä.<br />
Sisäiset objektit eivät ole pysyviä, vaan ne ja niiden<br />
suhteet toisiinsa muokkautuvat koko ajan viettien<br />
vaikutuksessa ja vuorovaikutuksessa ulkoisten<br />
objektien kanssa sekä tulevat yhä enemmän ulkoista<br />
todellisuutta vastaaviksi. Keskeistä parisuhteen toimivuuden<br />
kannalta on, miten puolisot ovat suhteessa<br />
todelliseen tai mielikuviin perustuvaan kuvaan<br />
omasta itsestä (self) ja suhteessa todelliseen tai mielikuviin<br />
perustuvaan kuvaan toisesta (objekti). Kyse<br />
on siitä, seurustelevatko keskenään ”todelliset” vai<br />
”mielikuviin” perustuvat henkilöt.<br />
Fairbairnin (1952) mukaan ennen viettien tyydytystä<br />
ihmisellä on ensisijainen tarve tyydyttävään<br />
suhteeseen, joka muovaa ihmisen käyttäytymistä,<br />
ennakko-odotuksia ja suhteessa oloa. Hän näki rakkauden<br />
tärkeämpänä kuin vietit ja seksuaalisuuden.<br />
Näkemyksensä mukaan sisäiset objektit kehittyvät<br />
seurauksena varhaisista frustraatioista. Koska äiti ei<br />
ole kykenevä tyydyttämään kaikkia suhteeseen liittyviä<br />
vauvan tarpeita, ja vauva on kykenemätön muuttamaan<br />
todellisuutta, hän sisäistää äidin frustroivat<br />
puolet. Tämä taas muodostaa perustan lapsen tuleville<br />
vuorovaikutukseen liittyville odotuksille ja suhteille.<br />
Fairbairn kehitti halkomisen (splitting) käsitteen.<br />
Hänen näkemyksensä mukaan ego on jakautunut<br />
rakenteisiin, joka sisältää:<br />
a) egon alueen, b) objektin alueen ja c) affektin<br />
alueen, joka on suhteessa toiseen (mielihyvä, mielipaha,<br />
rakkaus, pettymys, viha, häpeä, syyllisyys,<br />
kateus, pelko, kauhu, kiitollisuus).<br />
Ulkoinen objekti koetaan kolmella tavalla:<br />
a) ideaalina, joka tuottaa tyydytyksen<br />
b) torjuvana, joka johtaa pettymykseen, aggressioon<br />
ja vihaan tai<br />
c) kiihdyttävänä, tarvitsevuutta herättävänä,<br />
joka johtaa kaipaukseen.<br />
Tuloksena on sisäistetyt, halotut objektit ja egon<br />
rakenne, missä on:<br />
1. keskus-ego,(central ego), tietoinen, ideaaliin<br />
objektiin yhdistyvä<br />
2. torjuva ego,(rejecting ego), tiedostamaton,<br />
joustamaton, torjuvan objektin frustroima<br />
tai<br />
3. kiihdyttävä ego, (exciting ego) tarvitsevuutta<br />
herättävä, tiedostamaton, joustamaton,<br />
kaivaten viettelevää, mutta epätyydyttävää<br />
objektia.<br />
Näiden egon eri puolien kanssa ollaan suhteessa<br />
toiseen, hänen vastaaviin puoliinsa molemminpuolisten,<br />
vastavuoroisten tunteensiirtojen ja projektiivisten<br />
identifikaatioiden avulla. Kiinnittyminen<br />
ainakin yhteen äidilliseen objektiin on välttämätön<br />
ehto terveille objektisuhteille lapsuudessa ja tyydyttäviin<br />
suhteisiin myöhemmin aikuisuudessa.<br />
19
Change language