Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tyväinen suhteen tilaan. Molemminpuolinen suhteeseen<br />
sitoutuminen voi silloin jäädä todellisuudessa<br />
toteutumatta, sitoutuminen voi olla näennäistä.<br />
Näennäinen itse ja tosi itse ovat suhteeseen liittyviä<br />
käsitteitä. Voidaan ajatella olevan myös ”näennäinen<br />
pari” (false self couple, Fisher 1999)<br />
eli parisuhde, missä ollaan suhteessa toiseen vain<br />
osapersoonina. Seurauksena on väistämättä läheisyysongelmia,<br />
jotka ilmenevät kun läheisyydestä<br />
ja seksuaalisuudesta nauttinut pari päättää sitoutua<br />
toisiinsa. Juuri silloin voi alkaa toisen tai molempien<br />
vetäytyminen suhteesta. Se tarkoittaa osittaista<br />
läheisyydestä oman itseen vetäytymistä, ikään kuin<br />
puolisossa ei olisikaan aiemmin olleita hyväksyttyjä<br />
ominaisuuksia ja piirteitä. Joskus tämä ilmiö tulee<br />
esille suhteen vahvistamisen jälkeen, jolloin koetaan<br />
toisen muuttuneen. Hän ei olekaan sellainen<br />
kuin seurusteluaikana. Kyse on kuitenkin siitä, että<br />
näyttämölle tulee kokijan todellisen itsen suhteessa<br />
toiseen tilaa hakeva puoli (Scharff & Scharff 1994)<br />
Perheen kehitysvaiheisiin liittyen, parisuhteen prosessi<br />
johtaa siihen, että yksilön kokonaispersoona<br />
alkaa hakea tilaa suhteessa puolisoon. Yhteys oman<br />
itsen eri puoliin voi löytyä perheen ja parisuhteen<br />
arkisissa suhdekuvioissa. Itsen eri puolien suhteen<br />
voidaan vetäytyä vain omaan sisäiseen maailmaan<br />
tai niihin ollaan yhteydessä parisuhteen ulkopuolella.<br />
Näitä itsen puolia tukahdutetaan olemalla tuntematta,<br />
ajattelematta ja puhumatta tai niitä lohkotaan,<br />
puolisoon suhteessa olemisen sijaan, suhteen<br />
ulkopuolisiin ihmisiin. Näin tapahtuu, jos suhteessa<br />
kasvuhistorian objekteihin persoonallisuuden eri<br />
puolien integraatio tai suhde vanhempien väliseen<br />
suhteeseen ei ole mahdollistunut. Samalla puoliso<br />
kohdataan vain joko idealisoituna, mitätöitynä tai<br />
häneen emotionaalista kohtaamista vältellen.<br />
Lohkomisesta tulee ratkaisu silloin, kun integraatiota<br />
ajankohtaisessa parisuhteessa ei voida toteuttaa<br />
niin, että hyvä ja paha, tyydyttävä ja epätyydyttävä<br />
voidaan kohdata samassa ihmisessä, toisessa ja<br />
itsessä. Tai kun tunneyhteyttä suhteessa puolisoon<br />
joudutaan katkomaan sisäisten, aikaisempiin suhteisiin<br />
liittyvien tiedostamattomien tarpeiden ja lojaliteettien<br />
vuoksi. Kantavassa suhteessa pettyminen<br />
puolisoon ja siitä seuraavat tunteet, kuten aggressio,<br />
syyllisyys ja korjaamisen tarve mahdollistavat integraation<br />
jatkamisen parisuhteessa. Lohkomisesta<br />
taas seuraa vaikeuksia puolisoiden emotionaalisen<br />
ja seksuaalisen läheisyyden tyydyttävyyteen.<br />
Molemmilla puolisoilla on omat erisuuruiset ”varjonsa”,<br />
jotka ovat olleet aiemmin yhteydettömässä<br />
tilassa. Suhteessa voi ajoittain olla tila, missä puolisot<br />
kommunikoivat vain näiden varjojensa kautta<br />
tai ovat kokonaan aiemmin yhteydettömässä tilassa<br />
olleen puolensa kanssa suhteessa toiseen. Tilanne<br />
voi aiheuttaa ristiriitoja, väärinymmärrystä ja syvää<br />
pettymystä. Parhaimmillaan prosessi johtaa siihen,<br />
että puolison näkeminen ja kokeminen uudella, todellisemmalla<br />
tavalla, mahdollistaa vähitellen myös<br />
oman itsen eheytymisen sekä suhteen uudelleen<br />
määrittelyn.<br />
Parisuhteessa työstetään hyvin samantapaisia<br />
prosesseja kuin lapsen kehityksen integraatiossa.<br />
Läheisen, symbioottisen suhteen vaiheen jälkeen<br />
alkaa eriytymis- ja yksilöitymisprosessit. Mitä<br />
enemmän toista tarvitaan ylläpitämään idealisoitua<br />
kuvaa omasta itsestä tai mitä suurempana toiseen<br />
sijoitetaan vain ”hyvän vanhemman” tarve, sitä vaikeammaksi<br />
pettymysprosessi muodostuu ja sitä tiedostamattomampia<br />
ja monimuotoisempia kuvioita<br />
ratkaisuyrityksinä parisuhteeseen tulee.<br />
Parisuhteen kriisit edistävät puolisoiden sekä<br />
suhteen todellisuuden kohtaamista. Ne auttavat hyväksymään<br />
niin itsen kuin toisenkin inhimillisenä,<br />
rajallisena ihmisenä. Parisuhde, jossa mahdollistuu<br />
puolisoiden aiemmin yhteydettömässä tilassa olleiden<br />
puolien yhteyteen tuleminen, sekä omana itsenä<br />
vahvistuminen, toimii perheen keuhkoina. Ennen<br />
kuin puolisot muodostavat ”perheen keuhkot” heidän<br />
tulee voida hengittää ”omilla keuhkoillaan” eli<br />
syntyä psyykkisesti omana itsenään, erilliseksi ihmiseksi<br />
ja sitä kautta suhteeseen, missä jakaminen<br />
ja todellinen yhteys itseen sekä toiseen mahdollistuu.<br />
PROJEKTIIVINEN IDENTIFIKAATIO<br />
– sijoittava samastuminen<br />
Parisuhteessa toteutuvat projektiiviset identifikaatiot<br />
(Klein 1946, Segal 1994) eli sijoittavat samastumiset,<br />
vastavuoroinen sijoittava tunnistaminen ja<br />
niiden kierto. Se tarkoittaa oman itsen osan, sen ja/<br />
tai sisäisen objektin sijoittamista tiedostamattomasti<br />
toiseen puolisoon. Toinen samastuu vastaanottamaansa<br />
ja ilmentää sen oman itsensä kautta suodatettuna,<br />
jolloin sijoittava puoliso voi introjisoida sijoittamansa<br />
takaisin itseen. Näin puolisot voivat sijoittaa<br />
oman itsen ei-hyväksyttyjä puolia toisiinsa ja<br />
38