Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
toistensa todellisen kohtaamisen (Claremont de<br />
Castillejo 1973). Intohimo, hellyys ja ymmärrys<br />
ovat harvoin samanaikaisesti läsnä (Anais Nin<br />
1991), vaikka ne kaikki kuuluvatkin seksuaalisen<br />
eroottisen rakkauden vastavuoroisuuteen.<br />
Paglia (1990) on todennut, että emme tiedä paljoakaan<br />
mysteeristä, jolla libidon kiinnittyminen mielihyvää<br />
antavaan ja tyydyttävään toiseen ihmiseen,<br />
juuri tiettyyn toiseen tapahtuu. Vapaa tahto tunteissa<br />
ja seksuaalisuudessa on vähäinen, rakastuminen<br />
on irrationaalista.<br />
Suurin rakkaus koetaan joskus juuri siinä tavoittamattomassa<br />
toisessa, josta myytit ja oopperat kertovat.<br />
Kaija Saariahon (2004) ooppera Kaukainen<br />
rakkaus kertoo kaipauksesta, jossa rakastetut eivät<br />
todellisuudessa saavuta toisiaan koskaan.<br />
Rakastuminen ja rakastaminen eroavat toisistaan.<br />
Toisen rakastaminen perustuu suhteen prosessissa<br />
esille ja koettavaksi tulleiden tosiasioiden sekä koettelemusten<br />
yli selviämiseen, integraation mahdollistumiseen.<br />
Rakastuminen voi olla siitä seuraavan<br />
rakastamisen perustana. Rakastuminen voi olla vain<br />
väliaikaista tai vain itseen kohdistuvaa. Aina uudelleen<br />
samaan ihmiseen rakastuminen voi vahvistaa<br />
rakastamista.<br />
Seksuaalisuudesta<br />
Ruumiin ja psyyken välinen raja-alue on vietti.<br />
Ihmisen vietti ei ole vaisto, vaan vaistomaisista reaktioista<br />
koostunut muunnos. Freud näki vietin fyysisenä<br />
lähteenä ja paineena, joka hakee tyydytystä.<br />
Toisaalta psykologisena vietti sisältää tavoitteen ja<br />
kohteen. Se, kohdistuuko vietti ja sen tyydyttyminen<br />
toiseen ihmiseen kokonaispersoonana vai vain<br />
välineellisenä kohteena, määrittää suhteen joko vastavuoroiseksi<br />
tai funktionaaliseksi.<br />
Rakkauden ja viettien välinen yhteys ei ole itsestään<br />
selvä. Freud vertasi niiden yhdistämistä<br />
sellaisen tunnelin valmistumiseen, jota kaivetaan<br />
läpi vuoren molemmilta puolilta. Autoeroottisten ja<br />
osittaisten, täysin nautintoon keskittyneiden viettien<br />
kenttä eroaa rakkauden kentästä rakkauden ollessa<br />
totaalista, vastavuoroista ja erityisesti toisen haluun<br />
keskittynyttä. Näiden kahden kentän ollessa niin<br />
erilaisia voidaan kysyä, kuinka ne voivat koskaan<br />
sattua yhteen. Kokemus osoittaa, ettei tämä tapahdu<br />
automaattisesti ja että useissa tapauksissa niiden yhdistäminen<br />
epäonnistuu (Verhaeghe 1999, 59).<br />
Myyttinen seksuaalisuus ilmenee kulttuurisesti,<br />
ulottuen arkaaisesti yksittäisen ihmisen seksuaaliseen<br />
kokemukseen. Parisuhteen eri elämänvaiheissa<br />
seksuaalisuus, eroottisuus, intohimo, hellyys,<br />
huolenpito ja kiintymys saavat erilaisia muotoja.<br />
Mielikuvat naisesta ja miehestä sekä psykoseksuaalinen<br />
kehitys rakentuvat kasvuhistorian varhaisista<br />
suhteista, mutta myös nykyiset ja tulevat suhteet<br />
vaikuttavat ja muuntavat niitä. Läpi elämän<br />
kestävänä prosessina, vastavuoroisessa seksuaalisuudessa,<br />
mies tavoittaa naisen kautta itsessään<br />
olevan naisen, ja nainen tavoittaa miehen kautta<br />
itsessään olevan miehen. Samalla molemmat vahvistuvat<br />
omassa identiteetissään miehenä ja naisena,<br />
parhaimmillaan itseään ja toistaan arvostavina<br />
ihmisinä. Verhaeghe (2006, 15) on todennut, että<br />
naisella ja miehellä on hyvin erilaiset fantasiat<br />
toisiinsa liittyvien odotusten suhteen. Hän on päätynyt<br />
naisen ja miehen määritelmään: toinen on<br />
fantasia toiselle.<br />
Seksuaalisuudessa mahdollistuu psyykkisruumillinen<br />
ykseyden kokemus, jonka löytäminen ja<br />
yllä pitäminen koko elämänkulun ajan, on yksi<br />
tärkeimpiä haasteita ihmisen olemassaolossa.<br />
Ruumiillisuutta hahmotetaan kasvun ja kehityksen<br />
eri vaiheissa aistillisesti, kuvallisesti, sitten affekteina,<br />
sanoina ja ajatuksina. Symbolisaatio sisältää<br />
psyykkisen ja ruumiillisen kokemuksen (Siltala<br />
1986). Kyky symbolien käyttämiseen mahdollistaa<br />
seksuaalisuuden ihmisen tärkeäksi perusvoimaksi<br />
koko elämän ajaksi. Tyydyttävä seksuaalisuhde<br />
edistää yksilön oman ruumiillisuuden tunnistamista<br />
ja hyväksymistä.<br />
Ensimmäinen aistillinen suhde, äidin ja vauvan<br />
varhainen vuorovaikutus, on ruumiillisuuden<br />
ja psyykkisen ykseyden kautta perusta aikuisen<br />
seksuaalisuudelle. Vauvan ”rinta-universumi” on<br />
”kannibaalisen rakkauden aikaa”, jossa intohimoinen,<br />
malttamaton itselle saaminen on vallitsevana.<br />
Onnen ja autuuden tavoittelu silloin ja aikuisiälläkin<br />
perustuu toisen ja itsen välisen eron kumoamiseen,<br />
myöhemmin hillitymmin ja hallitummin kuin<br />
aikoinaan lapsena. Kosketetuksi, kannatelluksi, hoivatuksi<br />
ja nähdyksi tuleminen muodostavat ihmisen<br />
itsearvostuksen perustan.<br />
Arkaainen seksuaalisuus, jossa mielihyvä – mielipaha<br />
ja elämä – kuolema ovat sulautuneena yhteen,<br />
jossa rakkautta ei voi erottaa vihasta, on paratiisikokemus,<br />
jota aikuinen harvoin tavoittaa. Jännite,<br />
75
Change language