Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ja masennus ovat vastakkaisia tunteita seksuaaliselle<br />
kiihottumiselle ja seksuaalisille reaktioille.<br />
Seksuaalinen haluaminen ja kiihottuminen mahdollistuvat<br />
ihan fysiologisestikin, kun voimme hyvin,<br />
olemme itsetuntoisia ja rentoutuneita tai kun koemme<br />
olevamme rakastettuja.<br />
Sitoutumisesta<br />
Intiimiyden rakentuminen edellyttää aikaa, itsen ja<br />
toisen tuntemusta, luottamusta ja muiden ulkopuolelle<br />
sulkemista. Se edellyttää myös sitoutumista tähän nimenomaiseen<br />
suhteeseen. Kypsä seksuaalinen rakkaus<br />
on sitoutumista toiseen seksuaalisuuden, tunteiden ja<br />
arvojen alueilla (Tuhkasaari,1997). Kumppanit voivat<br />
olla hyvin erilaisia kyvyssään olla intiimisti ja sitoutua.<br />
Toisella voi olla jo paljon seksuaalisia kokemuksia ja<br />
ehkä luottamusta omaan seksuaalisuuteensa. Toinen<br />
voi puolestaan tarvita enemmän turvaa ja sitoutumista<br />
kuin toinen. Joillekin nimenomaan epävarmuus voi<br />
lisätä kiihottavuutta. Kokemuksen mukaan pitkissä sitoutuneissa<br />
suhteissa elävät parit ilmoittavat olevansa<br />
tyytyväisempiä seksuaalielämäänsä kuin vaihtuvissa<br />
suhteissa elävät. Toisaalta, jos toinen on hyvin uudella<br />
maaperällä ja arka suhteessa omaan seksuaalisuuteensa,<br />
tai jos molemmat ovat hyvin ujoja ja estyneitä, he<br />
tarvitsevat pitkän ajan siihen, mihin joku aikuinen itsensä,<br />
hyvin tunteva pari pääsee intiimiydessä lyhyessäkin<br />
ajassa. Jälkimmäisessä tapauksessa intiimiys voi<br />
olla jo niin merkittävä osa heidän persoonallisuuttaan,<br />
että he kokevat olonsa turvalliseksi, mikä taas vahvistaa<br />
intiimiyttä.<br />
Tutkimuksissa (L´Abate, 1987) on tullut esille, että<br />
intiimiys (määriteltynä haavoittuvuuden ja loukkausten<br />
jakamisena) on yleisempää sitoutuneissa ja<br />
tasa-arvoisissa suhteissa sekä sellaisissa suhteissa,<br />
joissa on molempien panoksen ja osallisuuden vastavuoroisuutta.<br />
Intiimiyttä saattaa esiintyä epäsäännöllisesti,<br />
ennustamattomasti ristiriitaisissa suhteissa,<br />
mutta sitä ei esiinny lainkaan suhteissa, joissa on<br />
henkistä tai fyysistä väkivaltaa.<br />
Kielteisten tunteiden ja ristiriitojen<br />
käsittelykyky ja seksuaalisuus<br />
Tunteiden kokemisessa ja ilmaisussa voidaan erottaa<br />
erilaisia kerroksia. Ilmaistun tai näkyvän tunteen alle<br />
kätkeytyy muita tunteita. Johnson (1996) puhuu ensisijaisista<br />
tunteista (primaaritunteet) ja toissijaisista<br />
tunteista (sekundaaritunteet). Toissijaisia tunteita<br />
ovat muun muassa aggressio ja kateus, joiden suora<br />
purkaminen ei yleensä auta läheisyyden ja intiimiyden<br />
rakentamisessa, kuten usein väärin luullaan. Jos<br />
ensisijainen tunne suuttumuksen alla on esimerkiksi<br />
loukkaantuminen, eikä sitä huomioida tai ilmaista,<br />
vihaisuus tulee tunteena apuun ja auttaa yksilöä<br />
selviytymään uhkaavasta tilanteesta. Tällä taas on<br />
taipumus herättää toisessa sellaista käyttäytymistä,<br />
joka suututtaa lisää. Siten varsinainen primaaritunne,<br />
loukkaantuminen ja siihen liittyvä tarve tulla lohdutetuksi,<br />
peittyy riidan alle, koska vihaista ihmistä<br />
on vaikea lähestyä ja lohduttaa. Jotta voi olla niin<br />
”paljas”, kuin hyvä seksuaalinen kanssakäyminen<br />
edellyttää, on tärkeää uskaltautua kokemaan ja näyttämään<br />
omaa haavoittuvuuttaan ja tulla myös siinä<br />
vastaanotetuksi. Tämä on parisuhteessa olennainen<br />
perustaito, mutta vaatii paljon yhteisiä kokemuksia<br />
löytyäkseen. Vihaisuus ja aggressiivisuus ovat kuitenkin<br />
oikein käsiteltynä myönteinen voima, jonka<br />
avulla voimme vetää rajoja itsemme, toisen ja ympäröivän<br />
maailman välille ja siten riittävästi suojata<br />
omaa tahtoamme ja tarpeitamme sekä itsetuntoamme.<br />
Vihamielisten tunteiden riittävä käsittely ja sopiva<br />
riitely ovat olennainen osa toimivaa seksuaalisuuttamme.<br />
Monesti luullaan kuitenkin, että kielteisten<br />
tunteiden purkaminen sinänsä puhdistaa ilmaa.<br />
Tutkimusten mukaan siitä voi olla parisuhteelle<br />
paljon vahinkoa. Usein varhaisemmissa suhteissa<br />
koetut traumat toistuvat pariskunnan riidoissa.<br />
Tavallista on se, että samalla tavalla kuin ehkä lapsena<br />
mies koki tulleensa äidin hylkäämäksi, hänen<br />
vaimonsa joutuu parin vuorovaikutuksessa hylkääjän<br />
rooliin, tai nainen voi kokea miehensä taholta<br />
samanlaista hyökkäävä käytöstä kuin lapsena esimerkiksi<br />
äidin tai isän taholta. Seksuaalista intiimiyttä<br />
on vaikea löytää, jos joutuu keskittymään<br />
turvallisuuden ylläpitoon. Turvallisessa suhteessa<br />
on mahdollista pysähtyä ja kuunnella itseä ja toista,<br />
mistä todella on kysymys, mitä minä todella tarvitsen.<br />
Toisaalta, jos pari on kykenemätön mitenkään<br />
käsittelemään ristiriitoja tai kielteisiä tunteitaan<br />
eivätkä riitele ns. rakentavasti, heillä ei todennäköisesti<br />
ole seksielämää ollenkaan tai se on hyvin<br />
laimeata. On tavallista, että kumppanit kuvaavat<br />
suhdettaan tällaisessa tilanteessa hyväksi, ”olemme<br />
hyviä ystäviä, emme riitele koskaan”, mutta ainoa<br />
ongelmamme on esimerkiksi seksuaalinen halut-<br />
90
Change language