Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
Lataa tästä kirjan maksuton netti-pdf - Väestöliitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lapsen seksuaalinen kehitys etenee kantanäkyfantasian<br />
varassa. Sen sisältöön vaikuttavat lapsen<br />
mahdolliset havainnot seksuaalisesta vuorovaikutuksesta.<br />
Fantasiat ovat olemassa, vaikka lapsi ei<br />
ole konkreettisesti nähnyt vanhempiensa yhdyntää.<br />
Kantanäkyfantasiassa tiivistyy ihmisen piilotajuinen<br />
käsitys keskinäisen yhteyden merkityksestä. Se voi<br />
merkitä luovuutta, yhteyttä ja rakkautta tai vastaavasti<br />
muodostaa ihmisen mieleen tuhoavia mielikuvia.<br />
Kantanäkyfantasiat sävyttävät tiedostamattomasti ihmisen<br />
suhteita toisiin ja erityisesti niillä on keskeinen<br />
merkitys rakkaussuhteessa (Hyrck 2001).<br />
Kun lapsi kokee vanhempansa pääasiassa hyvinä<br />
ja myös itsensä hyväksyttynä, tästä syntyvä sisäinen<br />
voima lisää lapsessa muidenkin vaikeiden tunteiden<br />
sietokykyä. Brittonin mukaan varhainen odipaalivaihe<br />
ja depressiivinen positio ovat sisäkkäisiä<br />
prosesseja. Oidipaalivaihe ratkeaa depressiivisen<br />
position työstämisellä, ja depressiivinen positio<br />
on mahdollista saavuttaa oidipaalivaiheen läpikäymisen<br />
kautta. Depressiiviseen positioon siirtymisen<br />
edellytys on erillisyys itsen ja objektin välillä.<br />
Lapsi luopuu idealisoimasta vanhempiaan, kun hän<br />
suostuu näkemään hyvän ja pahan kuuluvan samaan<br />
ihmiseen ja viime kädessä kaikkiin ihmissuhteisiin.<br />
Hän ei myöskään enää halua omistaa vanhempiaan.<br />
Kun lapsi siirtyy depressiiviseen positioon, hän<br />
pystyy myös vetämään ulkopuolelle projisoimansa<br />
pahuuden takaisin itseensä. Tämä merkitsee syyllisyyden<br />
tunteiden heräämistä ja omasta viattomuudesta<br />
luopumista. Ulkoinen ja sisäinen maailma<br />
tulevat enemmän todellisiksi (Hyrck 2001).<br />
Kantanäyssä lapsi samastuu molempiin osapuoliin.<br />
Seksuaalisen identiteetin muotoutumisen kannalta<br />
on merkittävää, identifioituuko lapsi pääasiassa<br />
omaa sukupuolta edustavaan vanhempaansa, ja<br />
minkälaiseksi hän on tämän vanhempansa kokenut<br />
kantanäkyfantasiassaan. Tämä johtaa tiettyjen naisellisten<br />
tai miehisten luonteenpiirteiden vahvistumiseen.<br />
Kokemukset molemmista vanhemmista kehityksen<br />
eri vaiheissa ja äidin muusta ”toisesta”, jos<br />
se ei ole lapsen isä, vaikuttavat lapsen kokemukseen<br />
omasta identiteetistä. Miehen ja naisen integraatiota<br />
omaan persoonallisuuteen työstetään samastumalla<br />
sisäisiin vanhempiin sekä yksilöinä että parina.<br />
Kun rakkautta ei enää samaisteta katastrofiin,<br />
kastraatioon tai kuolemaan, kun vanhemmat voidaan<br />
nähdä ja hyväksyä omina yksilöinään, omine<br />
erillisine identiteetteineen ja genitaalisessa täydentyvyydessään,<br />
niin silloin sisäistetty kantanäky<br />
muuntuneessa muodossa tulee psyykkiseksi ominaisuudeksi,<br />
joka antaa aikuis-lapsille oikeuden omaan<br />
paikkaan heidän aikuisessa perhekuviossaan, luvan<br />
omaan ruumiiseen ja seksuaalisuuteen (McDougall<br />
1995, Roos 2001, 145).<br />
Igran (1993, Hyrck 2001) mukaan kantanäkyfantasia<br />
ei symboloi pelkästään seksuaalista toimintaa,<br />
vaan laajemmin ajatellen antamista, vastaanottamista,<br />
tuhoamista ja luomista. Nämä toiminnot<br />
edellyttävät keskinäistä vuorovaikutusta.<br />
Maskuliinisuuden ja feminiinisyyden integroituminen<br />
persoonallisuudessa tapahtuu silloin, kun siedetään<br />
toisistaan nauttivien, sisäisten vanhempien<br />
erilaisuus ja luova yhteys.<br />
Oman identiteetin löytäminen<br />
Noin kolmivuotiaana lapsen sisäistämis- ja samastumistapahtumat<br />
ovat edenneet siten, että hän kokee<br />
itsensä niiden avulla juuri tietyksi yksilöksi, jota luonnehtii<br />
pysyvyys, samuus ja jatkuvuus ajassa. Oman<br />
identiteetin löytymisen kokemusta vastaa myös vanhemman<br />
omaehtoisen olemassaolon tunnistaminen.<br />
Itselle merkittävän tietyn ja idealisoidun toisen itsestään<br />
selvyyden menettäminen tuovat mukanaan havainnon<br />
siitä, että häntä on tavoiteltava, miellytettävä<br />
ja hänestä on kilpailtava mustasukkaisuuden ja kateuden<br />
tuntein. Lapsi sisäistää hyvänä, turhauttavana (pahana)<br />
ja tavoiteltavana itselleen tärkeän ihmisen, jota<br />
hän omissa fantasioissaan muistaa ja kaipaa tai poistaa<br />
hänet ajoittain mielestään. Itselle tärkeän toisen mielikuvan<br />
ja sitä vastaavan itsekokemuksen säilyttämisestä<br />
tulee ratkaiseva vaihe kohti omavaraisuutta. Itselle<br />
tärkeän ihmisen menettäminen ei enää olekaan lasta<br />
pahiten uhkaava kokemuksellinen vaara. Pahinta voisi<br />
olla hänen rakkautensa menettäminen, sen rakkauden,<br />
jonka saavuttaminen ja josta kilpaileminen on oidipaali-ikäisen<br />
lapsen keskeinen päämäärä. Rakkauden<br />
menettäminen ja uhka siitä, että ei tulisikaan hyväksytyksi,<br />
uhkaavat ihmisen itsekokemusta sitä enemmän,<br />
mitä heiveröisemmäksi hyvät sisäistykset, samastukset<br />
ja oman minuuden integrointimahdollisuus on jäänyt.<br />
Hyvän ja pahan ristiriitaa sekä seksuaalista hämmennystä,<br />
jota koetaan suhteessa äitiin ja isään sekä<br />
heidän väliseen suhteeseensa, lapsi alkaa ratkaista<br />
toisaalta torjumalla tietoisuudestaan vietinomaiset<br />
ainekset sekä toisaalta sisäistämällä vanhempiensa<br />
moraalin omaksi sisäiseksi tuomarikseen ja kont-<br />
70
Change language