Palotutkimuksen pÃ¤ivÃ¤t 2009 - Pelastustieto

More documents

Recommendations

Info

hankkimaan tarvittavia syötetietoja. Ohjelman sisältöä ja tavoitteita sekä joitakin esitelty julkisuudessa toisaalla [3]; tässä estellään palokuormia ohjelman jo t Olavi Keski-Rahkonen a , Teemu Karhula ja Simo Hostikka, VTT, PL 1000, 02044 VTT jaksolta. ASUINHUONEISTOJEN MITAT JA PALOKUORMAT Palokuolemat tapahtuvat valtaosin asunnoissa. Vaikka Tilastokeskuksen asunto erilaisia tietoja asunnoista, tässä työssä tarvittavat tiedot puuttuvat lähes kokonaa mittojen lisäksi palokuormat ovat tärkeimpiä tarvittavista suureista. Suomes Palokuormien jakaumat palokuoleman ehkäisykeinojen palokuorman määritys yhteensä 181 huonetilasta [6]. arviointiohjelmassa palokuormia 1990-luvun lopulla muutamasta rakennustyypistä, laajimmin toimi [4, 5], mutta asuinrakennuksista ainut mittaus on kerrostaloista vuonna 1969 tehty Keski-Rahkonen pani Pelastusopistolla ammattikorkeakoulun opiskelijoita kerää asunnoista vuosina 2003–05 osana opiskelusuorituksiaan. Kerääjiä ohjeistettiin l itse keruusta järjestettiin demonstraatio Pelastusopiston tiloissa. Tulokset kerätti laskentalomakkeelle (kuvat L1–L4 liitteessä), joka oli samalla kirjallinen ke kuvasivat asunnon osana rakennusta (kuva L2), piirsivät mitoitetut asunnon p (kuva L1) ja ilmoittivat siinä vakinaisesti asuvat henkilöt sekä mittasivat asunnon TiiViSTeLmä ja ulkotilaan antavien ovi- ja ikkuna-aukkojen mitat (kuva L3) tarkentaen tuloksia mukaan ohjelmaan keräämään tietoja osana lisätiedoilla ikkunoiden palotarkastustoimintaansa rakenteesta. Lopuksi alueensa suurten he määrittivät asunnon kiinteät palokuormat huonekohtaisesti henkilöriskien laskemalla kohteista. sen palokuormayksikköinä mutta kuvaa mistä materiaaleista palokuorma koostuu (kuva L4). Sisäasianministeriön käynnistämässä tutkimusohjelmassa on tavoitteena laatia laskentamalli, joka ennustaa Suomen palokuolemien torjunnan keinojen tehokkuutta kvantitatiivisesti käyttäen paloriskianalyysin työkaluina tulipalojen numeerista simulointia ja Monte Carlo -laskentaa (myöhemmin MC) perustaen lähtötietonsa erilaisiin tilastotietokantoihin. Tärkeä syöte on syttyvän tilan palokuorma, josta Suomesta ei ollut kovin ajantasaista tietoa. Osatehtävänä analysoitiin asuinhuoneistosta aiemmin kerätty aineisto ja määritettiin kerrosalojen, tilojen korkeuksien, tilavuuksien sekä irtaimen ja kokonaispalokuormien teoreettiset jakaumat. Niiden parametrit esitetään taulukkoina. Tulosten pohjalta voidaan hahmottaa laajempi keruuohjelma myöhemmin Pelastusopistolla toteutettavaksi. Samalla kutsutaan pelastuslaitoksia TUTKIMUSOHJELMA JA SEN TAUSTAA Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmassa [1] tavoitteena on lisätä arjen turvallisuutta. Ohjelman strategisiin linjauksiin kuuluu onnettomuuksien vähentäminen ja ennalta estävän työn tehostaminen; yhtenä kohtana on palokuolemien vuotuisen määrän merkittävä vähentäminen. Tämän tavoitteen toteuttaminen vaatii tehokkaita toimenpiteitä. Sisäasiainministeriössä laadittiin periaatepäätöksen pohjalta konkreettiset toimenpide-ehdotukset [2]. Tavoite olemassa olevan tiedon tehokkaasta hyödyntämisestä loi pohjan tälle tutkimukselle. Ehdotettu kolmivuotinen tutkimusohjelma sisälsi yhden vuoden esitutkimuksen idean mielekkyyden tarkistamiseksi, joka rahoitettiin ja on nyt päättynyt, sekä kaksivuotisen varsinaisen tutkimuksen työvälineen toteuttamiseksi ja testaamiseksi. Kolmivuotiseksi suunniteltu tutkimusohjelma aloitettiin virallisesti esitutkimuksella vuoden 2008 alusta ja päättyi vuoden 2009 maaliskuussa. Esitetty perusidea havaittiin käyttökelpoiseksi. Koko ohjelman suunnittelu oli tehty rahoitushakemusta varten syksyllä 2007; sitä korjattiin esitutkimusten tulosten perusteella vain lievästi pääohjelmaa varten maaliskuussa 2009. Nyt käynnissä oleva pääohjelma, jonka ensimmäisen vuoden rahoituskin on hyväksytty, jatkui suoraan esitutkimuksesta ja sen suunniteltu päätösai- Esiprojektissa aineisto on tarkistettu ja kelvolliset osat syötetty tietokantaan. Tä ensi kertaa saatuja tuloksia (N =) 67 asunnosta. Näyte on siten suurin piirtein sam mutta epähomogeenisempi kuin vuoden 1969 työ [6]. Näytteenottoa ei vo satunnaiseksi, ja sen lisäksi pyrittiin erityisesti suosimaan kerrostaloasuntoja. Ku verrattu tämän näytteen asuntokunnan koon ja kuvassa 1b huoneiston huoneiden jakaumaa (pisteet) Tilastokeskuksen tietokannasta (yhtenäinen viiva) saataviin, k vastaaviin jakaumiin vuodelta 2007. Havaintopisteisiin liitetty virhejanan pituus a Eläkkeellä VTT:ltä, konsulttina ohjelman tieteellinen johtaja: olavikr (at) gmail.com 0,5 0,4 0,5 0,4 Kuva 1. (a) Asuntokunnan koon ja (b) huoneiston huoneiden lukumäärän jakaumat näytteessä (N = 67, pisteet virhejanoineen) ja koko Suomessa 2007 (yhtenäinen viiva). Kertymä a 0,3 0,2 0,1 0,0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Asuntokunta henkilöä Kertymä b 0,3 0,2 0,1 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 Huoneiden lukumäärä Kuva 1. (a) Asuntokunnan koon ja (b) huoneiston huoneiden lukumäärän jakauma (N = 67, pisteet virhejanoineen) ja koko Suomessa 2007 (yhtenäinen viiva). 108 Palotutkimuksen Päivät 2009
ka on maaliskuun lopussa 2011. Ohjelmassa 80 on tavoitteena laatia kvantitatiivinen laskentamalli, joka ennustaa Suomen palokuole- 60 mien torjunnan keinojen tehokkuutta käyttäen paloriskianalyysin työkaluina tulipalo- 40 jen numeerista simulointia ja MC-laskentaa 20 perustaen lähtötietonsa erilaisiin tilastotietokantoihin. Palokuoleman ennustamisen lastettuina, joten erillisten pientalojen osuuden 80 0 80 Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo 60 80 60 kentaprosessi on hyvin monimutkainen eikä täytyy olla aliedustettuina. 40 60 40 meillä ole siihen Kuva esikuvia 2. Talotyyppien [3]. Siksi sitä on rakennettu osa kerrallaan, jotka ulkopuoliseskeissa on esitetty näytteestä 20 saadut huone- osuudet Suomen asuntokannassa (vinoviiva) Taulukon ja 1 vasemmanpuoleisissa näytteessä (avoimet sarak- 80 20 40 pylväät, N = 67). 60 0 20 ta näyttävät irrallisislta, pahimmillaan irrelevanteilta. Eri osatehtävien tuloksia, kuten täs- sekä mittasivat asunnon väliseinien ja ulkopuoleisissa sarakkeissa kerrosalan ja tilavuumoittivat siinä vakinaisesti asuvat henkilöt tyypit ja niitten lukumäärät 0 N sekä oikean- 40 0 20 sä palokuormia, on järkevää tarkastella yhtenä kokonaisuutena julkaista niitä käsitteletat (kuva L3) tarkentaen tuloksia tarvittaessa Kuvassa 3a on näytteen kaikkien huoneitilaan antavien ovi- ja ikkuna-aukkojen miden pylväät, pylväät, jakaumien N = N 67). = 67). parametrit huonetyypeittäin. 0 Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo on Poissonjakauman yksi hajonta ( n ), mikä on n:n näytteen pylväät, tilastokohinan N = 67). mitta [7]. vä asia myös yhdessä, sillä tuloksilla on käyttöä monilla muillakin alueilla, jotka eivät misi he määrittivät asunnon kiinteät ja irtaineiden lisätiedoilla ikkunoiden rakenteesta. Lopukden ja kuvassa 3b esimerkkinä makuuhuo- Kuva 2. Talotyyppien osuudet Suomen asuntokannassa on on Poissonjakauman Poissonjakauman (vinoviiva) (MH), olohuoneiden yksi ja yksi hajonta näytteessä hajonta (OH) ( ((avoimet Kuvasta 1 nähdään, että kummankaan jakauman osalta näyte ei – virherajojen puitteissa ja keittiöiden 2 on (K) samaten kerrosalan esitetty kertymäfunktiot pylväinä pis- – pylväät, N = 67). Poissonjakauman yksi hajonta ( tenkään ole poikkea tekemisessä merkittävästi palokuolemien kanssa. Ohjelman Suomen kokonaisuus asuntokannan – ja ensimmäiset sekä la sen näytteen palokuormayksikköinä (virhejanoineen) mutta kuvaa- jakaumat teinä. MC-simuloinneissa kolmen talotyypin syöteparametreil- kesken. valtakunnallisista met palokuormat huonekohtaisesti jakaumista. laskemal- Kuvassa on Poissonjakauman yksi hajonta ( n ), mikä on n:n näytteen tilastokohinan mitta [7]. ennakkotulokset – hahmottuvat vasta ensimmäisten täysmittaisten simulointien myöma koostuu poikkea (kuva merkittävästi L4). valtakunnallisista jakaumista. tujan mahdolliselta vaihteluväliltä. Siksi teomalla myös, mistä materiaaleista palokuorle tarvitaan tilastolliset jakaumat koko muut- Vain rivi- ja ketjutalossa näyte Kuvasta on 1 nähdään, valtakunnallisesti että kummankaan jakauman edustava; osalta näyte asuikerrostalot ei – virherajojen puitteissa ovat – aliedustettuina. aliedustettuina. Kuvassa 2 on samaten esitetty pylväinä tä. Niitä ei tehtävänannon vielä ole tehty, sillä tämän mukaisesti hetken yliedustettuina, Esiprojektissa Suomen aineisto asuntokannan joten on tarkistettu sekä erillisten näytteen ja kelvolliset osat (virhejanoineen) pientalojen reettinen aliedustettuina. jakauman jakaumat osuuden kolmen kuvaus talotyypin on täytyy periaatteessa kesken. olla tutkimuskapasiteetti aliedustettuina. on valjastetu täysin mallittamaan prosessia ja hankkimaan tarvittavia tetään ensi aliedustettuina. kertaa saatuja tuloksia (N =) 67 käyttäminen sellaisinaan. Matemaattinen ja- Vain syötetty rivi- ja tietokantaan. ketjutalossa Tässä näyte esi- on valtakunnallisesti parempi kuin edustava; kokeellisten asuikerrostalot havaintopisteiden ovat tehtävänannon mukaisesti yliedustettuina, joten erillisten pientalojen osuuden täytyy olla syötetietoja. Taulukon Ohjelman sisältöä 1 vasemmanpuoleisissa ja tavoitteita asunnosta. Näyte on siten suurin piirtein saman kokoinen kauma ottaa paremmin huomioon jakaumien sekä joitakin tuloksia julkaistaan toisaalla [3]; Taulukon sarakkeissa mutta 1 vasemmanpuoleisissa on esitetty epähomogeenisempi sarakkeissa näytteestä on hännät, esitetty näytteestä saadut jotka ovat saadut huonetyypit ilmeisen huonetyypit merkityksellisiä palokuolemissa. ja 80 tässä esitellään niitten palokuormia lukumäärät ohjelman N jo sekä toteutuneelta parametrit jaksolta. huonetyypeittäin. voitu Kuvassa kuin oikeanpuoleisissa niitten lukumäärät vuoden 1969 työ [6]. sarakkeissa N sekä oikeanpuoleisissa Näytteenottoa ei kerrosalan sarakkeissa ja kerrosalan tilavuuden ja Toimistohuoneiden jakaumien parametrit huonetyypeittäin. Kuvassa 3a on näytteen kaikkien huoneiden ja 3b 60 järjestää esimerkkinä satunnaiseksi, 3a makuuhuoneiden on ja näytteen sen lisäksi (MH), pyrittiin erityisesti kaikkien olohuoneiden mallin mukaisesti huoneiden (OH) ja keittiöiden [4] näytteen ja kuvassa (K) havaintoihin kerrosalan 3b kertymäfunktiot suosimaan pisteinä. kerrostaloasuntoja. Kuvassa periaatteessa 1a on verrattu tämän näytteen MC-simuloinneissa 40 sovitettiin syöteparametreille silmävaraisesti tarvitaan logaritmisesti tilastolliset jakaumat koko muuttujan mahdolliselta vaihteluväliltä. Siksi teoreettinen jakaumakuvaus on esimerkkinä makuuhuoneiden (MH), olohuoneiden (OH) ja keittiöiden (K) kerrosalan normaalin havaintopisteiden tarvitaan jakauman [7] käyttäminen tilastolliset sellaisinaan. jakau- kertymäfunktiot pisteinä. MC-simuloinneissa 20 parempi syöteparametreille kuin kokeellisten 2 ASUINHUONEISTOJEN MITAT JA asuntokunnan Matemaattinen koon ja jakauma kuvassa ottaa 1b huoneiston huoneiden lukumäärän jakaumaa (pis- paremmin huomioon jakaumien 2 0 1 1 hännät, ⎛ ⎞ PALOKUORMAT ⎜ ⎛ − ⎞ Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo = − 1 ⎛ jotka ⎞ ⎜ ln( 1 ⎛x ln( ovat ) x) μ− ilmeisen μ ⎞ mat koko muuttujan mahdolliselta merkityksellisiä vaihteluväliltä. palokuolemissa. Siksi Toimistohuoneiden teoreettinen f ( x f ; ( μx , ; σμ ) , σ ) mallin = exp jakaumakuvaus mukaisesti exp − ⎟ ⎟ ⎜ ⎜ ⎟ ⎟ (1) 2πσ ⎝ 2⎝ 2 [4] 2 ⎝ ⎝ σ σ näytteen on 2 πσ 1 ⎛ ⎠ ⎠ ⎠ ⎠ ⎞ Kuva 2. teet) Talotyyppien Tilastokeskuksen osuudet tietokannasta Suomen asuntokannassa (yhte- ⎜ 1 ⎛ ln( x) − μ ⎞ periaatteessa parempi kuin kokeellisten havaintoihin sovitettiin havaintopisteiden silmävaraisesti logaritmisesti f normaalin käyttäminen ( x; μ, σ ) = jakauman exp [7] − (vinoviiva) ja näytteessä ⎟ sellaisinaan. ⎜ ⎟ 2πσ (avoimet ⎝ 2 ⎝ σ ⎠ ⎠ Palokuolemat Matemaattinen tapahtuvat valtaosin jakauma asunnoissa. Vaikka Tilastokeskuksen asuntokannastaaviin jakaumiin pylväät, ottaa näinen N = 67). paremmin viiva) saataviin, huomioon koko Suomen vas-2 kertymäfunktio F ( x; F ( μ,σ x; μ,σ ) ) 1 ⎛ ⎞ . Jotta yhtälöstä (1) ⎜ 1 ⎛ ln( jakaumien x) − μ hännät, jotka ovat ilmeisen ⎞ f ( x; μ, σ ) vuodelta = exp 2007. − ⎟ Havaintopisteisiin liitetty virhejanan pituus on Poistaan muodossa z = ln ( x / x 0 ) , jolloin μ = ln ( x 0 ) . ⎜ ⎟ tulisi muodossa muodossa laaduista z = z ln = ( riippumaton, x ln /( x / 0 ) x , 0jolloin ), jolloin muuttuja = ln = ( x ln 0 )( (1) x merkityksellisiä palokuolemissa. Toimistohuoneiden ) 2πσ kertymäfunktio F ( x; μ,σ ) 0 laske- ⎝ 2 ⎝ σ ⎠mallin ⎠ mukaisesti [4] näytteen sa on erilaisia tietoja asunnoista, tässä työssä havaintoihin sovitettiin silmävaraisesti logaritmisesti normaalin jakauman [7] tarvittavat tiedot puuttuvat lähes kokonaan. on Poissonjakauman sonjakauman Kuvassa kertymäfunktio 4 yksi on hajonta esitetty F ( x; ( μ,σn ).), huonekorkeuden Jotta mikä yhtälöstä n:n (1) Kun tulisi näytteen jakauma. x laaduista x 0 esitetään tilastokohinan riippumaton, Huoneiden samoissa muuttuja mitta korkeus yksiköissä, lasketaan [7]. on ja- Asunnon mittojen lisäksi palokuormat Kuvasta ovat n:n 1 rakentamismääräyksissä nähdään, näytteen muodossa että tilastokohinan kummankaan z = ln( niin x / x0hyvin mitta ), jakauman jolloin säädelty, [7]. μ Kuvasta merkittävästi tiheysfunktio 1 nähdään, jakauma valtakunnallisista [7] saadaan että = ln osalta ( että x 0 ) . jakauma näyte Kun x saadaan ei ja on – x hyvin 0 virherajojen esitetään laaduttomaan kapea. samoissa Normaalijakauman puitteissa muotoon, yksiköissä, – ja tärkeimpiä tarvittavista suureista. Suomessa poikkea ⎛ 2 kummankaan laaduttomaan jakaumista. muotoon, jakauman asuntokannan osalta Kuvassa ja silloin 2 myös on samaten σ esitetty pylväinä 3 1 ⎞ on laaduton luku. Kuvasta 3 mitattiin palokuormia 1990-luvun lopulla Suomen ⎜ 1 ⎛ ln( x) − μ havaitaan, ⎞ näyte sekä ei että – näytteen virherajojen silmävaraisesti (virhejanoineen) puitteissa sovitetut käyrät jakaumat selittävät kolmen havainnot talotyypin erittäin hyvin kesken. huoneiston f ( x; μ, σ ) = exp − ⎟ havaitaan, että silmävaraisesti sovitetut käyrät selittävät ovat silmälle havainnot yhtä hiveleviä erittäin kuin hyvin pinta- huo- muutamasta rakennustyypistä, laajimmin Vain toi- ⎜ ⎟ (1) rivi- – poikkea ja ketjutalossa pinta-alan osalta merkittävästi näyte (kuva valtakunnallisista on 3a) valtakunnallisesti ja 2 aika hyvin myös jakaumista. edustava; erillisten huoneiden asuikerrostalot osalta (kuva ovat 3b). 2πσ mistohuoneista [4, 5], mutta asuinrakennuksista ainut mittaus on kerrostaloista vuonna väinä Suomen virhearvioiden asuntokannan tekemistä sekä ei näytteen nähty vaivan hyvin arvoiseksi myös erillisten enempää huoneiden silmävaraisella osalta kuin (ku- tehtävänannon ⎝ 2 ⎝ Tilavuusjakaumista 1⎠ ⎛ ⎞ mukaisesti Kuvassa 2 yliedustettuina, ⎠ ⎜ 1ei ⎛ole x − kuvia, μ ⎞ mutta sovitteet f ( x; μ, σ ) = exp − ⎟ aloille. Näytteen on samaten ⎜ ⎟ esitetty joten pyl- erillisten pientalojen osuuden täytyy olla (2) 2πσ koko oli vielä aliedustettuina. ⎝ 2 ⎝ σ ⎠ ⎠ niin pieni, neiston että tarkempaa pinta-alan sovittamista osalta (kuva ja sovitteiden 3a) ja aika numeerisillakaan menetelmillä. Tämä tehdään ohjelmassa, kun suurempi näytejoukko on 1969 tehty kertymäfunktio 62 asunnon palokuorman F ( x; Taulukon määritys yhteensä 181 huonetilasta [6]. niitten lukumäärät pin havaintojoukkoa kesken. jakaumien N Vain sekä μ,σ ).(virhejanoineen) jossa Jotta 1 vasemmanpuoleisissa parametrien yhtälöstä saatu käyttöön. jakaumat μ (1) = Kuvassa 2,55 tulisi sarakkeissa kolmen m 3b ja laaduista olohuoneen talotyy- σ on = 0,08 esitetty (OH) va riippumaton, m 3b). arvot ja näytteestä makuuhuoneen Tilavuusjakaumista määritettiin muuttuja saadut (MH) silmävaraisesti, huonetyypit jakaumissa ei ole lasketaan kuvia, ja näkyi kuvaa mut- melko rivi- oikeanpuoleisissa alapäässä ja hyvin. ketjutalossa mahdollista Tästä kapeasta sarakkeissa poikkeamaa näyte jakaumasta kerrosalan käyrältä, sovitteet johtuu, joka ovat ja saattaisi tilavuuden silmälle että sekä osoittaa, yhtä huoneiden jakaumien hiveleviä että mukana ala että muodossa z = ln( x / x kuin 0 ), jolloin Keski-Rahkonen pani Pelastusopistolla parametrit on tilavuus huonetyypeittäin. valtakunnallisesti noudattavat μ = ln( x olisi myös ryhmä samaa edustava; 0 ). Kun valtaosaa logaritmisesti x ja Kuvassa 3a asuikerrostalot ovat makuuhuoneiden muotoon, tehtävänannon ja (MH), mukaisesti silloin olohuoneiden yliedus- myös (OH) σ pieni, on ja että laaduton keittiöiden tarkempaa luku. (K) sovittamista kerrosalan Kuvasta ja sovit- 3 huomattavasti normaalia x pienempiä 0 esitetään huoneita. on näytteen pinta-aloille. jakaumaa. samoissa yksiköissä, kaikkien huoneiden Näytteen ja koko kuvassa oli vielä 3b niin 3 ammattikorkeakoulun jakauma saadaan opiskelijoita laaduttomaan keräämään tietoja havaitaan, asunnoista vuosina että silmävaraisesti 2003–05 kertymäfunktiot sovitetut pisteinä. MC-simuloinneissa käyrät selittävät syöteparametreille havainnot erittäin tarvitaan tilastolliset hyvin huoneiston jakau- esimerkkinä Taulukko 1. Huoneiston ja erillisten huoneiden pinta-ala- ja tilavuusjakaumien parametrit. osana opiskelusuorituksiaan. Kerääjiä ohjeistettiin luennoilla, ja itse keruusta järjestettiin periaatteessa mat koko muuttujan mahdolliselta vaihteluväliltä. Siksi teoreettinen jakaumakuvaus on pinta-alan osalta (kuva 3a) ja parempi aika kuin hyvin kokeellisten myös Ala erillisten havaintopisteiden 3 huoneiden Tilavuus käyttäminen osalta sellaisinaan. (kuva 3b). Tila N A 0 [m demonstraatio Tilavuusjakaumista Pelastusopiston tiloissa. Matemaattinen ei Tulokset kerättiin aloille. taulukkolaskentalomakkeel- Näytteen koko oli ole kuvia, jakauma mutta ottaa sovitteet paremmin huomioon ovat 2 ] σ A V 0 [m silmälle jakaumien yhtä hännät, hiveleviä 3 ] σ V jotka ovat kuin ilmeisen pinta- merkityksellisiä Koko huoneisto palokuolemissa. 67 Toimistohuoneiden 67 mallin 0,44 mukaisesti 175 [4] näytteen 0,42 havaintoihin Makuuhuone vielä niin sovitettiin MH pieni, silmävaraisesti 107 että logaritmisesti 12,0 tarkempaa normaalin 0,25 sovittamista jakauman [7] 31 ja sovitteiden 0,25 le (kuvat L1–L4 virhearvioiden liitteessä), joka oli tekemistä samalla Olohuone ei nähty OH vaivan 71 arvoiseksi 20,5 enempää 0,32 silmävaraisella 53 0,30 kuin kirjallinen keruuohje. He kuvasivat asunnon Keittiö K 65 2 10,0 0,55 26 0,50 numeerisillakaan menetelmillä. 1Tämä ⎛ tehdään ⎞ osana rakennusta (kuva L2), piirsivät mitoitetut asunnon pohjakaaviot (kuva L1) ja il- ⎜ 1 ⎛ ln( x) − μohjelmassa, ⎞ kun suurempi näytejoukko on f ( x; μ, σ ) WC = exp − ⎟ ⎜ 26 ⎟ 2,9 0,35 7,5 (1) 0,45 saatu käyttöön. Kuvassa 3b olohuoneen Pesuhuone 2πσ PE ⎝ 2 ⎝ (OH) 60 σ ⎠ja ⎠ makuuhuoneen 5,0 0,40 (MH) jakaumissa 13 0,35 näkyi jakaumien alapäässä mahdollista Sauna SA poikkeamaa 22 käyrältä, 3,5 joka saattaisi 0,40 osoittaa, 8,5 että mukana 0,45 Eteinen ET 68 4,8 0,55 12 0,50 olisi myös ryhmä valtaosaa kertymäfunktio huomattavasti F ( x; μ,σ ). Jotta pienempiä yhtälöstä (1) huoneita. tulisi laaduista riippumaton, muuttuja lasketaan Tuulikaappi TK 12 2,3 0,30 6,2 0,25 muodossa Käytävä/välitila z = ln( x / x0 ), KT jolloin 28 μ = ln( x 0 ). 4,2 Kun x ja x 0,60 0 esitetään samoissa 10 yksiköissä, 0,80 jakauma saadaan Kodinhoitohuone laaduttomaan KH muotoon, 10 ja 6,0 silloin myös 0,50 σ on laaduton 16 luku. Kuvasta 0,50 3 havaitaan, Vaatehuone että silmävaraisesti VH sovitetut 21 käyrät 3,0 selittävät havainnot 0,25 erittäin 7,5 hyvin huoneiston 0,30 pinta-alan Varastohuone osalta (kuva VA 3a) ja aika 6 hyvin 15,0 myös erillisten 0,30 huoneiden osalta 37 (kuva 3b). 0,30 Tilavuusjakaumista Parveke PA ei ole kuvia, 20 mutta sovitteet 5,0 ovat silmälle 0,30 yhtä hiveleviä 13 kuin pintaaloille. Näytteen koko oli vielä 0,30 3niin pieni, että tarkempaa sovittamista ja sovitteiden virhearvioiden tekemistä ei nähty vaivan arvoiseksi enempää silmävaraisella kuin numeerisillakaan Kuvassa menetelmillä. 5a on irtaimen Tämä ja kokonaispalokuorman tehdään ohjelmassa, Palotutkimuksen tiheyden kun suurempi [MJ/m 2 ] kertymäfunktiot näytejoukko Päivät 2009 on esitetty 109 saatu käyttöön. pisteinä Kuvassa koko aineistosta 3b olohuoneen huoneittain. (OH) Havaintoihin ja makuuhuoneen voitiin (MH) sovittaa jakaumissa kahden logaritmisesti näkyi normaalin jakauman summa Osuus (%) Osuus (%) Osuus (%) Osuus (%) Osuus (%) Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo pientalo Rivi- ketjutalo Asuinkerrostalo Erillinen tai Suomen Suomen Erillinen pientalo asuntokannassa asuntokannassa Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo (vinov (v n ), n mikä ), mikä on on n:n n:n näytt nä Kuvasta Kuvasta 1 nähdään, 1 nähdään, että että kummankaan kummankaan jakauman jakauman n ), osalta mikä osalta on näyte näy n:n poikkea poikkea merkittävästi merkittävästi valtakunnallisista valtakunnallisista jakaumista. jakaumista. Kuvassa Kuvass Kuvasta 1 nähdään, että kummankaan jakauman osalta 2 Suomen Suomen asuntokannan asuntokannan sekä sekä näytteen näytteen (virhejanoineen) (virhejanoineen) jakaum jaka poikkea merkittävästi valtakunnallisista jakaumista. Kuv Vain Vain rivirivija ja ketjutalossa ketjutalossa näyte näyte on on valtakunnallisesti valtakunnallisesti Suomen asuntokannan sekä näytteen (virhejanoineen) edj tehtävänannon tehtävänannon mukaisesti mukaisesti yliedustettuina, yliedustettuina, joten joten erillisten erillisten Vain rivi- ja ketjutalossa näyte on valtakunnallise pien tehtävänannon mukaisesti yliedustettuina, joten erillist Taulukon Taulukon 1 vasemmanpuoleisissa 1 vasemmanpuoleisissa sarakkeissa sarakkeissa on on esitetty esitetty näy n niitten niitten lukumäärät lukumäärät N sekä N sekä oikeanpuoleisissa oikeanpuoleisissa sarakkeissa kerros ke Taulukon 1 vasemmanpuoleisissa sarakkeissa on esite parametrit parametrit huonetyypeittäin. huonetyypeittäin. Kuvassa Kuvassa 3a 3a on on näytteen näytteen kaikkie kai niitten lukumäärät N sekä oikeanpuoleisissa sarakkeissa esimerkkinä esimerkkinä makuuhuoneiden makuuhuoneiden (MH), (MH), olohuoneiden olohuoneiden (OH) (OH) parametrit huonetyypeittäin. Kuvassa 3a on näytteen ja kertymäfunktiot kertymäfunktiot pisteinä. pisteinä. MC-simuloinneissa MC-simuloinneissa syöteparametreill syöteparametr esimerkkinä makuuhuoneiden (MH), olohuoneiden ( mat mat koko koko muuttujan muuttujan mahdolliselta mahdolliselta vaihteluväliltä. vaihteluväliltä. Siksi Siksi kertymäfunktiot pisteinä. MC-simuloinneissa syöteparam teo periaatteessa periaatteessa parempi parempi kuin kuin kokeellisten kokeellisten havaintopisteiden havaintopistei mat koko muuttujan mahdolliselta vaihteluväliltä. Si Matemaattinen Matemaattinen jakauma jakauma ottaa ottaa paremmin paremmin huomioon huomioon jakaumien jakaum periaatteessa parempi kuin kokeellisten havaintop merkityksellisiä merkityksellisiä palokuolemissa. palokuolemissa. Toimistohuoneiden Toimistohuoneiden mallin ma Matemaattinen jakauma ottaa paremmin huomioon jak havaintoihin havaintoihin sovitettiin sovitettiin silmävaraisesti silmävaraisesti logaritmisesti logaritmisesti normaalin normaa merkityksellisiä palokuolemissa. Toimistohuoneiden havaintoihin sovitettiin silmävaraisesti logaritmisesti norm . Jotta . Jotta yhtälöstä yhtälöstä (1) (1) tulisi tulisi laaduista laaduista rii . Jotta μ μ yhtälöstä . Kun . (1) Kun x tulisi ja x ja x laadu x 0 e 0 jakauma jakauma saadaan saadaan laaduttomaan laaduttomaan muotoon, muotoon, ja silloin ja silloin . myös Kun myös x σ ja havaitaan, havaitaan, että että silmävaraisesti silmävaraisesti sovitetut sovitetut käyrät käyrät selittävät selittävät havain hav jakauma saadaan laaduttomaan muotoon, ja silloin my pinta-alan pinta-alan osalta osalta (kuva (kuva 3a) 3a) ja aika ja aika hyvin hyvin myös myös erillisten erilliste havaitaan, että silmävaraisesti sovitetut käyrät selittävät h Tilavuusjakaumista Tilavuusjakaumista ei ole ei ole kuvia, kuvia, mutta mutta sovitteet sovitteet ovat ovat silmäll silm pinta-alan osalta (kuva 3a) ja aika hyvin myös eril aloille. aloille. Näytteen Näytteen koko koko oli oli vielä vielä niin niin pieni, pieni, että että tarkempaa tarkem Tilavuusjakaumista ei ole kuvia, mutta sovitteet ovat virhearvioiden virhearvioiden tekemistä tekemistä ei ei nähty nähty vaivan vaivan arvoiseksi arvoiseksi aloille. Näytteen koko oli vielä niin pieni, että tar ene numeerisillakaan numeerisillakaan menetelmillä. menetelmillä. Tämä Tämä tehdään tehdään ohjelmassa, ohjelmassa, virhearvioiden tekemistä ei nähty vaivan arvoisek ku saatu saatu käyttöön. käyttöön. Kuvassa Kuvassa 3b 3b olohuoneen olohuoneen (OH) (OH) ja makuuhuon ja makuuh numeerisillakaan menetelmillä. Tämä tehdään ohjelma jakaumien jakaumien alapäässä alapäässä mahdollista mahdollista poikkeamaa poikkeamaa käyrältä, käyrältä, joka jok saatu käyttöön. Kuvassa 3b olohuoneen (OH) ja mak s olisi olisi myös myös ryhmä ryhmä valtaosaa valtaosaa huomattavasti huomattavasti pienempiä pienempiä huoneita. huoneit jakaumien alapäässä mahdollista poikkeamaa käyrältä, olisi myös ryhmä valtaosaa huomattavasti pienempiä huo Osuus (%) 3
Page 1 and 2:
PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2009 Palok
Page 3 and 4:
SISÄLTÖ Palotutkimuksen päivät
Page 5 and 6:
oontumisrakennusten syttymistaajuus
Page 7 and 8:
Vahinkosumma Rakennuspalojen lukum
Page 9 and 10:
akennuspaloihin 3998 kertaa, vuonna
Page 11 and 12:
yliedustettuna ja joihin on pikaise
Page 13 and 14:
palokuolemissa. Perjantai oli ainoa
Page 15 and 16:
Taulukko 2. Keskimääräiset ajat
Page 17 and 18:
Hanna Hykkyrä, Kati Tillander ja T
Page 19 and 20:
esitetty taulukossa 1. Taulukko 1.
Page 21 and 22:
Brita Somerkoski sen työskentelyma
Page 23 and 24:
Taulukko 2. Pelastuslaitoksen väli
Page 25 and 26:
mistä ja turvallisuuskulttuurin pa
Page 27 and 28:
TOIMINNALLISEN PALOMITOITUKSEN OHJE
Page 29 and 30:
den syntymisen riskejä erityisesti
Page 31 and 32:
tyyppikohteiden mitoituspaloista ja
Page 33 and 34:
Markku Karjalainen, Oulun yliopisto
Page 35 and 36:
NBS Fire resistance PUR Foam, ja se
Page 37 and 38:
osittain sulanut ja sintraantunut.
Page 39 and 40:
asennettuihin välipalkkeihin. Akus
Page 41 and 42:
Lasivillaeristeisen akustiikkalevyt
Page 43 and 44:
van polttokokeiden perusteella void
Page 45 and 46:
ominaisuudet on esitetty Taulukossa
Page 47 and 48:
Kuva 2. Estimointitulokset mustalle
Page 49 and 50:
näytteiden Laitteen palotehon näy
Page 51 and 52:
Kuva 6. Pystysuoran termoparirivin
Page 53 and 54:
Taulukko 1. Pelastustoimen palvelut
Page 55 and 56:
- Otosalueiden kuntien nettokäytt
Page 57 and 58: keskiarvon ollessa 2,66 [2, 27]. Ku
Page 59 and 60: miset aiheuttivat merkittävän osa
Page 61 and 62: ma. Rakennusten paloturvallisuus. M
Page 63 and 64: prosenttiin edellisestä neljännek
Page 65 and 66: Työttömänä oleva VPK:n henkilö
Page 67 and 68: tai toiminnalliseen paloturvallisuu
Page 69 and 70: tällaista sääntöä, vaan kaikki
Page 71 and 72: ja kestävän kehityksen mukaista.
Page 73 and 74: 7.3 LaPSeT ja nUoreT oSaLLiSTUjaT A
Page 75 and 76: Tuomas Paloposki, Tuomo Rinne, Kati
Page 77 and 78: lessa havaitaan, että vapaapalokok
Page 79 and 80: haittaa jo merkittävästi ihmisten
Page 81 and 82: tyypillinen kipinäilmaisu- ja samm
Page 83 and 84: vän etäälle kipinäilmaisimista,
Page 85 and 86: onnettomuuksien esiintymistaajuuden
Page 87 and 88: PorTaikkojen määriTTeLy heLPoTTUi
Page 89 and 90: alla, joiden nauhoilta käsiajanoto
Page 91 and 92: etäisyydeltä huoneiston ovesta su
Page 93 and 94: Kati Tillander, Helena Järnström,
Page 95 and 96: a) PISTE B (keskellä keittiötä)
Page 97 and 98: Tuomo Rinne, Hanna Hykkyrä, Kati T
Page 99 and 100: a) b) Paloteho (kW) 80 70 60 50 40
Page 101 and 102: keissa PCB:n lähteeksi arvioitiin
Page 103 and 104: Topi Sikanen, VTT, PL 1000, 02044 V
Page 105 and 106: Kipinöiden rakennuksille aiheuttam
Page 107: (a) (b) (c) lintaminen palon simulo
Page 111 and 112: Taulukko 2. Palokuormien tiheyden j
Page 113 and 114: Rakennus Jos rakennus on suuri, Jos
Page 115 and 116: Pelastusopisto on... sisäasiainmin
show all

Palotutkimuksen pÃ¤ivÃ¤t 2009 - Pelastustieto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?