Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Jarkko Jäntti, Pelastusopisto, PL 1122, 70821 Kuopio • Kati Tillander, VTT, PL 1000, 02044 VTT<br />
Pelastusyksikön alkuselvityksiin<br />
kohteessa<br />
kuluva aika eri vahvuuksilla<br />
TiiViSTeLmä<br />
Tutkimushankkeessa keskitytään kahteen<br />
onnettomuustyyppiin: liikenneonnettomuuksiin<br />
ja rakennuspaloihin. Tavoitteena<br />
on tuoda todellisiin mittauksiin pohjautuvaa<br />
lisätietoa toimintavalmiusaikajanan tuntemattomista<br />
ajanjaksoista sekä tuottaa tutkittua<br />
tietoa pelastusyksikön suorituskyvystä<br />
eri vahvuuksilla pelastuslaitosten ja -henkilöstön<br />
toimintakykyhankkeen tarpeisiin. Tutkittua<br />
tietoa kerätään sekä harjoitusolosuhteissa<br />
että oikeista onnettomuustilanteista.<br />
Tutkimus on parhaillaan käynnissä, ja se<br />
jatkuu vuoden <strong>2009</strong> loppuun saakka. Tässä<br />
artikkelissa keskitytään harjoitustilanteista<br />
kerättyjen tietojen esittelyyn.<br />
JOHDANTO<br />
Pelastustoimen henkilöstöllä on pitkältä aikaväliltä<br />
kokemusta siitä, että tulipaloissa lyhyetkin<br />
viiveet sen havaitsemisessa tai palon<br />
rajoittamiseen ryhtymisessä johtavat nopeasti<br />
suurempiin vahinkoihin. Vuonna 2008<br />
tulipalojen kokonaismäärä oli noin 14 000,<br />
joista rakennuspaloiksi kirjattiin 4485 kpl.<br />
Palokuntien keskimääräinen toimintavalmiusaika<br />
hälytyksestä kohteeseen vuonna 2008<br />
niissä rakennuspalotapauksissa, joissa vahvuus<br />
1+3 täyttyi (n=4292), oli 11 min 47 s<br />
[1]. Toimintavalmiusaikojen seuraamiseen<br />
on olemassa vakiintuneet menetelmät, mutta<br />
erittäin oleellinen yksityiskohtaisempi tieto<br />
88 <strong>Palotutkimuksen</strong> Päivät <strong>2009</strong><br />
siitä, mitä tapahtuu kohteeseen saapumisen<br />
jälkeen, on puuttunut. Tätä tietoa on kansainvälisestikin<br />
erittäin vähän saatavilla [2].<br />
Todellisissa onnettomuustilanteissa tiedusteluun,<br />
käskyihin ja selvityksiin kuluvan ajan<br />
mittaamista ei ole ollut helppoa dokumentoida.<br />
Rakennuspaloissa olosuhteet vaihtelevat<br />
paljon – rakennus voi olla pieni ”mummonmökki”<br />
tai kauppakeskuskompleksi. Palo voi<br />
olla vielä pieni savuttava kytöpalo syttymisvaiheessa<br />
tai palaa täydellä teholla avopalona<br />
palokunnan ensimmäisen yksikön saapuessa.<br />
Pelastushenkilöstö on koulutettu kuitenkin<br />
soveltamaan lähes kaikkiin tilanteisiin sopivia<br />
kaluston selvitysmalleja.<br />
Tieliikenneonnettomuuksissa kuolee kolminkertainen<br />
määrä ihmisiä tulipaloihin verrattuna.<br />
Tieliikenneonnettomuuksissa vammautumiseen<br />
vaikuttavat onnettomuustyyppi<br />
ja onnettomuusmekanismi, jotka ovat edelleen<br />
sidoksissa liikenneympäristöön. Tieliikenneonnettomuuksien<br />
alatyypeistä suistumisonnettomuudet<br />
ovat nousseet kuolemaan<br />
johtaneiden onnettomuuksien osalta suurimmaksi<br />
ryhmäksi [3]. Vuonna 2008 pelastuslaitokset<br />
osallistuivat kaikkiaan 13 400 liikenneonnettomuuden<br />
seurausten minimointiin.<br />
Palokuntien keskimääräinen toimintavalmiusaika<br />
hälytyksestä kohteeseen vuonna<br />
2008 niissä liikenneonnettomuuksissa, joissa<br />
vahvuus 1+3 täyttyi (n=10 900), oli 10<br />
min 36 s [1]. Liikenneonnettomuuksien pelastustoimiin<br />
kuluvaa aikaa tai yksikön henkilövahvuuden<br />
vaikutusta ajan funktiona ei<br />
ole aiemmin Suomessa tutkittu tällä tarkkuudella.<br />
TUTKIMUKSEN TAVOITTEET<br />
Tutkimuksen tavoitteena on kerätä tieteelliset<br />
kriteerit täyttävää tietoa nykyisin käytössä<br />
olevista menetelmistä, jotta uusien vaihtoehtoisten<br />
menetelmien tehokkuutta voidaan<br />
verrata nykyisin käytössä oleviin ja pohtia<br />
uusien menetelmien käyttöönottoa. Toisaalta<br />
kun nähdään, mitkä toimenpiteet kohteessa<br />
vievät eniten aikaa voidaan punnita, miten<br />
niihin voitaisiin vaikuttaa. Pelastustoimiin<br />
ryhtymiseen kuluvalla ajalla on merkitystä rakennuspalojen<br />
ennaltaehkäisyssä muun muassa<br />
toiminnallista palomitoitusta ja turvallisuusselvitystä<br />
tehtäessä. Pelastustoimintaa<br />
johtavan on myös kyettävä arvioimaan käynnistettävän<br />
toiminnan aikaviiveet.<br />
TUTKIMUSASETELMAT JA<br />
KÄYTETYT MENETELMÄT<br />
yLeiSTä<br />
Seuraavassa kuvataan Pelastusopiston harjoitusalueelta<br />
suoritettujen mittausten tutkimusasetelmat<br />
ja tulokset yleisellä tasolla.<br />
Suoritukset tallennettiin kahdella videokame-
Change language