Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto

Taulukko 1. Pelastustoimen palvelutasoa määrittävät tekijät ja niiden mittarit.
Palvelutasoa määrittävä tekijä
A. Onnettomuuksien ehkäisy
B. Pelastustoimen toimintavalmius
C. Väestönsuojelun (VSS)
palvelutaso
Palvelutason mittari
A1 Valistus- ja neuvottelutilaisuuksiin
osallistuneet
A2 Turvallisuussuunnitelmat
A3 Palotarkastukset
B1 Toimintavalmiusaika
B2 Henkilöstö, sen määrä ja laatu
B3 Kalusto, sen lukumäärä ja keski-ikä
C1 VSS-tehtäviin sijoitettujen henkilöiden
lukumäärä / tavoitemäärät
C2 Suojapaikat ja tarkastetut suojapaikat
Taulukko 2. Yhteenveto palvelutasoa kuvaavista tuloksista otosalueilla 2001 ja 2006.
Palvelutasoa kuvaava tieto on poimittu
2001
Pronto-tietokannasta
2006
[3].
Kehityssuunta
Palvelutason mittari
Ero Tiedonkeruujärjestelmä on
(I vaihe) (II vaihe)
alueuudistuksen jälkeen muuttunut, joten kaikkia ensimmäisen vaiheen mittareita ei voitu
A1. Valistus ja neuvonta:
toistaa seurantatutkimuksen II vaiheessa. 7,5 11,8 + 4,3 +
osallistumisaste
A2. Turvallisuussuunnitelmat:
58,5 72,5 + 14 +
jestelmä on alueuudistuksen jälkeen muuttunut,
joten kaikkia ensimmäisen vaiheen
mittareita ei voitu toistaa seurantatutkimuksen
II vaiheessa.
Tulosten mukaan alueellinen pelastustoimi
on selviytynyt ensimmäisistä muutoksen jälkeisistä
vuosista hyvin. Pelastustoimen palvelutaso
on säilynyt hyvänä ja jopa parantunut.
Seuraavaan taulukkoon on tiivistetty palvelutason
mittareiden osoittamat tulokset vuosina
2001 ja 2006. Taulukon viimeisessä sarakkeessa
kuvataan kehityssuuntaa. Positiivista
kehityssuuntaa kuvataan symbolilla +
(plus), negatiivista kehityssuuntaa symbolilla
– (miinus).
Seurantatutkimuksessa kyettiin toistamaan
kymmenen eri palvelutason ulottuvuutta.
Kymmenestä palvelutasomittarista yhdeksän
osoitti positiivista kehitystä, kun verrataan
vuosia 2001 ja 2006. Yhdessä tapauksessa
(ensilähdön ajoneuvojen keski-ikä) ti-
Suunnitelmat/suunnitteluvelvolliset
Tulosten mukaan alueellinen pelastustoimi on selviytynyt ensimmäisistä muutoksen
A3. jälkeisistä Palotarkastukset: vuosista Tarkastusprosentti hyvin. Pelastustoimen palvelutaso on säilynyt hyvänä ja jopa parantunut.
81,9 92,7 + 10,8
kerran Seuraavaan vuodessa tarkastettavissa taulukkoon tiloissa
+
on tiivistetty palvelutason mittareiden osoittamat tulokset vuosina
B1. 2001 Toimintavalmiusaika: ja 2006. Taulukon viimeisessä 0:11:18 sarakkeessa 0:10:48 kuvataan - 30 s. kehityssuuntaa. Positiivista
B1a. Keskimääräinen toimintavalmiusaika
+
kehityssuuntaa kuvataan symbolilla + (plus), negatiivista kehityssuuntaa lanne symbolilla hieman – heikentynyt, toisin sanoen
B1. Toimintavalmiusaika:
(miinus).
0:13:40 0:13:17 - 23 s. ensilähdön ajoneuvojen keski-ikä oli Prontotietokannan
mukaan
B1b Kohde saavutettu 1+3 vahvuudella
+
noussut.
B2. Henkilöstö:
Koko henkilöstön lukumäärä/1000 asukasta
B3. Kalusto, sen lukumäärä ja keski-ikä:
B3a Ensilähdön ajoneuvojen määrä/10 000 as.
B3. Kalusto, sen lukumäärä ja keski-ikä:
B3b Ensilähdön ajoneuvojen keski-ikä
C2. Suojapaikat ja tarkastetut suojapaikat:
C2a Suojapaikat suhteutettuna väkilukuun
6,9 7,0 + 0,1 +
10,8 13,8 + 3 +
10,8 11,1 + 0,2 –
31,0 % 32,9 % + 1,9 +
PELASTUSTOIMEN MENOJEN
MUUTOS OTOSALUEIDEN
KUNNISSA 2003–2006
Kuntien näkökulmasta tärkeä kysymys palvelutason
ohella on se, miten oman kunnan
C2. Suojapaikat ja tarkastetut suojapaikat:
29,9 % 51,6 % + 21,7
C2b Tarkastetut suojapaikat
+
kustannukset eli maksuosuudet aluepelastuksen
ylläpitäjälle ovat muuttuneet. Tilastokeskuksen
Taulukko 2. Yhteenveto palvelutasoa kuvaavista tuloksista otosalueilla 2001 ja 2006.
kuntien tilinpäätöksistä julkaisemien
Seurantatutkimuksessa kyettiin toistamaan kymmenen eri palvelutason ulottuvuutta. tietojen perusteella [4] otosalueiden kuntien
Kymmenestä palvelutasomittarista yhdeksän osoitti positiivista kehitystä, kun verrataan nettokäyttökustannusten muutoksista syntyi
seuraavan kuvion mukainen tulos. Sii-
vuosia 2001 ja 2006. Yhdessä tapauksessa (ensilähdön ajoneuvojen keski-ikä) tilanne oli
distusta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tarkastellaan
PELASTUSTOIMEN
hieman heikentynyt, toisin sanoen ensilähdön ajoneuvojen keski-ikä oli Pronto-tietokannan
mukaan noussut.
pelastustoimen alueellistamisen PALVELUTASO 2001 JA 2006 nä muutoksia tarkastellaan vuoden 2006 rahanarvossa.
kokemuksia ensimmäisinä toimintavuosina
2004–2006. Keskeisiä kysymyksiä kuntien Pelastuslain (468/2003) mukaan pelastustoimi
Kuvion 2 perusteella vuosien 2003–2006
OTOSALUEIDEN on suunniteltava KUNNISSA siten, että pelastus-
2003–2006 kustannuskehityksestä otosalueiden kunnis-
näkökulmasta PELASTUSTOIMEN on se, miten MENOJEN pelastustoimen MUUTOS
alueuudistus on vaikuttanut palvelutasoon, toimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia.
sa voidaan todeta seuraavaa:
ohella Alueen on pelastustoimi se, miten oman päättää kunnan – Yksittäisten kuntien kustannukset ovat
kustannuksiin Kuntien näkökulmasta ja kuntien tärkeä vaikutusmahdollisuuksiin.
kustannukset Näin muodostui eli maksuosuudet ennen–jälkeen-
aluepelastuksen pelastustoimen ylläpitäjälle palvelutasosta ovat kuntia muuttuneet. kuul-
joko nousseet tai laskeneet.
kysymys palvelutason
tutkimusasetelma,
Tilastokeskuksen
jossa
kuntien
keväällä
tilinpäätöksistä
2008 valmistuneen
toisen vaiheen tuloksia voidaan alueella esiintyvät
julkaisemien
tuaan. Palvelutasopäätöksessä
tietojen perusteella
on
[4]
selvitettävä
otosalueiden
– Kuntia, joissa kustannukset ovat nousseet
kuntien nettokäyttökustannusten muutoksista syntyi seuraavan 3 kuvion mukainen tulos. Siinä
uhat, käytettävissä olevat ja laskeneet, on suunnilleen yhtä paljon.
muutoksia tarkastellaan vuoden 2006 rahanarvossa.
verrata ennen uudistusta olleeseen tilanteeseen
voimavarat ja määriteltävä onnettomuuksien
tutkimuskunnissa.
Tutkimuksen molemmat vaiheet perustuvat
viiden pelastustoimen alueen – Kainuun,
Keski-Suomen, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan
ja Päijät-Hämeen – kuntien edustajille
tehtyihin kyselyihin. Kyselyjen lisäksi hankittiin
virallisista tilastoista ja tietokannoista
ennaltaehkäisyn ja pelastustoiminnan pal-
velutaso.
Pelastustoimen palvelutasoa määrittävät tekijät
ja niiden mittarit valittiin seurantatutkimuksen
I vaiheessa [2, s. 107]. Seurantatutkimuksen
toisessa vaiheessa tietoa palvelutasosta
kerättiin samojen tekijöiden ja niitä kuvaavien
Kustannusten muutoksia tarkasteltaessa on
huomattava, että niihin ovat vaikuttaneet
useat tekijät. Vuosi 2003 oli otosalueilla vielä
kunnallisen pelastustoimen aikaa (poikkeuksena
Pirkanmaa), joten vuoden 2003 kustannustieto
perustuu kuntien omiin tilinpäätöksiin
ja toisistaan poikkeaviin kirjaus-
mittareiden perusteella.
käytäntöihin. Erityisesti paloasemien hoito-
(Altika, Pronto) tilastotietoa pelastustoimen
4
palvelutasosta, taloudesta ja kunnille aiheutuneista
Palvelutasoa kuvaava tieto on poimittu ja ylläpitomenojen sekä hallinnon menojen
kustannuksista.
Pronto-tietokannasta [3]. Tiedonkeruujär-
kirjaamisessa oli kuntakohtaisia eroja.
Nämä
Palotutkimuksen Päivät 2009 53