Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tuomas Paloposki, Tuomo Rinne, Kati Tillander ja Jukka Vaari, VTT, PL 1000, 02044 VTT<br />
Sammutusjärjestelmien<br />
suorituskyky asuntopaloissa<br />
TiiViSTeLmä<br />
Tammikuussa <strong>2009</strong> toteutettiin VTT:n laboratoriotiloissa<br />
Espoossa laaja koesarja, jossa<br />
tutkittiin erilaisia asuntokäyttöön tarkoitettuja<br />
automaattisia vesisammutusjärjestelmiä<br />
eli niin sanottuja asuntosprinklerijärjestelmiä.<br />
Koesarja on osa tutkimushanketta ”Asuntosprinklaus<br />
Suomessa”, joka käynnistyi vuonna<br />
2006. Hankkeen ensimmäisen vaiheen<br />
loppuraportti ilmestyi huhtikuussa 2008, ja<br />
parhaillaan on käynnissä toinen vaihe, joka<br />
alkoi syksyllä 2008. Hankkeen ensimmäistä<br />
vaihetta esiteltiin <strong>Palotutkimuksen</strong> päivillä<br />
2007.<br />
Tammikuun <strong>2009</strong> kokeissa tutkittiin useiden<br />
erilaisten sammutusjärjestelmien sammutustehoa<br />
kolmessa eri palotilanteessa. Palotilanteet<br />
ja kokeissa tehdyt mittaukset mukailivat<br />
sammutusjärjestelmille käytettäviä<br />
ja ehdotettuja testistandardeja. Tulokset ovat<br />
parhaillaan analysoitavina, ja niitä tullaan<br />
käyttämään myös sammutuksen numeerisen<br />
mallinnuksen tukena.<br />
Jo nyt on tuloksista nähtävissä, että sammutusjärjestelmien<br />
avulla voidaan merkittävästi<br />
parantaa ihmisten mahdollisuuksia<br />
selviytyä asuntopalosta. Sammutusjärjestelmät<br />
rajoittavat sekä lämpötiloja että myöskin<br />
myrkyllisten ja haitallisten kaasujen pitoisuuksia.<br />
Hyviä tuloksia voidaan saavuttaa<br />
mitä erilaisimmilla laitetekniikoilla. Tekniselle<br />
innovatiivisuudelle on tilaa, ja paloturvallisuuden<br />
kannalta on tärkeää, että kehitystä<br />
ei pysäytetä liian rajoittavilla säännöillä<br />
ja määräyksillä. Toki tulee pitää huolta siitä,<br />
että asennettavien järjestelmien suorituskyky<br />
on todennettu asianmukaisilla testeillä<br />
ja että asennustyön ja ylläpidon laatu varmistetaan<br />
riittävän huolellisesti.<br />
TAVOITTEET<br />
Asuntosprinklausta käsittelevän hankekokonaisuuden<br />
tavoitteena on arvioida voidaanko<br />
palokuolemien ja loukkaantumisten<br />
määrää Suomessa vähentää merkittävästi<br />
asunto sprinklauksella, selvittää mitkä ovat<br />
sprinklauksen kustannukset ja toisaalta vaikutus<br />
tuli paloista aiheutuviin omaisuusvahinkoihin,<br />
sekä arvioida ovatko nyt käytetyt<br />
mitoitus perusteet kokemusten valossa oikeita<br />
vai pitäisikö niitä mahdollisesti muuttaa.<br />
Alkuperäisen suunnitelman mukaan tavoitteet<br />
piti saavuttaa analysoimalla kotimaasta<br />
kerättyä tilastoaineistoa. Kotimainen<br />
aineisto osoittautui kuitenkin liian suppeaksi<br />
yksityiskohtaisten johtopäätösten tekemiseen.<br />
Tämä johtui sekä siitä, että asuntosprinkleriasennusten<br />
määrä on suhteellisen vähäinen<br />
että myöskin siitä, että toteutetut asennukset<br />
ovat pääasiassa melko uusia. Toisessa vaiheessa<br />
valittiinkin painopisteiksi sprinklauskokeet<br />
ja niiden numeerinen mallinnus.<br />
Kokeiden päätarkoituksena oli tuottaa julkisesti<br />
saatavilla olevaa mittausaineistoa, jota<br />
voidaan käyttää arvioitaessa tulipalojen simuloinnissa<br />
käytettävän FDS-ohjelman [1]<br />
kelpoisuutta asuntosprinklauksen laskentaan.<br />
Arvioinnin jälkeen FDS-ohjelmaa voidaan<br />
luotettavammin käyttää tuottamaan laskennallista<br />
tietoa asuntosprinklauksen vaikuttavuudesta.<br />
Koetuloksia ei ole tarkoitus käyttää<br />
minkään yksittäisen sprinklerisuuttimen<br />
tai sammutusjärjestelmän hyväksyttävyyden<br />
arviointiin eikä myöskään järjestelmien keskinäisen<br />
paremmuuden vertailuun. Tällainen<br />
vertailu ei olisi sikälikään järkevä, että joidenkin<br />
järjestelmien kohdalla suurin suojausala<br />
poikkesi kokeissa käytetystä suojausalasta.<br />
KOEJÄRJESTELYT<br />
koeSUUnniTTeLUn LähTökohdaT<br />
Asuntosprinklereiden tavallisimmin käytetty<br />
hyväksymiskoe on määritelty standardissa<br />
UL 1626 [2]. Standardin mukaisessa kokeessa<br />
paloskenaariona on pehmustettujen<br />
huonekalujen muodostaman ryhmän syttyminen<br />
huoneen nurkassa. Pehmustettuja<br />
huonekaluja jäljitellään kokeessa asetelmalla,<br />
joka koostuu heptaanilla täytetystä altaasta,<br />
puutapulista sekä kahdesta vaahtomuovilevystä.<br />
Lisäksi huoneen seinät on päällystetty<br />
vanerilla 1,2 metrin etäisyydelle nurkasta.<br />
Asetelma tarjoaa mahdollisuuden jäljitellä<br />
esimerkiksi sohvan ja nojatuolin muodostaman<br />
ryhmän palamista hallitusti ja helposti<br />
toistettavissa olevalla tavalla.<br />
UL 1626:n mukainen nurkkapalo on varsin<br />
raju palo. Lämmönkehitys on voimakas-<br />
<strong>Palotutkimuksen</strong> Päivät <strong>2009</strong> 75
Change language