Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
musta keskiarvoa korkeampaa suhdelukua. Harmaalla väritet<br />
tulipalo- tai palokuolemasuhteella mitattuna valtakunnallisen ke<br />
suhde on 70–80 prosenttia korkeampi kuin<br />
tavallisesti huhti–toukokuussa. Juhannusaattona<br />
syttyy nimellisesti enemmän tulipaloja<br />
kuin tavallisena kesäkuisena päivänä. Joulun<br />
pyhät, pääsiäinen ja koulujen päättymisen<br />
viikonloppu ovat tulipaloilla mitattuna<br />
tavallista hiljaisempia ajankohtia. Myöskään<br />
kesäviikonloput eivät ole tulipaloilla mitattuna<br />
poikkeuksellisia riskipäiviä.<br />
Vaihtelut eri viikonpäivien välillä ovat vähäisiä.<br />
Kun vertaillaan kello 00–04 välisenä<br />
aikana sattuneita tulipaloja, ovat lauantain ja<br />
sunnuntain luvut noin kaksinkertaisia muihin<br />
viikonpäiviin verrattuna. Kello 06 lauantain<br />
ja sunnuntain tulipalot ovat jo muiden<br />
viikonpäivien tasolla. Arkipäivien osalta vaihtelut<br />
ovat hyvin vähäisiä. Kotimaan matkailulla,<br />
mökkeilyllä ja muulla sesonkikäyttäytymisellä<br />
ei ole tilastollista vaikutusta paloturvallisuuteen.<br />
Tulipalojen vuorokausivaihtelut noudattavat<br />
kosinikäyrää. Myös aiemmassa tutkimuksessa<br />
on tehty sama havainto [15]. Aivan kuten<br />
kuukausittainen tulipalojakaumakin, tulipalojen<br />
määrän vuorokauden ajan mukaiset<br />
vaihtelut on selitettävissä ihmisten toimeliaisuuden<br />
perusteella. Jakauma on samanlainen<br />
arkipäivien ja viikonlopun osalta.<br />
Kuukausittainen palokuolemien jakauma<br />
on rakennuspalojen kuukausittaisen jakauman<br />
kanssa ristiriidassa. Rakennuspaloja sattui<br />
tammikuussa ja huhti-heinäkuussa muita<br />
kuukausia enemmän. Palokuolemissa jouluja<br />
maaliskuu olivat selvästi muita kuukausia<br />
synkempiä. Maaliskuisista rakennuspaloista<br />
3,3 prosenttia ja joulukuisista 2,9 prosenttia<br />
johti kuolemaan. Kesä- ja elokuussa sattuneista<br />
rakennuspaloista alle 1,2 prosenttia<br />
aiheutti kuoleman. [2]<br />
PaLoTUrVaLLiSUUS ja SoSiaaLiSeT TekijäT<br />
Sosiaaliset ongelmat vaikuttavat paloturvallisuuteen<br />
ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen<br />
monilla tavoin. Pitkällä aikavälillä alkoholinkulutuksen<br />
kasvu lisää alkoholiongelmaisten<br />
ihmisten joukkoa, joiden keskuudessa tapaturma-<br />
ja väkivaltariskit ovat merkittävät,<br />
mutta toisaalta myös satunnaisesti alkoholia<br />
käyttävillä henkilöillä on korkeampi tapaturma-<br />
ja välivaltariski päihtyneenä ollessaan.<br />
[3, 30, 31] Alkoholin kulutus ei kuitenkaan<br />
kuntakohtaisesti tarkoita korkeaa tulipalo- tai<br />
palokuolemasuhdetta.<br />
Tulipalosuhteella on heikko korrelaatio<br />
työttömyysasteen kanssa, mutta työllisyysasteen<br />
ja tulipalosuhteen välinen korrelaatio<br />
on voimakkaampi. Kuntakohtaisella nuorisotyöttömyydellä<br />
ei ole korrelaatiota tulipalosuhteeseen<br />
tai palokuolemasuhteeseen.<br />
Myöskään pitkäaikaistyöttömyys ei ennusta<br />
tulipalo- tai palokuolemasuhdetta.<br />
58 <strong>Palotutkimuksen</strong> Päivät <strong>2009</strong><br />
3. palokuolema- ja rakennuspalosuhteet pelastustoimialueittain.<br />
Kuva 3. Tulipalo-, palokuolema- ja rakennuspalosuhteet pelastu<br />
Monet asiat kuten työllisyys, ikärakenne<br />
ja koulutus jakavat maan hyvin selvästi luode–kaakko-linjaa<br />
myöden, eikä yksittäisten<br />
asioiden vaikutusta paloturvallisuuteen voi<br />
välttämättä täysin erottaa. Koulutuksella on<br />
positiivinen korrelaatio esimerkiksi eliniänodotteeseen,<br />
tupakoimattomuuteen, alkoholin<br />
kohtuukäyttöön, säännölliseen liikunnan<br />
harrastamiseen ja muutenkin terveellisiin elämäntapoihin<br />
selitä [32]. eroa. [2, 35]<br />
Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden<br />
17–24-vuotiaiden nuorten osuus ei korreloi<br />
tulipalosuhteen kanssa. Sen sijaan korkeakoulutettujen<br />
kuntakohtainen osuus ja keskimääräinen<br />
peruskoulun jälkeinen koulutus<br />
korreloivat tulipalosuhteen kanssa. [2, 34]<br />
Tulipalosuhteen ja ansio- ja pääomatulojen<br />
välinen toiminta. korrelaatiokerroin on pelastustoimialueittain<br />
–0,68 ja palokuolemasuhteen ja<br />
tulojen välinen korrelaatiokerroin –0,35. Järjestyksessä<br />
viisi korkeatuloisinta pelastustoimen<br />
aluetta ovat 1) Helsinki, 2) Länsi-Uusimaa,<br />
3) Keski-Uusimaa, 4) Itä-Uusimaa ja<br />
5) Varsinais-Suomi.<br />
Työtapaturmia sattui vuosina 2003–2006<br />
Tapaturmavakuutusliiton tilastojen perusteella<br />
418 537, joista 415 täyttävät tulipalon<br />
tunnusmerkit. Tapaturmia on niin vähän,<br />
ettei tilastollinen tarkastelu ole mielekäs.<br />
Rakennuspaloissa sattui vuosina 2003–<br />
2007 405 palokuolemaa, joista 28:a lukuun<br />
ottamatta kaikki sattuivat asuin- tai vapaaajan<br />
rakennuksissa.<br />
Yli 90 prosenttia 277 suurpalosta oli rakennuspaloja.<br />
Palokuolemia sattui 19, joista<br />
kaikki rakennuspaloissa ja 178 loukkaantumisesta<br />
yhtä lukuun ottamatta kaikki aiheutuivat<br />
rakennuspalossa. Henkilövahinkoja aiheuttaneet<br />
suurpalot olivat yleisesti asuin- ja<br />
vapaa-ajan rakennusten paloja. Yli kolme neljännestä<br />
suurpalovahingoista sattui toimisto-,<br />
teollisuus-, myymälä-, varasto-, maatalous-,<br />
pelastustoimen tai liikenteen rakennuksissa.<br />
Selvästi suurimmat vahingot aiheutuivat<br />
teollisuuden tuotanto- tai varastorakennusten<br />
paloissa.<br />
Hoitoilmoitusrekisteristä kerättyjen tilastojen perusteella<br />
aiheuttamien hoitopäivien määrissä ovat huomattavia. Etelä<br />
Pohjanmaalla tulipaloista aiheutuu vähemmän hoitopä<br />
valtakunnallisesti, vaikka TULiPaLojen tulipalosuhde aLUeeLLiSUUS alueilla on noin 20–3<br />
Manner-Suomessa keskimäärin. Etelä-Savossa aiheutuu ke<br />
jokaisesta tulipalosta, ja Kainuussa vastaava suhdeluku on 0,42<br />
Vuosina 2003–2007 tulipaloissa kuoli<br />
PRONTOn tietojen mukaan 432 ihmistä<br />
190 kunnassa. Yli puolessa Suomen kunnista<br />
ei ole sattunut yhtään palokuolemaa kyseessä<br />
olevina vuosina eikä näissä kunnissa voida<br />
toiminnan tasoa parantaa. Kyseisissä kunnissa<br />
sattuu kuitenkin lähes 30 prosenttia Suomen<br />
kaikista tulipaloista ja niiden tulipalosuhde<br />
on valtakunnallista tasoa korkeampi.<br />
Kuvan 3 kartoissa on havainnollistettu<br />
tulipalo-, palokuolema- ja rakennuspalotilanteen<br />
alueellisia eroja. Valkea väri tarkoittaa<br />
valtakunnallista keskiarvoa alhaisempaa<br />
suhdelukua ja musta keskiarvoa korkeampaa<br />
suhdelukua. Harmaalla väritetyt pelastustoimen<br />
alueet ovat tulipalo- tai palokuolemasuhteella<br />
mitattuna valtakunnallisen keskiarvon<br />
tasolla.<br />
Hoitoilmoitusrekisteristä kerättyjen tilastojen<br />
perusteella alueelliset erot tulipalojen aiheuttamien<br />
hoitopäivien määrissä ovat huomattavia.<br />
Etelä- ja Itä-Savossa sekä Keski-<br />
Pohjanmaalla tulipaloista aiheutuu vähemmän<br />
hoitopäiviä ja hoitojaksoja kuin valtakunnallisesti,<br />
vaikka tulipalosuhde alueilla on<br />
noin 20–30 prosenttia korkeampi kuin Manner-Suomessa<br />
keskimäärin. Etelä-Savossa aiheutuu<br />
keskimäärin 0,084 hoitopäivää jokaisesta<br />
tulipalosta, ja Kainuussa vastaava suhdeluku<br />
on 0,421. Erilainen tulipalojakauma<br />
ei selitä eroa. [2, 35]<br />
Maastopalot olivat sitä yleisempiä, mitä<br />
kuivempi kasvupaikkatyyppi on kyseessä.<br />
Metsäpaloja maastopaloista oli noin kolmannes.<br />
Kaatopaikoilla, tuotantokäytössä olevilla<br />
soilla ja erityisesti turveaumoissa itsesytty-<br />
Maastopalot olivat sitä yleisempiä, mitä kuivempi kasv<br />
Metsäpaloja maastopaloista oli noin kolmannes. Kaatopaiko<br />
soilla ja erityisesti turveaumoissa itsesyttymiset aiheuttivat me<br />
tapauksissa, joissa aiheuttaja tunnettiin, se oli lähes 80 pr<br />
liikennevälinepaloista. Alueelliset erot liikennevälinepaloj<br />
Tulipalojen kohteeksi joutuu yleensä vanhoja ja arvoltaan halpo<br />
Liikennevälinepaloista lähes kaksi kolmannesta o<br />
tieliikenneajoneuvoille sattuneet palot muodostivat<br />
Muut tulipalot ovat määrällä mitattuna suurin tulipalotyyppi. T<br />
suurempi kuin muissa tulipalotyypeissä. Yleisimmin muut tul<br />
lehtien poltto sekä roskalavoihin kohdistunutta ilkivaltaa<br />
nokipaloja, muuntajien sähköpaloja ja vahingossa levinneitä nuo<br />
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
Monet tutkimuksen tuloksista on hankittu kuntien välise<br />
suoraviivaisesti vetää johtopäätöstä, että mikä pätee kuntata<br />
myös paikallisesti tai kansainvälisesti. Vastaavasti kunta<br />
paloturvallisuuden kannalta olennaisia tekijöitä. Ta<br />
6
Change language