Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
miset aiheuttivat merkittävän osan paloista.<br />
Niissä tapauksissa, joissa aiheuttaja tunnettiin,<br />
se oli lähes 80 prosentissa tapauksista<br />
ihmisen toiminta.<br />
Liikennevälinepaloista lähes kaksi kolmannesta<br />
oli henkilöautopaloja, ja tieliikenneajoneuvoille<br />
sattuneet palot muodostivat 88,4<br />
prosenttia kaikista liikennevälinepaloista.<br />
Alueelliset erot liikennevälinepalojen määrässä<br />
olivat suuria. Tulipalojen kohteeksi joutuu<br />
yleensä vanhoja ja arvoltaan halpoja autoja.<br />
Muut tulipalot ovat määrällä mitattuna<br />
suurin tulipalotyyppi. Tahallisten tulipalojen<br />
osuus on suurempi kuin muissa tulipalotyypeissä.<br />
Yleisimmin muut tulipalot ovat roskien,<br />
paperin ja lehtien poltto sekä roskalavoihin<br />
kohdistunutta ilkivaltaa. Myös prosessiteollisuuden<br />
nokipaloja, muuntajien sähköpaloja<br />
ja vahingossa levinneitä nuotioita oli<br />
suhteellisen paljon.<br />
YHTEENVETO JA<br />
JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
Merkittävä enemmistö<br />
palokuolematapauksista<br />
on tapahtunut<br />
olosuhteissa, joissa uhri<br />
on ollut tilanteessa yksin.<br />
Monet tutkimuksen tuloksista on hankittu<br />
kuntien välisellä vertailulla. Tästä ei voi suoraviivaisesti<br />
vetää johtopäätöstä, että mikä<br />
pätee kuntatasolla valtakunnallisesti, pätisi<br />
myös paikallisesti tai kansainvälisesti. Vastaavasti<br />
kuntatarkastelu ei löydä kaikkia paloturvallisuuden<br />
kannalta olennaisia tekijöitä.<br />
Tarkempi kaupunginosa- ja kiinteistökohtainen<br />
tutkimus eri pelastustoimen alueilla auttaisi<br />
ymmärtämään paikallisia riskitekijöitä.<br />
Suomi jakaantuu Oulu–Joensuu-linjaa pitkin<br />
paloturvallisuuden kannalta kahteen erilaiseen<br />
alueeseen.<br />
Paloturvallisuuden mittarit jakaantuvat<br />
neljään ryhmään: aiheutuneisiin vahinkoihin,<br />
sidosryhmiin ja yhteiskuntaan liittyviin<br />
mittareihin, onnettomuuksien ehkäisyyn sekä<br />
oppimiseen ja kehitykseen (liite 1). Onnettomuuksien<br />
ehkäisytoimenpiteiden vaikuttavuuden<br />
arviointi ja oppimisen ja kehityksen<br />
tunnusluvut jäivät diplomityössä vaillinaisiksi,<br />
ja niitä täydennetään hankkeen toisessa<br />
vaiheessa.<br />
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella<br />
puhuttaessa paloturvallisuudesta puhutaan<br />
ennen kaikkea rakennusten paloturvallisuudesta.<br />
Asuin- ja vapaa-ajan rakennusten<br />
tulipaloissa aiheutui 93 prosenttia vuosien<br />
2003–2007 palokuolemista. Vastaavasti<br />
mittavimpia taloudellisia vahinkoja aiheutuu<br />
teollisuuden tuotanto- ja varastorakennuspalojen<br />
lisäksi toimisto-, myymälä-, maatalous-,<br />
pelastustoimen tai liikenteen rakennuksissa.<br />
Ulkomailta saadut tulokset asuntosprinklauksen<br />
tehokkuudesta ovat hyviä.<br />
Kotitalousvähennyksen myöntäminen olisi<br />
hyvä ensiaskel sprinklaamisen yleistymisen<br />
edistämiseksi.<br />
Paloturvallisuuden parantamisessa tulee aktivoida<br />
ihmisten omaehtoista asumisen paloturvallisuuden<br />
parantamista ja turvallisia toimintatapoja.<br />
Tahalliset tulipalot muodostavat<br />
41 kunnassa yli puolet vuosien 2003–2007<br />
ihmisen aiheuttamista tulipaloista, ja näissä<br />
kunnissa tahallisten tulipalojen torjunta on<br />
erityisen tärkeää.<br />
Monet haastatelluista pitivät suomalaista<br />
viranomaisuskoa, uusavuttomuutta ja henkilökohtaista<br />
vastuuttomuutta suurimpina<br />
syinä länsieurooppalaista tasoa heikompaan<br />
paloturvallisuuden tasoon. Yhteisöllisyyden<br />
puute näyttää vaikuttavan myös paloturvallisuusriskiin.<br />
Merkittävä enemmistö palokuolematapauksista<br />
on tapahtunut olosuhteissa, joissa<br />
uhri on ollut tilanteessa yksin. Suurimmassa<br />
osassa tapauksista pelastautuminen ei<br />
ole onnistunut, koska uhrin liikunta-, ymmärrys-<br />
ja/tai havainnointikyky ovat rajoittuneita.<br />
[23] Nykyisessä yhteiskunnallisessa<br />
tilanteessa, kun 90 prosenttia yli 75-vuotiaista<br />
asuu itsenäisesti [36], on palokuolemien<br />
torjuminen haasteellista ilman asuntosprinklausta.<br />
KIITOKSET<br />
Työn tilaaja ja omistajaorganisaatio oli Suomen<br />
Palopäällystöliitto ry. Tutkimuksen ohjausryhmän<br />
puheenjohtajana toimi dosentti<br />
Veli-Pekka Nurmi, ja muita ohjausryhmän<br />
jäseniä olivat Ari Keijonen, Matti Orrainen,<br />
Seppo Pekurinen, Kirsi Rajaniemi ja Paavo<br />
Tiitta. Tampereen aluepelastuslaitos tarjosi<br />
työtä varten työtilan lisäksi paljon arvokasta<br />
asiantuntija-apua. Työn tarkasti professori<br />
Jouni Kivistö-Rahnasto. Martti Honkala, Esa<br />
Kokki, Seppo Männikkö, Veli-Pekka Nurmi<br />
ja Kati Tillander antoivat työtä varten asiantuntijahaastattelun.<br />
Työn toiseen vaiheeseen<br />
on myönnetty Palosuojelurahaston sataprosenttinen<br />
rahoitus.<br />
VIITTEET<br />
1. World Fire Statistics. Information Bulletin<br />
of the World Fire Statistics 24. 2008. Geneva,<br />
The Geneva Association: Risk and Insurance<br />
Economics. 10 p. Saatavissa: http://www.ge-<br />
nevaassociation.org/PDF/WFSC/GA2008-<br />
FIRE24.pdf. Viitattu 22.4.<strong>2009</strong>.<br />
2. PRONTO (Pelastustoimen resurssi- ja<br />
tapaturmatilasto) -tietojärjestelmä. Sisäasiainministeriö.<br />
Saatavissa: http://prontonet.<br />
fi/. Viitattu 22.4.<strong>2009</strong>.<br />
3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma. 2008.<br />
Valtioneuvoston yleisistunto 8.5.2008. Saatavissa:<br />
http://www.intermin.fi/intermin/<br />
hankkeet/turva/home.nsf/files/STO%20<br />
080508/$file/STO%20080508.pdf. Viitattu<br />
22.4.<strong>2009</strong>.<br />
4. Pirkanmaan pelastustoimen palvelutaso<br />
2005-<strong>2009</strong>. 2005. Tampereen aluepelastuslaitos.<br />
5. Asumisen paloturvallisuustilanne ja sen<br />
kehittämistarve Suomessa. 2007. Tampereen<br />
aluepelastuslaitoksen muistio 8.7.2007.<br />
6. Brown, H. 2005. Economic Analysis of<br />
Residential Fire Sprinkler Systems. NISTIR<br />
7277. National Institute of Standards and<br />
Technology, Gaithersburg, MD.<br />
7. Ettala, M., Vaajasaari, K., Ahtiainen, J.<br />
& Rossi, E. 1997. Sammutusvaahdotteiden<br />
aiheuttama ympäristöriski. Alueelliset ympäristöjulkaisut<br />
49. Hämeenlinna, Hämeen<br />
ympäristökeskus. 47 s.<br />
8. Fraser-Mitchell, J. 2004. Effectiveness<br />
of sprinklers in residential premises. Section<br />
6: cost-benefit analysis. BRE project report<br />
number 204505. Saatavissa: http://www.bre.<br />
co.uk/filelibrary/rpts/sprinkler/sprinkler_section6.pdf.<br />
Viitattu 22.4.<strong>2009</strong>.<br />
9. Kokki, E., Jäntti, J., Rasmus, T. & Tervo,<br />
V-P. 2008. Pelastuslaitosten tutkimat palokuolemat<br />
2007. Pelastusopiston julkaisu,<br />
B-sarja: tutkimusraportit, 1/2008. 92 s.<br />
10. Ma, Z. & Mäkeläinen, P. 2000. Parametric<br />
temperature-time curves of medium<br />
compartment fires for structural design. Fire<br />
Safety Journal 34, pp. 361-375.<br />
11. Nurmi, V-P. 2001. Sähköpalojen riskienhallinta.<br />
TUKES-julkaisu 3/2001. Helsinki,<br />
Turvatekniikan keskus. 123 s. Saatavissa:<br />
http://www.tukes.fi/Tiedostot/julkaisut/3_2001.pdf.<br />
Viitattu 22.4.<strong>2009</strong>.<br />
12. Rinne, T., Tillander, K., Vaari, J., Belloni,<br />
K. & Paloposki, T. 2008. Asuntosprinklaus<br />
Suomessa. I Vaikuttavuuden arviointi.<br />
VTT Tiedotteita 2430. Espoo, 2008.<br />
Saatavissa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2430.pdf.<br />
Viitattu 22.4.<strong>2009</strong>.<br />
13. Tillander, K. & Keski-Rahkonen,<br />
<strong>Palotutkimuksen</strong> Päivät <strong>2009</strong> 59
Change language