Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto

oontumisrakennusten syttymistaajuustiheyshavaintoihin sovitettu yleistetty Barrois’n
Syttymistaajuustiheys [1/m 2 a]
1.0E-4
1.0E-5
1.0E-6
10
Liike- ja kokoontumisrakennukset,
N 2001-2007 = 2178
100
1 000
10 000
100 000
40 %
että kaikissa rakennustyypeissä käyttäytyminen
ei kuitenkaan ollut samanlaista.
20 %
nuspalojen Samaan aikajakaumia tapaan tarkasteltiin tarkasteltiin eroja rakennuspalojen
esiintymisessä merkitsevästi eri kuukausina. poikkeavat ajanjaksot määritettiin (95 %)
tilastoaineistolla, joka kattoi vuodet 2001–2007.
0 %
a joukosta
0-2 3-5 6-8 9-11 12-14 15-17 18-20 21-23
usvälitarkastelun Kun katsotaan perusteella.
kaikkia rakennuspaloja, niitä
on kesäisin (kesä–elokuu) sekä alkutalvi-
Kellonaika
sin (joulu–tammikuu) enemmän kuin lopputalvella
rakennuspaloja (helmi–maaliskuu) syttyi ja syksyllä muita (syys– vuorokaudenaikoja enemmän klo 15–21 (kuva
kaikkiaan
Kuva 3. Kaikkien rakennuspalojen jakautuminen eri vuorokaudenajoille. Sytty
astaavasti lokakuu). muita Aineistossa vuorokaudenaikoja oli havaittavissa rakennustyyppikohtaisia
eroja.
räjähdysvaara, ihmisen pelastaminen, vaaralluokkien
ruutuihin, jolloin asukkaan kan-
vähemmän nepalo, maastopalo, paloja muu tulipalo, syttyi räjähdys/ yöllä klo vähemmän 3–9.
suhteellinen lukumäärä keskiarvoon verrattuna kolmen
ihmisiä suhteessa
tunnin
muiden
jaksoissa.
riski-
Pohj
PRONTOn rakennuspaloaineistoon vuosilta 2001–2007 [1].
Viikonpäivätarkastelussa havaittiin, että listen aineiden onnettomuus, liikenneonnettomuus
ja sortuma/sortumavaara.
Riskiluokan IV ruuduissa tapahtuu asukasnalta
tilanne onkin päinvastainen (kuva 6).
kaiken kaikkiaan rakennuspaloja syttyy lauantaisin
enemmän kuin muina viikonpäivinä.
Ilmiö toistuu asuin-, vapaa-ajan Samaan asuin- 2 tapaan PRONTOsta tarkasteltiin poimittuja tilastoyhteenveto-
eroja rakennuspalojen kennuspaloja esiintymisessä kuin riskiluokassa eri I. kuukausina.
Näissä yleisissä tarkasteluissa käytettiin ta kohden yli seitsemän kertaa enemmän ra-
ja varastorakennuksissa sekä ryhmässä katsotaan ”muut tietoja, kaikkia jotka rakennuspaloja, on tehty ensisijaisen niitä onnetto-
kesäisin Kerrosalaa (kesä-elokuu) kohden määritetyssä sekä rakennuspalotiheydessä
ilmiö oli ja samankaltainen. syksyllä Ris-
(syys-loka
alkutalvisin (j
rakennukset”. Opetus- ja teollisuusrakennuksissa
ilmiö on päinvastainen: rakennuspaloja tava, että tarkasteluissa onnettomuuden riskikiluokassa
IV tapahtui 12 kertaa enemmän
tammikuu) muustyypin enemmän mukaan. kuin Näin lopputalvella ollen on huomat-
(helmi-maaliskuu)
Aineistossa oli havaittavissa rakennustyyppikohtaisia eroja.
on eniten maanantaista perjantaihin. Sen sijaan
muissa rakennustyypeissä mitkään kakeen
luokka, joka yksittäistapauksissa saattaa riskiluokan I ruuduissa.
luokan määrää PRONTOon kirjattu riskialu-
rakennuspaloja kerrosneliötä kohden kuin
si päivää eivät eronneet toisistaan. Viikonpäivätarkastelussa poiketa yksittäisen ruudun havaittiin, riskiluokasta. että kaiken Samantyyppiset kaikkiaan rakennuspaloja ilmiöt olivat havaittavissa
myös, toistuu kun tarkasteltiin asuin-, rakennuspalova-
vapaa-ajan asuin
syttyy lauan
enemmän Yleisenä kuin havaintona muina todettiin, viikonpäivinä. että riskiluo-Ilmikassa IV tapahtuu sekä lukumääräisesti ryhmässä eniten ”muut on-rakennukset”hinkoja eri riskiluokissa. Opetus- Riskiruutua ja teollisuusrakennuk
koh-
varastorakennuksissa
ONNETTOMUUSTIHEYDET ilmiö on päinvastainen: nettomuuksia muihin rakennuspaloja riskiluokkiin verrattuna
(kuva 4). Riskiluokan IV ruutuja on kui-
osa sijoittui riskiluokkaan I (kuva 7b). Kun
on eniten den maanantaista määritettynä vahinkosummasta perjantaihin. suurin Sen sijaan m
RISKIRUUTUAINEISTOON
POHJAUTUEN
rakennustyypeissä mitkään kaksi päivää eivät eronneet toisistaan.
tenkin Suomessa eniten, joten onnettomuuksien
esiintymistiheys ruutua kohden on riskirosneliötä
(kuva 7d) kohden, suurin arvo si-
asiaa tarkasteltiin asukasta (kuva 7c) tai ker-
Riskiruutuaineistoa ja PRONTOn onnettomuustietoja
hyödyntäen tehtiin yleisellä tasolla
olevia tarkasteluja onnettomuustiheyk-
ONNETTOMUUSTIHEYDET den määritetty rakennuspalojen RISKIRUUTUAINEISTOON tiheys on ris-
POHJAUTUEN
luokassa IV alhaisin (kuva 5). Ruutua kohjoittui
riskiluokkaan IV.
sistä eri riskiluokan ruuduissa. Tarkastelut kiluokkaan I kuuluvissa ruuduissa 3-kertainen
riskiluokkaan ja PRONTOn II verrattuna, onnettomuustietoja 18-kertai-
ALKUSAMMUTUS hyödyntäen tehtiin yleisellä ta
tehtiin rakennuspaloille, kiireellisille Riskiruutuaineistoa onnettomuuksille
ja kaikille tehtäville. Kiireellisiksi nen riskiluokkaan III ja 390-kertainen riskiluokkaan
IV verrattuna.
tarkasteltiin rakennustyypeittäin: oliko koh-
Alkusammutusta ja sen vaikutusta paloon
olevia tarkasteluja onnettomuustiheyksistä eri riskiluokan ruuduissa. Tarkastelut t
onnettomuuksiksi luokiteltiin seuraavat onnettomuustyypit:
rakennuspalo, liikenneväli-
rakennuspaloille, Riskiluokan kiireellisille IV ruuduissa asuu onnettomuuksille kuitenkin teessa alkusammutuskalustoa ja kaikille tehtäville. käytettävissä, Kiireell
onnettomuuksiksi luokiteltiin seuraavat onnettomuustyypit: rakennuspalo, liikenneväline
maastopalo, muu tulipalo, räjähdys/räjähdysvaara, Palotutkimuksen ihmisen Päivät pelastaminen, 2009 5 vaaral
aineiden onnettomuus, liikenneonnettomuus ja sortuma/sortumavaara.
1 000 000
Rakennustyyppikohtainen Kerrosala [m 2 ] tarkastelu osoitti, että kaikissa rakennustyypeissä käyttäytym
ei kuitenkaan ollut samanlaista.
2. Syttymistaajuustiheys kerrosalan funktiona liike- ja kokoontumisrakennuksissa.
TOn rakennuspaloaineistoon (v. 2001–2007) [1] perustuvat 160 % havainnot on merkitty
pisteillä. Harmautetuilla alueilla havaintoja on niin vähän, ettei
140 %
istaajuustiheydestä voida tehdä päätelmiä riittävällä tarkkuudella. Havaintoihin sovitettu
120 %
ty Barrois’n malli (kaava (1)) on merkitty kuvaan viivalla. Malli ei ole voimassa
100 %
utetuilla alueilla.
Rakennuspalojen suhteellinen
lukumäärä keskiarvoon
verrattuna
NNUSPALOJEN SYTTYMISEN AIKAJAKAUMAT
80 %
60 %
Kaikki rakennukset, N=25823