Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Taulukko 2. Keskimääräiset ajat syttymästä palokunnan toiminnan alkamiseen palokuolemien<br />
yhteydessä vuosina 2007–2008.<br />
Ajankulku<br />
mediaaniaika [mm:ss]<br />
Aika syttymästä hätäilmoituksen tekoon 11:00<br />
Hätäkeskuksen toimintavalmiusaika 01:30<br />
Palokunnan toimintavalmiusaika 08:33<br />
Selvitysaika 02:00<br />
Kuolinpalosta ilmoituksen teki useimmiten<br />
sivullinen henkilö (65 % uhreista). Kuusi<br />
uhria teki itse ilmoituksen kuolinpalosta.<br />
Aika syttymästä palokunnan toiminnan alkamiseen 29:25<br />
Ilmoituksen tekijä oli 19 tapauksessa Uhrien sarin<br />
tietoja 11 minuuttia (Taulukko 2). Hätäkeskukla.<br />
Joka kolmannen uhrin toimintakyky ei ol-<br />
massa huoneistossa ja 35 tapauksessa samassa<br />
rakennuksessa. Automaattinen paloilmoi-<br />
Palokuolleista minuuttia, miehiä palokunnan oli 132 toimintavalmiusaika<br />
ja naisia 54 kappaletta. kaantuneista Vakavasti kahdella loukkaantuneiden<br />
kolmesta toimintakyky<br />
sen toimintavalmiusaika oli keskimäärin 1:30 lut tiedossa. Myös tulipaloissa vakavasti louktin<br />
välitti ilmoituksen tulipalosta neljän uhrin<br />
sukupuolijakauma vahvuudella 1+3 ei keskimäärin poikennut palokuolleista. 8:33 minuut-<br />
Vakavasti oli alentunut. loukkaantuneista Sen sijaan normaali 78 prosenttia toiminta-<br />
oli<br />
tapauksessa. Vakavasti loukkaantuneiden miehiä tia ja ja 22 palokunnan prosenttia selvitysaika naisia. keskimäärin 2 kyky on arvioitu olevan neljäsosalla vakavas-<br />
kohdalla ilmoituksen teki useimmiten henkilö<br />
minuuttia.<br />
ti loukkaantuneista. Päihteillä oli vaikutustisen<br />
samasta rakennuksesta. Myös automaat-<br />
Tulipaloissa kuolleiden miesten ikä vaihteli 18 vuodesta onnettomuuden 92 vuoteen. syntyyn Tulipaloissa 127 uhrin tapa-<br />
kuolleiden<br />
paloilmoittimen ja uhrin itsensä tekemiä<br />
naisten ikä vaihteli 7 vuodesta 89 vuoteen. Miesten uksessa iän palontutkijoiden keskiarvo oli 56 arvioiden vuotta ja mukaan. mediaani 57<br />
ilmoituksia oli enemmän kuin kuollei-<br />
vuotta. Uhrien Naisten TieToja iän keskiarvo oli 57 vuotta ja mediaani Tulipaloissa 61 vuotta. vakavasti Miehillä loukkaantuneilla palokuoleman tilan-<br />
riski<br />
den kohdalla.<br />
oli suurin ikäluokassa 60–69-vuotta 67 henkilöä ne miljoonaa oli samankaltainen. asukasta kohti Miehistä (Taulukko 27 prosentilla<br />
3). Myös<br />
ja naisista riski 52 oli prosentilla suurempi päihteillä kuin yhdessäkään ei ol-<br />
Rakennuspaloissa uhri oli useimmiten yksin.<br />
ikäluokissa Palokuolleista 40–49-, miehiä 50–59-, oli 132 70–79- ja naisia ja 80–89-vuotta 54<br />
Samassa huoneessa tai samassa palo-osas-<br />
naisten kappaletta. ikäluokassa. Vakavasti Vanhimmassa loukkaantuneiden ikäluokassa sulut<br />
vaikutusta asukkaiden onnettomuuden määrä syntyyn. niin pieni, Mie-<br />
että<br />
tossa oli muu henkilö tai muita henkilöitä yksittäinen ainoastaan<br />
kupuolijakauma tapaus nostaa ei poikennut kyseisen palokuolleis-<br />
ikäluokan riskiä. hillä Naisilla päihteiden palokuoleman käytön vaikutus riski palokuole-<br />
oli kasvaa iän<br />
23 uhrin lisäksi (13 %). Samassa myötä, rata.<br />
ollen Vakavasti suurin loukkaantuneista ikäluokassa 80–89-vuotta 78 prosenttia 26 miin henkilöä oli suurempi miljoonaa kuin vaikutus asukasta loukkaantu-<br />
kohti.<br />
kennuksessa oli muita henkilöitä 54 uhrin lisäksi<br />
oli miehiä ja 22 prosenttia naisia.<br />
misiin. Naisilla vastaavaa eroa ei ole.<br />
(31 %). Läheisessä rakennuksessa tai Poliisin ul-<br />
Tulipaloissa ja Verohallinnon kuolleiden tietojärjestelmistä miesten ikä vaihte-saatiin Palontutkintaselosteella uhrin sosioekonomiseen palontutkija asemaan arvi-<br />
liittyviä<br />
kona läheisyydessä oli muita ihmisiä 35 uhrin tietoja. li 18 Palokuolleista vuodesta 92 vuoteen. 60 prosenttia Tulipaloissa oli kuolleiden<br />
pienituloisia. perussyyn Kun siihen, väestöstä miksi pienituloisia henkilö ei poistu-<br />
on alle 15<br />
naisten pienituloisten ikä vaihteli 7 palokuoleman vuodesta 89 vuo-<br />
riski nut turvaan on 10-kertainen hengenvaarallisista muihin olosuhteis-<br />
verrattuna.<br />
lisäksi (20 %). Lähimmän ihmisen sijainti prosenttia, ei<br />
ollut tiedossa 62 uhrin tapauksessa (35 %). Sosioekonomiselta teen. Miesten iän asemaltaan keskiarvo oli suurin 56 vuotta osa oli ja joko ta. Sekä eläkeläisiä kuolleissa (40(60 %) uhria) tai työntekijöitä että loukkaantuneissa<br />
(35 %).<br />
(35(38 %) henkilöä) tai eronneita oli eniten (28 henkilöitä, %). Eronneilla<br />
Vakavasti loukkaantuneiden jakauma oli erilainen.<br />
Siviilisäädyltään mediaani 57 useimmat vuotta. Naisten olivat iän joko keskiarvo naimattomia<br />
Lähimmän ihmisen sijainti oli tiedos-<br />
oli kuitenkin oli 57 vuotta 4-kertainen ja mediaani palokuoleman 61 vuotta. Miehil-<br />
riski naimattomiin jotka eivät reagoineet verrattuna. ajoissa Useampi tulipalon aihe-<br />
kuin kaksi<br />
sa 80 loukkaantuneen (83 %) kohdalla. Samassa<br />
kolmesta lä palokuoleman uhrista asui riski yhden oli suurin hengen ikäluokas-<br />
ja joka uttamaan viides hengenvaaraan. kahden hengen Palokuolleista asuntokunnassa. 40<br />
rakennuksessa oli ihmisiä 47 vakavas-<br />
Yksinasuvilla sa 60–69-vuotta oli yli 67 3-kertainen henkilöä miljoonaa palokuoleman asu-<br />
riski uhria muihin ei havainnut verrattuna. paloa lainkaan. Paloon<br />
ti loukkaantuneen (49 %) lisäksi.<br />
Palokuolemista lähes puolet tapahtui rakennuspaloissa,<br />
joissa alkusammutuskalustoa<br />
ei ole ollut käytettävissä. Alkusammuttimista<br />
ei ollut tietoa joka kolmannen uhrin<br />
kohdalla. Rakennuspaloissa, joissa oli alkusammutuskalustoa,<br />
41 henkilöä kuoli ja<br />
28 loukkaantui vakavasti. Kaksi kolmasosaa<br />
palokuoleman uhreista kuoli rakennuksessa,<br />
jossa alkusammuttimia ei käytetty. Vakavissa<br />
loukkaantumisissa suurimmassa osassa alkusammutusta<br />
yritettiin. Kuolinpaloissa alkusammutuksen<br />
vaikutus ja käyttö poikkeaa<br />
myös kaikista rakennuspaloista. Vuosina<br />
kasta kohti (Taulukko 3). Myös ikäluokissa<br />
40–49-, 50–59-, 70–79- ja 80–89-vuotta<br />
riski oli suurempi kuin yhdessäkään naisten<br />
ikäluokassa. Vanhimmassa ikäluokassa asukkaiden<br />
määrä on niin pieni, että yksittäinen<br />
tapaus nostaa kyseisen ikäluokan riskiä. Naisilla<br />
palokuoleman riski oli kasvaa iän myötä,<br />
ollen suurin ikäluokassa 80–89-vuotta 26<br />
henkilöä miljoonaa asukasta kohti.<br />
Poliisin ja Verohallinnon tietojärjestelmistä<br />
saatiin uhrin sosioekonomiseen asemaan<br />
liittyviä tietoja. Palokuolleista 60 prosenttia<br />
oli pienituloisia. Kun väestöstä pienituloisia<br />
on alle 15 prosenttia, pienituloisten palo-<br />
reagoimattomien kanssa näitä oli yhteensä<br />
puolet kaikista uhreista. Vastaavasti vakavasti<br />
loukkaantuneita oli vain 4 henkilöä, jotka<br />
eivät havainneet paloa lainkaan. Palokuolleista<br />
20 uhria ei osannut toimia oikein tulipalon<br />
sattuessa. Vakavasti loukkaantuneiden<br />
osuus oli kaksinkertainen. Alentunut liikuntakyky<br />
aiheutti kaksi kertaa useammin palokuoleman<br />
(20 uhria) kuin vakavan loukkaantumisen<br />
(10 henkilöä).<br />
VERTAILU VUOSIEN 1988–1997<br />
PALOKUOLEMIIN<br />
2007–2008 rakennuspaloista neljäsosaskuoleman<br />
riski on 10-kertainen muihin verkasta<br />
sa ei ollut alkusammuttimia [6]. Rakennuspaloista<br />
joka viides sammui onnistuneen alrin<br />
osa oli joko eläkeläisiä (40 %) tai työnlemia<br />
verrataan Jussi Rahikaisen tutkimukrattuna.<br />
Sosioekonomiselta asemaltaan suu-<br />
7<br />
Tässä luvussa vuosien 2007–2008 palokuokusammutuksen<br />
myötä, kun vain 3 prosenttia<br />
kuolinpaloista saatiin sammutettua alkusammutuksella.<br />
Palontutkintaselosteella arvioidaan aika<br />
syttymästä palon havaitsemiseen, havaitsemisesta<br />
hätäilmoituksen tekoon sekä palokunnan<br />
selvitysaika. Näiden ja onnettomuusselosteelle<br />
kirjautuvien hätäkeskuksen ja palokunnan<br />
toimintavalmiusaikojen perusteella<br />
voidaan arvioida asiakkaan kannalta merkittävää<br />
kokonaisaikaa tulipalon syttymästä<br />
pelastustoiminnan aloittamiseen. Syttymästä<br />
hätäilmoituksen tekoon kului keskimäätekijöitä<br />
(35 %). Siviilisäädyltään useimmat<br />
olivat joko naimattomia (35 %) tai eronneita<br />
(28 %). Eronneilla oli kuitenkin 4-kertainen<br />
palokuoleman riski naimattomiin verrattuna.<br />
Useampi kuin kaksi kolmesta uhrista<br />
asui yhden hengen ja joka viides kahden<br />
hengen asuntokunnassa. Yksinasuvilla<br />
oli yli 3-kertainen palokuoleman riski muihin<br />
verrattuna.<br />
Kahdella kolmesta palokuolleesta (123 uhria)<br />
toimintakyky oli palontutkijan arvion<br />
mukaan normaalia alempi. Normaali toimintakyky<br />
oli arvioitu olleen ainoastaan 14 uhrilsen<br />
Palokuolemat Suomessa vuosina 1988–<br />
1997 [5] tuloksiin.<br />
Kuolinpalojen tyypissä ei ole eroja kymmenen<br />
vuoden takaiseen tilanteeseen. Rakennuspaloissa<br />
kuolee edelleen suurin osa kohtalokkaan<br />
palon uhreista. Palokuolemien määrä<br />
on vähentynyt tammikuussa muita kylmiä<br />
kuukausia alemmalle tasolle ja vastaavasti lisääntynyt<br />
syyskuussa kylmien kuukausien tasolle.<br />
Edelleen kuolinpalot painottuvat viikonloppuihin.<br />
Rahikaisen tutkimuksessa tulipalon<br />
vuorokaudenaika määriteltiin ilmoitusajan<br />
perusteella, mikä tämän tutkimuksen<br />
<strong>Palotutkimuksen</strong> Päivät <strong>2009</strong> 15
Change language