Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto

Paloteho (kW/m 2 )
a)
900
800 PET PAP
700 ENE REN
600
YHD SER
500
400
300
200
100
0
0 50 100 150 200 250 300
Aika (s)
c)
REN
ENE
PCP
PCDF
PCDD
PAH
b)
SER
YHD
REN
ENE
PAP
1.E-8 1.E-7 1.E-6 1.E-5 1.E-4 1.E-3 1.E-2 1.E-1 1.E+0 1.E+1
Päästökerroin (g/kg)
d)
PET
YHD
SER
SER
YHD
PET
PAP
1E-4 1E-3 1E-2 1E-1 1E+0
Keskimääräinen vapautumisnopeus (g·m -2·s -1 )
ENE
PAP
PET
REN
1E-6 1E-5 1E-4 1E-3 1E-2 1E-1 1E+0
Keskimääräinen vapautumisnopeus (g·m -2·s -1 )
loturvallisuuteen. Tutkimus suunnattiin erityisesti
vaikka tulipalo olisi saatu itse sammutettua. liin tai irtaimistoon. Tamppauskoneesta tai
Kuva
kierrätyslaitoksiin
2. Kartiokalorimetrikokeissa
ja jätekeskuksiin,
ja
Yhdellä
päästömittauksissa
kierrätyslaitoksella oli
mitatut
ollut huomattava
määrä (93 kpl)
a) palotehot,
paalaimesta
b)
lähtenyt kipinä oli syynä useassa
joissa
kloorifenolien
käsitellään useita
(PCP),
eri jätelajeja.
PCDD/F-
Pelastustoimen
PCP-yhdisteiden edustajilta kysyttiin keskimääräiset näkemyksiä vapautumisnopeudet jäteloja,
mikä on lähes tutkituilla puolet kaikista näytteillä. kierrätys-
energiajaepalojen syitä ovat itsesyttyvät aineet
ja PAH-yhdisteiden päästökertoimet
itse sammutettuja tulipa-
sekä c)
paperi-
PAHja
ja
sekajätteen
d)
tulipalossa. Tyypillisiä
keskusten paloturvallisuudesta, suurimmista laitoksissa tapahtuneista tulipaloista. tai jätteeseen sekoittunut kuuma tuhka. Raportoiduista
paloista useimmat olivat pieneh-
riskeistä ja jätepalojen sammuttamiseen liittyvistä
SUUREN ongelmista. MITTAKAAVAN KOKEET silla on varauduttu tulipaloihin. JLY:n jäsenköjä
sekä sammuttamisen kestolla että vahin-
Kuvaan 1 on koottu, miten näillä laitok-
Jäte- ja kierrätysalan toimijoille suunnattu yritykset on tässä erotettu omaksi ryhmäkseen,
järjestettiin koska niistä suurimmalla Pelastusopiston osalla ei ole harjoitusalueen
aika oli suuren hakekasan (80000 m 3 ) paloskojen
suuruusluokassa mitattuna. Pisin palo-
lomake Suuren lähetettiin mittakaavan kaikille Jätelaitosyhdistys kokeet
ry:n alkusammutuskentällä. (JLY) jäsenyrityksille (35 Harjoitusalueella kpl), ja Ympäristöyritysten
varsinaisia tehtiin kierrätyslaitoksia yhteensä viisi toimipaikoillaan.
koetta. Ensimmäiset sa, joka kolme kesti viikon ajan. Suurin taloudellile
koetta tehtiin liitto niin ry (YYL) sanottuina välitti sen ”kuution omil-
Kaikilla kokeina”, vastanneilla joissa yrityksillä poltettiin oli alkusam-
yksittäisiä nen paperi- vahinko, ja arviolta 10 miljoonaa euroa, ai-
energiajaepaaleja. jäsenilleen. Lisäksi lomake Lisäksi lähetettiin tehtiin kahdeksalletoista
kaksi mutuskalusto, suuremman mutta mittakaavan muutoin varautumi-
koetta heutui käyttämällä biojätelaitoksen palosta. Laitos tuhoutustoimelle
energiajaekasan kierrätysalan poltossa yritykselle. noin 4 × Pelas-
6 m:n nen kokoista tulipaloihin miilua vaihteli ja paperipaalien huomattavasti poltoissa sekä tui kahta palossa 8 kokonaan. m Yhden ongelmajätepa-
pitkää ja suunnattu 1,6 m korkeata kyselylomake paaliriviä. lähetettiin
Kussakin kaluston, koulutuksen kokeessa tehtiin että pelastuslaitoksen palotekniset mittaukset lon ilmoitettiin ja aiheuttaneen kierrätyslaitoktoksille
päästömittaukset kaikille Suomen alueellisille ilmasta pelastuslai-
(vapaan palon kanssa tehdyn ja sammutuksen yhteistyön suhteen. aikainen mittaus) sen työntekijälle sekä vammoja.
sammutusjätevedestä.
(22 kpl). JLY:n jäsenyhdistyksistä kyselyyn
Aluepelastuslaitosten vastauksien perusteel-
vastasi 23 kpl eli noin 66 %. Lisäksi la koko maassa oli tapahtunut vuodesta 2004
vastauksia Tulokset lähetti 18 kierrätyslaitosta. Näistä
osa oli YYL:n jäseniä. Yhteensä vastauk-
tai kaatopaikka-alueen tulipaloa. Joillain alu-
noUSSeiTa PaLoTUrVaLLiSUUden
lähtien 39 vakavaa jätteenkäsittelylaitoksen kySeLyTUTkimUkSeSSa eSiLLe
sia Kuvassa saatiin 41 3 esitetään kpl. Aluepelastuslaitoksista keskeisimmät tulokset kyselyyn
osalta. vastasi Palaminen 17 kpl, joista oli täysin saatiin erilaista, yhteensä kun millään paperipaali tulipaloja ilmoitettiin ja energiajaepaali olleen kym-
paloivat yksittäin
eilla niin vakavia sanottujen paloja ei kuution ollut yhtään, kokeiden ja enim-
ja kenttäkokeiden
ParannUSToimenPiTeiTä
19 (kuvat vastausta. 3a ja 3b). Kahden paperipaalirivin menkunta. tapauksessa Yhdeltä pelastuslaitokselta havaittiin liekkirintaman saatiin
vastauksia
Kyselytutkimuksen etenevän vastausten perusteella paloturvallisuutta
parantavina toimenpiteinä
paperipaalirivien välissä (kuva 3d) jopa noin 1–2 m/min.
useammalta henkilöltä, jotka
ilmoittivat hieman toisistaan poikkeavia lukumääriä.
tulisi kartoittaa alkusammutuskapasiteetin
Pienempien syttymien määrää ei riittävyys sekä sisätiloissa että ulkoalueilla ja
TaPahTUneeT TULiPaLoT
kysytty, 5mutta seitsemän pelastuslaitosta ilmoitti
kiinnittää huomiota siihen, että sopivat alkusammutusvälineet
JLY:n jäsenyritysten ja muiden kierrätyslaitosten
ilmoittamia tulipaloja vuoden 2004
jälkeen oli ollut 315 kpl, joista vakavia ympäristöhaittoja
aiheuttaneita tulipaloja oli ollut
arviolta 17 kpl. Tulipaloista itse sammutettuja
syttymiä oli ollut yhteensä 229 kpl.
Pelastuslaitos oli kutsuttu sammuttamaan 97
tulipaloa. Lukuja tarkastellessa on syytä huomioida,
että osa yrityksistä kutsuu aina pelastuslaitoksen
paikalle varmistamaan tilanteen,
ne omatoimisesti. Pieniä syttymiä ra-
portoitiin olleen yhteensä 85 kpl. Suurin osa
pienistä syttymistä oli kaatopaikoilla tapahtuneita
sekajätteen, hakkeen tai energiajakeen
penkka- ja kasapaloja.
Suurin osa vakavista tulipaloista oli saanut
alkunsa laitteen, kuten murskaimen tai kuljettimen
vioittumisesta tai tukoksesta. Joissakin
tapauksissa palo oli levinnyt syttyneestä
laitteesta lähistöllä olleeseen jätemateriaakaan.
on valittu kohteen mu-
Alkusammutusvälineet on merkittävä
pelastussuunnitelmassa olevaan karttaan.
Palopostien määrän lisäksi on syytä tarkistaa,
että letkujen pituus on riittävä ja että
sammutusveden saatavuus on turvattu myös
suurempien tulipalojen sammuttamisessa.
Sammutusvesien talteenotto on toistaiseksi
harvassa paikassa järjestetty, joten sen tarpeellisuus
on syytä selvittää. Automaattisten
98 Palotutkimuksen Päivät 2009