Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto

PorTaikkojen määriTTeLy heLPoTTUi
Merkittävä osa SURSHIP-FIRE -projektin
poistumislaskennan kehitystyötä oli uuden
portaikkomallin luominen FDS+Evac:iin [7].
Laivojen portaikoilla on keskeinen merkitys
poistumisreitteinä. Aiemmin portaikon
määritteleminen poistumissimulointia varten
vaati jopa satoja rivejä simuloinnin syöttötiedostoon.
Uuden portaikkomallin avulla
sama määrittely hoituu noin kymmenellä rivillä,
joten työtä säästyy huomattavasti.
Uudessa portaikkomallissa poistuvien ihmisten
kohdekerroksen valinta voi olla automaattinen
tai erikseen määritelty. Eri ihmisryhmille
voidaan määritellä erilaiset liikkumisnopeudet,
ja kulkusuunnan (ylös/alas)
vaikutus liikkumisnopeuteen voidaan huomioida.
YHTEENVETO
SURSHIP-tutkimusohjelman tavoitteena
on, että siihen kuuluvilla projekteilla on
vaikutusta IMO:n säädöskehitykseen. SUR-
SHIP-FIRE -projektin mahdollisia vaikutuksia
tarkastellaan yhteistyössä Merenkulkulaitoksen
kanssa. Projektin tuloksena syntyy
ohjeistusta materiaalien palotestitulosten
käytöstä simuloinneissa ja vaihtoehtoisen
paloturvallisuussuunnittelun konsepti, jotka
voivat toimia myös säädöskehityksen pohjana.
Rakenteille kriittisten tulipalotilanteiden
kartoitus voi tuoda aiheita säädöskehitykseen.
Poistumislaskennan kehitystyö voi
vaikuttaa poistumissimulointien ohjeistukseen
esimerkiksi monikerroksisten portaikkojen
osalta.
SURSHIP-FIRE -projektin loppuraportti
julkaistaan kesällä 2009, ja se tulee vapaasti
saataville VTT:n internet-sivujen kautta:
http://www.vtt.fi/publications/index.jsp.
KIITOKSET
nization, 26 June 2001. 1 s. + 15 liites.
3. MSC 72/16. Formal Safety Assessment.
Decision parameters including risk acceptance
criteria. London: International Maritime
Organization, 14 February 2000. 3 s.
+ 22 liites.
4. ISO 5660-1. Reaction-to-fire tests – Heat
release, smoke production and mass loss
rate – Part 1: Heat release rate (cone calorimeter
method). Geneva: International Organization
for Standardization, 2002. 39 s.
5. ISO 5660-2. Reaction-to-fire tests –
Heat release, smoke production and mass
loss rate – Part 2: Smoke production rate
(dynamic measurement). Geneva: International
Organi-zation for Standardization,
2002. 14 s.
6. National Institute of Standards and
Technology, Gaithersburg, Maryland, USA,
and VTT Technical Research Centre of Finland,
Espoo, Finland. Fire Dynamics Simulator,
Technical Reference Guide, 5th edition,
October 2007. NIST Special Publication
1018-5 (Four volume set).
7. Korhonen, T. & Hostikka, S. Fire Dynamics
Simulator with Evacuation: FDS+Evac.
Technical Reference and User’s Guide. Espoo:
VTT, 2009. 91 s. (VTT Working Papers
119.) ISBN 978-951-38-7180-2. Http://
www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2009/
W119.pdf.
8. Karhula, T. Matkustajalaivan hyttipalon
riskiperustainen määrittäminen. Diplomityö,
TKK / Rakenne- ja rakennustuotantoteknii-
VTT on tutkinut laivojen selviytymiskykyä
tulipalossa kansainväliseen meriturvallisuuden
SURSHIP-FIRE -projektin rahoittivat Tekes
tutkimusohjelmaan kuuluvassa SUR- (rahoituspäätös 40082/07), Merenkulkulai-
SHIP-FIRE -projektissa. Projektissa oli neljä
tos, Varustamoliikelaitos Finstaship, Adiaba-
osatehtävää: I – Materiaalit, II – Riskit, III tix Oy, Antti-Teollisuus Oy, Fintex-Tetrakem
– Rakenteet ja IV – Poistuminen. Osassa I on Oy, Kiilto Oy, Rakennuspolyuretaaniteollisuus,
koottu laivoissa käytettävien tuotteiden palotestituloksia
Renotech Oy, STX Finland Cabins Oy,
tietokantaan suunnittelijoiden Surma Ltd ja VTT. Kiitämme projektin johtoryhmän
hyödynnettäviksi sekä määritelty periaatteet
jäseniä aktiivisesta osallistumises-
testitulosten käytölle palonsimuloinneissa ja ta ja tutkimuksen tuesta.
tuotekehityksessä. Osan II tuloksina ovat laivan
hytin ja hyttialueen riskiperustaiset paloturvallisuusanalyysit
sekä metodologia laivo-
LÄHDELUETTELO
9. Karhula, T. Laivan hyttipalon riskipekan
laitos, 2008. 106 s.
palorasituksessa, jolloin momenttikapasiteetti ei alene. HC-käyrän mukaisessa
jen kvantitatiiviseen palorasituksessa paloriskitarkasteluun. teräksen lämpötilat nousevat korkeammalle, rustainen mutta määrittäminen. jäävät alle Julkaistaan 600 °C:n. Pelastustieto-lehdessä,
2009.
Osassa III tarkasteltiin Tällöin rakenteen momenttikapasiteetin kantokykyä 1. FTP Code. alenema International voi kuitenkin Code for Application
olla merkittävä.
palotilanteessa, jossa tulipalo syttyy konehuoneessa
of Fire Test Procedures. London: In-
10. MSC.1/Circ.1238. Guidelines for Ev-
autokannen alapuolella. Osittain Osan palosuojatun IV tuloksina
ter-national teräksen Maritime lämpötilat Organization, nousevat 1998. alalaipassa acuation ja uumassa Analysis for niin New korkeiksi and Existing sekä Pasteitä
kartoitettiin laivoille standardipalo- ominaisia piir-
että 323 HC-käyrän s. ISBN 92-801-1452-2. mukaisessa palorasituksessa sen-ger Ships. 60 minuutin London: International aikana, Mari-
että
poistumissimuloinneissa momenttikapasiteetti ja luotiin uusi alenee 2 . MSC/Circ.1002. alle 20 %:iin. Guidelines Kapasiteetin on Alternative
muodostuminen Design and Arrangements palosuojaukseen for Fire Sa-
+ tai 43 sen liites. irtoaminen kokonaan.
alenemisen time Organization, seurauksena 30 October palkki 2007. taipuu, 2 s.
helppokäyttöinen portaikkomalli mistä voi FDS+Evac seurata rakojen
-ohjelmaan.
fety. London: International Maritime Orga-
AUTOKANSI
Kansi:
paksuus 10/15/20 mm
KONEHUONE
450 mm
ERISTE:
- kivivilla 40/25 mm,
- tiheys 100 kg/m 3,
- hyväksytty A60-luokan kannessa
LASKENTATAPAUKSET:
- kansi ja 450 mm uumasta eristetty
- kansi ja koko uuma eristetty,
- kansi, uuma ja alalaippa eristetty
40 mm
Uuma:
Alalaippa:
400x10
600x10
800x10
900x10
1200x12
100x15
150x15
200x15
300x20
400x20
Kuva 4. Analysoitu rakenne konehuone-autokans i-skenaariossa.
Palotutkimuksen Päivät 2009 87