Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto

Taulukko 2. Palokuormien tiheyden jakaumien soviteparametrit.
Tila N c
F
1
F
2
q
10
[MJ/m 2 ] σ
1
q
20
[MJ/m 2 ] σ
2
Kaikki huoneet
Irtaimisto 446 0,07 35 0,70 200 0,75
Lattia 330 0,35 43 0,60 80 0,18
Seinä 271 0,30 15 2,00 70 1,20
Katto 214 0,33 20 0,90 80 0,30
Yhteensä 446 0,10 45 0,60 295 0,93
Huoneistoittain
Irtaimisto 67 0,00 - - 215 0,38
Lattia 67 0,35 43 0,80 67 0,17
Seinä 53 0,40 15 2,00 50 0,75
Katto 36 0,48 8 0,70 72 0,30
Yhteensä 67 0,70 300 0,25 450 0,40
Huonetyypeittän
Irtain palokuorma
Makuuhuone MH 106 0,80 160 0,50 420 0,25
Olohuone OH 68 0,65 125 0,35 290 0,25
Keittiö K 63 0,05 120 0,50 350 0,60
WC 25 0,65 65 0,60 340 0,35
Pesuhuone PE 59 0,30 27 0,50 190 0,70
Sauna SA 21 0,00 - - 160 0,60
Eteinen ET 51 0,15 35 0,20 170 0,85
Vaatehuone VH 21 0,80 350 0,60 1600 0,40
Kokonaispalokuorma
Makuuhuone MH 106 0,00 - - 350 0,50
Olohuone OH 68 0,45 200 0,20 400 0,35
Keittiö K 63 0,03 115 0,10 480 0,50
WC 25 0,30 60 0,70 480 0,40
Pesuhuone PE 59 0,10 29 0,18 230 0,65
Sauna SA 21 0,00 - - 400 0,50
Eteinen ET 51 0,15 110 0,80 380 0,70
Vaatehuone VH 21 0,75 540 0,40 1500 0,40
PELASTUSOPISTON KERUUOHJELMA
AMK-opiskelijoiden keruusta saatujen kokemusten pohjalta Keski-Rahkonen ehdotti, että
LOPPUPÄÄTELMIÄ myös laajamittaisemman JA keruun suorittaisivat Pelastusopiston ole tutkijoille oppilaat luonnollisesti ja henkilökunta. avoinna, pelastusviranomaisten
ja mahdollisesti myös sosi-
Se
kirjattiin osaksi hankesuunnitelmaa. Lokakuussa Pelastusopistolla neuvoteltiin eri osapuolten
HAASTEITA PELASTUSTOIMELLE
kanssa keruuohjelman toimeenpanosta punniten erilaisia vaihtoehtoja. Lopulta päätettiin, että
keruu suorittettaisiin kampanjana, jolloin opiskelijat aaliviranomaisten toimisivat niillä yhteistyö (koti)seuduillaan, on tässä tarpeen. mistä
Vaikka he keruun tässä suorittaisivat. esitetyt havainnot Keruu näyttävät voidaan nyt antavan
hyvän kuvan asuntojen palokuormista varmuuden, että mitään tärkeää asiaan vai-
panna Riittävä toimeen, joukko kun aiemman tällaisia kohteita keruun tulokset antaisi on myös
ja suunniteltu keruukin saatujen kokemusten
pohjalta onnistuisi hyvin, emme ole aivan mioon. Käytämmekin tätä kanavaa kutsuna
kuttavaa tekijää ei ole jätetty ottamatta huo-
6
varmoja, että tulokset vastaisivat koko ohjelmalle
asetettuun kysymykseemme. Kuvas-
ohjelmaan tiedonkerääjinä. Sellainen voitai-
pelastusviranomaisille tulla mukaan tähän
ta 2 näkyy, että opiskelijoiden lähiympäristöönsä
kohdentama keruu ei anna edustavaa tää osana palotarkastuksia, jotka suuntautusiin
pienin lisäkustannuksin ilmeisesti järjes-
näytettä suomalaisesta todellisuudesta. Kohdistuvuutta
voidaan hiukan parantaa näyt-
henkilöriskien kohteisiin.
vat asianomaisen pelastusalueen suurimpien
teen kokoa kasvattamalla. Silti jää epäilys,
että kaikkein kriittisimmät kohteet eivät sittenkään
tule mukaan. Palokuolemien olosuhteista
tehdyt useat tutkimukset osoitta-
KIITOKSET
vat, että uhrin kotiympäristö jää erilaisista Tutkimusta ovat rahoittaneet Palosuojelurahasto,
sisäasiainministeriö, ympäristöministe-
mittareista saatujen jakaumien ääripäähän
kun taasen suuren opiskelijajoukon kotiympäristöstä
poimitut havainnot lähestyvät valto
ja VTT. Kiitämme nimiä mainitsematta,
riö, sosiaali- ja terveysministeriö, Pelastusopistakunnallisia
keskiarvoja ilmeisesti turvallisemmalta
puolelta. Siksi havaintojamme on kurssien A2, A3 ja N1 opiskelijoita, jotka
kuten sovittiin, niitä Pohjois-Savon AmK:n
täydennettävä suurten riskien kohteilla, jotka
tilastotietojen mukaan ovat vanhusten, liisivät
harjoitustyönään Keski-Rahkoselle täs-
Pelastusopistolla vuosina 2003–2005 keräkuntarajoitteisten
ja sosiaalisesti heikompien sä asunnoista esitetyn aineiston (saanto 61
kansalaisten koteja. Koska näiden ovet eivät prosenttia!).
LÄHDELUETTELO
1. Arjen turvaa – Sisäisen turvallisuuden
ohjelma, Valtioneuvoston periaatepäätös
23.9.2004, 80 s.
2. Tervo, V.-P., Jäntti, J. & Pawli, J., 2006.
Asumisen paloturvallisuuden edistäminen,
Sisäasiainmimisteriö, Helsinki, 14 s.
3. Keski-Rahkonen, O., Karhula, T. &
Hostikka, S., Palokuoleman ehkäisykeinojen
arviointiohjelma – tuloksia esitutkimuksesta,
Pelastustieto 2009. Vol. 60, nro x, s. xxxx,
(painossa). Vol. 60, nro 6, s. 36–41.
4. Korpela, K. & Keski-Rahkonen, O., Fire
loads in office buildings. Teoksessa: Proceedings
of the 3rd International Conference
on Performance-Based Codes and Fire Safety
Design Methods, Lund, Sweden , 15–17
June 2000. Lund: Lund University, 2000. S.
278–286.
5. Korpela, K. & Keski-Rahkonen, O.,
Suurten liikuntahallien palokuormat, Palontorjuntatekniikka,
1998. Vol. 28, nro 4,
s.18–21.
6. Holm, C. & Oksanen, P., Palokuorman
määrä kerrostalojen asuinhuoneistoissa,
Palontorjuntatekniikka, 1970. Vol. 1, nro
2, s.1–4 .
7. McCormick, N.J., Reliability and
Risk Analysis, Orlando, FA: Academic,
1981, 446 s.
LiiTe
Kuva L1. Asunnon tietojenkeruun ohjeistava
taulukkolaskentalomake.
Kuva L2. Rakennuksen tietojenkeruun ohjeistava
taulukkolaskentalomake.
Kuva L3. Asunnon väliseinien ja ulkotilaan
johtavien aukkojen tietojenkeruun ohjeistava
taulukkolaskentalomake.
Kuva L4. Palokuormien keruun ohjeistava
taulukkolaskentalomake.
Palotutkimuksen Päivät 2009 111