Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ti, jopa kohtuuttoman paljon. Taloustilastoihin<br />
perustuva tarkastelu, jota on kuvattu<br />
edellä, ei kuitenkaan antanut tukea tällaisille<br />
näkemyksille.<br />
Mahdollinen selitys toteutuneen talouskehityksen<br />
ja kuntavastaajien käsityksen väliselle<br />
ristiriidalle saattaa löytyä edellä mainituista<br />
ensimmäisen vuoden maksuosuuksien<br />
jakoperusteista, jotka pohjautuivat kunnallisen<br />
pelastustoimen viimeisten vuosien toteutumiin.<br />
Siirtyminen kohti asukaslukupohjaista<br />
kustannusjakoa on merkinnyt yksittäisten<br />
kuntien näkökulmasta suuria muutoksia –<br />
toisin sanoen maksuosuuksien lisäyksiä joissain<br />
erot<br />
Kuvio<br />
selittävät<br />
2. Pelastustoimen<br />
suurelta osin kuviossa<br />
nettokäyttökustannusten<br />
näkyviä rustuminen kunnallisen<br />
muutokset<br />
pelastustoimen<br />
€/asukas vuosina<br />
viimeisten<br />
2003–2006<br />
kunnissa ja vähennyksiä toisissa. Lisäykset<br />
ovat nousseet kuntien kannanotoissa sel-<br />
kustannusten<br />
vuoden 2006<br />
erisuuntaisia<br />
rahan arvossa.<br />
muutoksia.<br />
(Kuntatalouden<br />
Alueellisen<br />
hintaindeksi<br />
vuosien menoihin<br />
1995=100)<br />
ja niiden suhtee-<br />
pelastustoimen aikana kustannusten seen. Kirjauksia ei tuolloin tehty yhtenäisin västi voimakkaammin esille kuin vähennyk-<br />
muutoksiin ovat vaikuttaneet seuraavat tekijät<br />
Kuvion ja asiat: 2 perusteella vuosien 2003–2006 kyy eräissä kustannuskehityksestä tapauksissa voimakkaina otosalueiden maksukuvaa<br />
kunnissa voimakkaasta kustannustason nousus-<br />
perustein. Alkuvuosien tasojen erilaisuus näset,<br />
ja tämä on osaltaan luonut yleistä mieli-<br />
voidaan – Alueellisen todeta pelastustoimen seuraavaa: toteutuneet osuuksien muutoksina, kun seuraavina vuosina<br />
ta. Toisaalta kunnat eivät voi alueellisen pe-<br />
kustannusjaossa alkoi asteittain painottua lastustoimen kaudella vaikuttaa samalla tata.<br />
nettokulut, jotka sopimusten mukaan jäävät<br />
sopijakuntien – Yksittäisten maksettaviksi. kuntien kustannukset ovat asukaslukujen joko nousseet suhteeseen tai laskeneet. perustuva jako. valla pelastustoimen menoihin kuin aikaisemmin,<br />
ja tämä on synnyttänyt pelkoa sii-<br />
– Ensimmäisenä vuonna (2004 ja osassa<br />
alueita – 2005) Kuntia, sopijakuntien joissa kustannukset välinen kustannusjako<br />
ovat nousseet ja laskeneet, on suunnilleen yhtä paljon. tä, että kustannuskehitys ei ole hallinnassa ja<br />
perustui kunnallisen pelastustoimen KUNTAEDUSTAJIEN NÄKEMYK- että maksuosuudet tulevat nousemaan voi-<br />
viimeisten Kustannusten vuosien muutoksia menoihin, tarkasteltaessa toisin sanoen SET on huomattava, PELASTUSTOIMEN että niihin ALUEEL- ovat vaikuttaneet makkaasti. useat<br />
niiden tekijät. suhteeseen. Vuosi 2003 oli otosalueilla vielä LISTAMISEN kunnallisen VAIKUTUKSISTA<br />
pelastustoimen aikaa (poikkeuksena Tutkimuksessa kartoitettiin myös keskeisten<br />
yhteistyöviranomaisten ja<br />
käsityksiä pelas-<br />
Pirkanmaa), – Seuraavina joten vuosina vuoden (2005–06) 2003 maksuosuudet<br />
toisistaan perustuivat poikkeaviin osaksi kirjauskäytäntöihin. edelleen kunnal-<br />
Tutkimuksessa Erityisesti kartoitettiin paloasemien sähköisen hoito- ja e-lo-<br />
ylläpitomenojen tustoimen alueuudistuksesta ja sen vaiku-<br />
kustannustieto perustuu kuntien omiin tilinpäätöksiin<br />
lisen sekä pelastustoimen hallinnon menojen kirjaamisessa suhteeseen oli makekyselyn kuntakohtaisia avulla eroja. otosalueilla Nämä sijaitsevien erot selittävät tuksista. suurelta Yhteistyöviranomaisina, jotka vastasivat<br />
kyselyyn e-lomakkeella, olivat polii-<br />
osaksi osin asukaslukujen kuviossa näkyviä suhteeseen. kustannusten Siirtymäkauden<br />
aikana pituudessa kustannusten ja muissa muutoksiin järjestelyissä ovat on vaikuttaneet alueuudistuksen seuraavat vaikutuksista. tekijät ja asiat: Vastaajina sin, terveydenhuollon, ympäristönsuojelun<br />
erisuuntaisia kuntien käsityksiä muutoksia. ja arvioita Alueellisen pelastustoimen pelastustoimen<br />
alueittaisia eroja.<br />
olivat johtavassa asemassa olevat luottamushenkilöt<br />
ja rakennustarkastuksen edustajat. Vastausten<br />
nettokulut, ja viranhaltijat. jotka Kysely sopimusten lähetettiin mukaan mukaan jäävät alueuudistuksen vaikutukset yhteis-<br />
Kuntien – Alueellisen taloustilastojen pelastustoimen ja otokseen kuuluvien<br />
toteutuneet<br />
aluepelastuslaitosten sopijakuntien maksettaviksi. tilinpäätösten ana-<br />
lyyseistä saatujen tulosten perusteella voidaan<br />
kaikkiin kuntiin, jotka kuuluvat Kainuun,<br />
Keski-Suomen, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan<br />
työhön ovat olleet kohtuullisen pieniä. Yhteistyön<br />
arvioitiin parantuneen suuronnetto-<br />
ja osassa ja Päijät-Hämeen alueita 2005) pelastusaluei-<br />
sopijakuntien muuksien välinen hoidon ja öljyvahinkojen torjuntyöhön<br />
tiivistetysti – Ensimmäisenä esittää seuraavia johtopäätöksiä:<br />
vuonna (2004<br />
– Otosalueiden kustannusjako kuntien perustui nettokäyttökustannukset<br />
kunnallisen siin. pelastustoimen Vastauksia saatiin viimeisten 69 kunnasta. vuosien Kyselyyn<br />
menoihin, nan kohdalla. toisin Muutos on ollut päinvastaista<br />
sanoen nousivat niiden ennen suhteeseen. alueuudistusta<br />
vuosina 2001–2003 yleistä kuntatalouden vastanneiden luottamushenkilöiden ja<br />
viranhaltijoiden mukaansa alueellistamisella<br />
liikenneonnettomuuksien hoidon ja kiireellisen<br />
sairaanhoidon kohdalla: yhteistyö on<br />
kustannuskehitystä – Seuraavina voimakkaammin. vuosina (2005–06) Alueuudistuksen<br />
maksuosuudet on ollut sekä myönteisiä perustuivat että osaksi kielteisiä edelleen vaiku-<br />
alueuudistuksen kunnallisen jälkeen hieman heikentynyt.<br />
pelastustoimen jälkeen vuosina menojen 2004–2006 suhteeseen kustuksia.<br />
ja osaksi Tärkeimmät asukaslukujen kuntien suhteeseen. edustajien esit-<br />
Siirtymäkauden Yhteistyöviranomaisten edustajien mukaan<br />
tannuskehitys pituudessa on pysynyt ja muissa suhteellisen järjestelyissä vakaa-ona tämät alueittaisia vaikutukset eroja.<br />
kokemukset on esitetty pelastustoimen alueellistaminen on ollut tar-<br />
noudatellen yleistä kustannuskehitystä. seuraavassa taulukossa.<br />
peellinen – jopa välttämätön – uudistus.<br />
– Pelastustoimen alueellistamisesta ei ole Otosalueiden kuntien edustajat arvioivat<br />
aiheutunut voimakasta yleistä kustannustason<br />
nousua. Kuntakohtaiset menomuutokdistuksen<br />
jälkeisinä vuosina hyvänä – ja eräil-<br />
pelastustoimen<br />
5<br />
palvelutason pysyneen uuset<br />
YHTEENVETO TUTKIMUKSEN<br />
aluepelastuksen kaudella 2004–2006 ovat<br />
kuitenkin eräissä tapauksissa kohtalaisen suuria:<br />
eräiden kuntien kustannukset ovat nousseet<br />
ja toisten laskeneet. Kustannusten nousuja<br />
ja laskuja on suunnilleen yhtä paljon.<br />
Yhtenä selityksenä kustannusten huomattaviin<br />
muutoksiin (lisäyksiin ja vähennyksiin)<br />
on vertailun lähtötilanteen (vuosi 2003) petä<br />
osin jopa parantuneen. Ongelmiksi nähdään<br />
heikot mahdollisuudet vaikuttaa pelastustoimen<br />
asioihin sekä pelastustoimen kustannusten<br />
kasvu. Kuntaedustajien vastauksissa<br />
aluepelastuksen kustannuksia tarkastellaan<br />
voittopuolisesti oman kunnan maksuosuuksien<br />
muutoksena, ja tähän kuntaedustajat<br />
ovat tyytymättömiä. Heidän mukaansa<br />
kustannukset ovat nousseet voimakkaas-<br />
KESKEISISTÄ HAVAINNOISTA<br />
Kuntien näkökulmasta alueuudistus on ollut<br />
merkittävä. Alueellinen yhteistyö on merkinnyt<br />
aikaisempaan verrattuna päätösvallan<br />
ja vaikutusmahdollisuuksien vähentymistä.<br />
Asioista ei enää voida päättää omassa kunnassa<br />
vaan niistä päätetään yhdessä useiden<br />
muiden kuntien kanssa. Kuntien edustaji-<br />
54 <strong>Palotutkimuksen</strong> Päivät <strong>2009</strong>
Change language