Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tyypillinen kipinäilmaisu- ja sammutusjärjestelmä.<br />
aikaa ennen kuin suuttimista purkautuva vesi<br />
muodostaa tehokkaan sammutuskohdan<br />
kuumalle hiukkaselle. Sen vuoksi kuljetettaessa<br />
pölyjä pneumaattisesti ilmaisukohdan ja<br />
sammutuskohdan etäisyyden toisistaan on oltava<br />
riittävä. Etäisyys riippuu pölyn kuljetusnopeudesta,<br />
ja se on tyypillisesti pölynpoistojärjestelmissä<br />
6–9 metriä.<br />
Kipinäilmaisu- ja sammutusjärjestelmän<br />
tyypillisin käyttökohde on pneumaattinen<br />
hienojakoisen materiaalin kuljetusputkisto,<br />
kuten pölynpoistojärjestelmä. Yleensä pneumaattisessa<br />
siirrossa materiaali on tasaisesti jakaantunut,<br />
jolloin siinä olevat kuumat hiukkaset<br />
on helposti havaittavissa. Kipinäilmaisu<br />
perustuu kuuman hiukkasen lähettämän<br />
infrapunasäteilyn havaitsemiseen. Infrapunasäteily<br />
läpäisee jonkin verran myös materiaaleja,<br />
mutta käytännössä kipinäilmaisimet eivät<br />
pysty luotettavasti havaitsemaan materiaalin<br />
sisällä olevaa hehkuvaa ainesta silloin<br />
kun materiaalia kuljetetaan esimerkiksi kuljettimella.<br />
Sen vuoksi kipinäilmaisu pitää sijoittaa<br />
paikkaan, jossa materiaaliin on sekoittunut<br />
tai sekoittuu ilmaa. Kuljettimella<br />
kulkevassa materiaalissa oleva kuuma hiukkanen<br />
voidaan havaita materiaalin pudotuskohdassa.<br />
Kipinäilmaisu- ja sammutusjärjestelmä<br />
ei sovellu kohteisiin, joissa pölyilmaseos<br />
jo muodostaa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen<br />
– kuuma hiukkanen näissä tilanteissa on<br />
jo voinut aiheuttaa pölyilmaseoksen räjähtämisen<br />
ennen kuin sammutussuuttimista purkautuu<br />
vettä.<br />
KIPINÄILMAISU- JA SAMMUTUS-<br />
JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT<br />
kiPinäiLmaiSin<br />
Kipinäilmaisin havaitsee kuuman hiukkasen<br />
lähettämän infrapunasäteilyn. Kipinäilmaisimesta<br />
tieto havaitusta infrapunasäteilystä lähetetään<br />
välittömästi ohjauskeskukselle, joka<br />
aktivoi sammutustapahtuman.<br />
Ilmaisimen herkkyydelle (esimerkiksi minkä<br />
kokoiset ja minkä lämpötilarajan ylittävät<br />
kuumat hiukkaset on havaittava) ei ole pystytty<br />
sopimaan yhtenäistä vaatimusta. Syynä<br />
tähän on osaltaan ollut ilmaisimien valmistajien<br />
haluttomuus antaa tarkkoja tietoja ilmai-<br />
5<br />
3<br />
Kuva 1. Kipinäilmaisu- vänvalo ja – vaikkapa sammutusjärjestelmän<br />
itse ilmaisimesta kaukana<br />
olevan popniitin reiästä heijastuva päivänvalon<br />
säde – aiheuttaa virheilmaisun.<br />
sammutusjärjestelmä muodostuu seuraavista kompon<br />
sammutussuutin, 3) ohjausyksikkö, Kipinäilmaisimen 4) käyttölämpötila sammutusvesilähde<br />
on tyypillisesti<br />
noin +70<br />
Kuvassa näkyy myös puhaltimen pintalämpötilan o C:een saakka. Korkeammissa<br />
lämpötiloissa käytetään valokuitukaa-<br />
valvo<br />
Periaatekuvassa on esitetty Aspensec Oy:n kipinäilmaisu-<br />
simista. Tyypillisesti ilmaisimet havaitsevat<br />
kuuman hiukkasen, jonka lämpötila on yli<br />
+200 o C. Tämä lämpötila on riittävä, koska<br />
tällöin kuuman hiukkasen lämpötila ei vielä<br />
ole niin korkea, että se pystyisi sytyttämään<br />
tavanomaisia pölyilmaseoksia. Yleensä pölyilmaseoksen<br />
sytyttämiseen kykenevän hiukkasen<br />
pintalämpötilan pitää olla suuruusluokkaa<br />
+400 o C. Tosin tältä osin tarkkoja tutkimustuloksia<br />
ei ole. Luonnollisestikin ennen<br />
ilmaisimien valintaa pitää selvittää pölyilma-<br />
peleita. Valokuitukaapelin pää sijoitetaan<br />
paikkaan, josta ilmaisu halutaan saada, ja<br />
infrapunasäteily siirretään kaapelin kautta ilmaisimelle.<br />
Valokuitukaapelin pää voi olla jo-<br />
Kun kuuma hiukkanen pa havaitaan, +600 o C:n lämpötilassa. kuluu aikaa ennen<br />
Kipinäilmaisimen linssi muotoillaan siten,<br />
muodostaa tehokkaan sammutuskohdan<br />
että ilmavirtaus pitää linssin puhtaana.<br />
kuumalle<br />
Ilmaisin<br />
voidaan myös varustaa ja automaattisella sammutuskohd<br />
hiuk<br />
pölyjä pneumaattisesti ilmaisukohdan<br />
puhdistuksella, jolloin linssin pinnalle puhalletaan<br />
jatkuvasti puhdistavaa ilmaa.<br />
riittävä. Etäisyys riippuu pölyn kuljetusnopeud<br />
pölynpoistojärjestelmissä 6–9 Kipinäilmaisimella metriä. on tyyppikohtainen havaintokulma,<br />
joka on alle 180 o . Sen vuoksi<br />
riippuen pölynsiirtoputkiston halkaisijas-<br />
Kipinäilmaisu- ja sammutusjärjestelmän ta kipinäilmaisimia joudutaan sijoittamaan tyypillisin<br />
hienojakoisen materiaalin<br />
putkistoon<br />
kuljetusputkisto<br />
aina vähintään kaksi tai useampia,<br />
jotta saadaan kaikissa olosuhteissa var-<br />
kuten<br />
pneumaattisessa siirrossa materiaali on tasaisesti jakaan<br />
2<br />
4<br />
seoksen ominaisuudet, jotta ilmaisimiksi valitaan<br />
sellaiset ilmaisimet, että ne pystyvät havaitsemaan<br />
kuumat hiukkaset riittävän suurella<br />
turvamarginaalilla.<br />
Suuren herkkyyden vuoksi ilmaisimet havaitsevat<br />
kuumat hiukkaset pölyilmaseoksessa<br />
ja jopa pölykerroksen tai kuljetettavan materiaalin<br />
läpi. Tosin ilmaisimien herkkyys pölykerroksessa<br />
tai materiaalissa olevan kuuman<br />
hiukkasen havaitsemiseen riippuu huomattavasti<br />
materiaalista. Mitään testimenetelmää<br />
ilmaisimille ei ole, jolla voitaisiin puolueettomasti<br />
osoittaa ilmaisimien herkkyys kuuman<br />
hiukkasen havaitsemiseen materiaalin sisällä.<br />
Myös markkinointihenkilöiden näyttäviin<br />
kokeisiin ilmaisimen herkkyydestä kannattaa<br />
suhtautua varauksella.<br />
Kipinäilmaisimia on kahdenlaisia: päivänvaloon<br />
reagoivia ja päivänvaloon reagoimattomia<br />
ilmaisimia. Päivänvaloon reagoivia ilmaisimia<br />
voidaan käyttää vain tilassa, johon<br />
päivänvalon pääsy on täysin estetty. Ilmaisin<br />
on erittäin herkkä, ja jo vähäinenkin päi-<br />
ma ilmaisu.<br />
Kipinäilmaisimia ei kannata sijoittaa työstävien<br />
koneiden tai puhaltimien välittömään<br />
läheisyyteen. Niissä voi syntyä kuumia hiukkasia,<br />
jotka hehkuvat vain hetken eivätkä<br />
2<br />
aiheuta vaaraa. Jos kipinäilmaisin on asennettu<br />
liian lähelle työstävää konetta tai puhallinta,<br />
ilmaisu aiheuttaa turhan sammutuksen.<br />
Kipinäilmaisimien parhaimmat paikat<br />
ovat esimerkiksi pölynpoistojärjestelmän<br />
kokoojaputkistoissa, koska tällöin muuta-<br />
1<br />
<strong>Palotutkimuksen</strong> Päivät <strong>2009</strong> 81
Change language