Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Vahinkosumma<br />
Rakennuspalojen<br />
lukumäärä<br />
50% vahinkosummasta<br />
2%<br />
rakennuspaloista<br />
kennuksissa. Kun teollisuusrakennuksissa oli<br />
automaattinen paloilmoitin tai automaattinen<br />
sammutuslaitteisto, vahinkojen määrä oli<br />
pieni. Rakennuksen iän ja omaisuusvahinkojen<br />
välillä havaittiin olevan yhteys sekä teollisuus-<br />
että asuinrakennuksissa. Vanhemmissa<br />
rakennuksissa esiintyi enemmän suuria vahinkoja<br />
aiheuttaneita paloja. Myös alkusammutuksella<br />
ja sen onnistumisella havaittiin<br />
olevan selkeä vaikutus vahinkojen suuruuteen<br />
useimmissa rakennustyypeissä.<br />
Toimintavalmiusaikaluokkien ja omaisuusvahinkojen<br />
riippuvuustarkastelussa havaittiin<br />
vahinkojen olevan useimmiten pieniä, kun<br />
toimintavalmiusaika oli alle 10 minuuttia.<br />
Kun toimintavalmiusaika ylitti 10 minuuttia,<br />
vahingot olivat useimmiten suuria. Tästä<br />
tarkastelusta ei pystytä näkemään sitä, millä<br />
muilla tekijöillä on ollut vaikutusta suurempiin<br />
vahinkoihin näissä 10 minuutin toimintavalmiusajan<br />
ylittävissä tapauksissa. Suppeassa<br />
ristiintarkastelussa huomattiin kuitenkin<br />
esimerkiksi alkusammutuksen ja toimintavalmiusajan<br />
välinen yhteys asuinrakennuksissa.<br />
Toimintavalmiusajan ollessa alle 10 minuuttia<br />
kolmasosa asuinrakennuspaloista oli<br />
sammutettu alkusammutuksella. Toimintavalmiusajan<br />
arvolla 10–20 minuuttia vastaava<br />
osuus oli 26 % ja lopuilla 23 %. Tästä<br />
tarkastelusta ei aukottomasti nähdä kaikkia<br />
vahinkoihin vaikuttavia tekijöitä, minkä<br />
vuoksi ei pystytä arvioimaan kvantitatiivisesti<br />
myöskään sitä, mikä vaikutus toimintavalmiusajan<br />
lyhentämisellä mahdollisesti olisi<br />
vahinkoihin.<br />
KIITOKSET<br />
Hanketta rahoittivat Palosuojelurahasto sekä<br />
VTT.<br />
Hankkeen toteutusta ohjaamaan perustettiin<br />
ohjausryhmä, jonka kokoonpanossa olivat<br />
edustajat seuraavilta tahoilta: VTT, Pelastusopisto,<br />
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos,<br />
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Tampereen<br />
aluepelastuslaitos, KK-Palokonsultti Oy, Palotekninen<br />
insinööritoimisto Markku Kauriala<br />
Oy ja L2 Paloturvallisuus Oy.<br />
LÄHDELUETTELO<br />
1. Pelastusopisto 2008. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto<br />
(PRONTO). prontonet.fi.<br />
2. Rahikainen 1998. Palotilastojen analysointi toiminnallisten<br />
Vahinkosumma<br />
Vahinkosumma<br />
80% vahinkosummasta<br />
95% vahinkosummasta<br />
Rakennuspalojen<br />
lukumäärä<br />
Rakennuspalojen<br />
lukumäärä<br />
10%<br />
rakennuspaloista<br />
28%<br />
rakennuspaloista<br />
Kuva 8. Vahinkosumman kertymän suhde rakennuspalohavaintojen lukumäärään.<br />
Oikealla niiden rakennuspalojen a) prosentuaalinen osuus, joiden b) yhteenlasketut vahingot<br />
muodostavat 140 vasemmanpuoleisen kuvan<br />
N = 8078<br />
mukaisen 30osuuden vahinkosummasta. N = 8078<br />
Välittömän vahingon keskiarvo<br />
[m 2 ]<br />
120<br />
100<br />
80<br />
Kun tarkasteltiin vuorokaudenajan ja vahinkojen suuruuden välistä yhteyttä, havaittiin, että<br />
15<br />
60<br />
yöaikaan syttyneissä paloissa aiheutui enemmän suuria vahinkoja kuin päiväaikaan<br />
10<br />
40<br />
syttyneissä. Eri rakennustyyppien välillä oli jonkin verran eroja. Rakennus- ja<br />
20<br />
5<br />
irtaimistovahingon keskiarvo ja mediaani vuorokaudenajan suhteen esitetään kuvassa 9.<br />
Rakennus- ja irtaimistovahingon<br />
keskiarvo [€]<br />
0<br />
200 000<br />
180 000<br />
160 000<br />
140 000<br />
120 000<br />
100 000<br />
80 000<br />
60 000<br />
40 000<br />
20 000<br />
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23<br />
0<br />
Vuorokaudenaika<br />
c)<br />
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23<br />
Vuorokaudenaika<br />
N = 8124<br />
7<br />
Kuva 9. a) Välittömän vahingon [m 2 ] keskiarvo, b) välittömän vahingon [m 2 ] mediaani, c)<br />
palosäädösten rakennus- pohjaksi. Espoo, ja irtaimistovahingon VTT. VTT Tiedotteita - Meddelanden [€] keskiarvo, d) rakennus- ja irtaimistovahingon [€]<br />
- Research mediaani Notes 1892. 111 eri s. + vuorokaudenaikoina. liitt. 79 s. ISBN 951-38-5198-2; Perustuu 951-38- PRONTO-aineistoon vuosilta 2006–2007 [1].<br />
5199-0. Http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1998/T1892.pdf<br />
3. Rahikainen & Keski-Rahkonen 1998. Determination of ignition<br />
frequency Rakennuksen of fires in different premises suojaustason in Finland. Fire Engineers vaikutus omaisuusvahinkoihin havaittiin vain teollisuusrakennuksissa.<br />
s. 33–37.<br />
Kun teollisuusrakennuksissa oli automaattinen paloilmoitin tai<br />
Journal, Nov,<br />
4. Rahikainen<br />
automaattinen<br />
& Keski-Rahkonen<br />
sammutuslaitteisto,<br />
2004. Statistical determination<br />
vahinkojen määrä oli pieni. Rakennuksen iän ja<br />
of ignition<br />
omaisuusvahinkojen<br />
frequency of structural fires in<br />
välillä<br />
different premises<br />
havaittiin<br />
in Finland.<br />
Fire Technology,<br />
olevan yhteys sekä teollisuus- että asuinrakennuksissa.<br />
Vanhemmissa<br />
Vol. 40, No.<br />
rakennuksissa<br />
4, s. 335–353.<br />
esiintyi enemmän suuria vahinkoja aiheuttaneita paloja. Myös<br />
alkusammutuksella ja sen onnistumisella havaittiin olevan selkeä vaikutus vahinkojen<br />
5. Tillander & Keski-Rahkonen 2001. Rakennusten syttymistaajuudet<br />
PRONTO-tietokannasta 1996–1999. Espoo, VTT Rakennus-<br />
suuruuteen useimmissa rakennustyypeissä.<br />
ja yhdyskuntatekniikka. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research ter, Massachusetts, USA. International Association for Fire Safety<br />
Toimintavalmiusaikaluokkien ja omaisuusvahinkojen riippuvuustarkastelussa havaittiin<br />
Notes 2119. 66 s. + liitt. 16 s. ISBN 951-38-5929-0; 951-38-5930-4. Science, s. 1051–1062.<br />
vahinkojen olevan useimmiten pieniä, kun toimintavalmiusaika oli alle 10 minuuttia. Kun<br />
Http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2001/T2119.pdf.<br />
7. Tillander 2004. Utilisation of statistics to assess fire risks in<br />
toimintavalmiusaika ylitti 10 minuuttia, vahingot olivat useimmiten suuria. Tästä tarkastelusta<br />
6. Tillander & Keski-Rahkonen 2003. The ignition frequency of buildings. Espoo, VTT Building and Transport. VTT Publications 537.<br />
ei pystytä näkemään sitä, millä muilla tekijöillä on ollut vaikutusta suurempiin vahinkoihin<br />
structural fires in Finland 1996–99. Fire safety science: proceedings 224 s. + liitt. 37 s. ISBN 951-38-6392-1; 951-38-6393-X. Http://www.<br />
näissä 10 minuutin toimintavalmiusajan ylittävissä tapauksissa. Suppeassa ristiintarkastelussa<br />
of the seventh international symposium, 16–21 June 2002, Worces- vtt.fi/inf/pdf /publications/2004/P537.pdf<br />
huomattiin kuitenkin esimerkiksi alkusammutuksen ja toimintavalmiusajan välinen yhteys<br />
asuinrakennuksissa. Toimintavalmiusajan ollessa alle 10 minuuttia kolmasosa<br />
asuinrakennuspaloista oli sammutettu alkusammutuksella. <strong>Palotutkimuksen</strong> Toimintavalmiusajan Päivät <strong>2009</strong> arvolla 710–<br />
20 minuuttia vastaava osuus oli 26 % ja lopuilla 23 %. Tästä tarkastelusta ei aukottomasti<br />
nähdä kaikkia vahinkoihin vaikuttavia tekijöitä, minkä vuoksi ei pystytä arvioimaan<br />
Välittömän vahingon mediaani<br />
[m 2 ]<br />
Rakennus- ja irtaimistovahingon<br />
mediaani [€]<br />
25<br />
20<br />
0<br />
16 000<br />
14 000<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011121314151617181920212223<br />
0<br />
Vuorokaudenaika<br />
d)<br />
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23<br />
Vuorokaudenaika<br />
N = 8124
Change language