Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
lessa havaitaan, että vapaapalokokeissa palo on levinnyt voimakkaasti seinävanereissa, kun<br />
taas sprinklatuissa kokeissa seinävanerit ovat osallistuneet paloon vain hyvin vähäisessä<br />
määrin.<br />
pohja oli neliön muotoinen ja kooltaan 4,8<br />
m x 4,8 m. Käytävän leveys oli 2 m ja pituus<br />
8 m. Huonetta ja käytävää yhdistävän oviaukon<br />
leveys oli 0,9 m ja korkeus 2,1 m. Huoneiston<br />
sisäkorkeus oli 2,5 m.<br />
Kokeissa palokuormina käytetyt keittiö,<br />
sohva ja nurkka näkyvät kuvan 1 havaintopiirroksessa<br />
ja lisäksi valokuvina kuvassa 2.<br />
Kussakin kokeessa koehuoneeseen oli sijoitettu<br />
vain yksi palokuorma, vaikka ne kaikki<br />
kolme ovat näkyvissä kuvan 1 piirroksessa.<br />
Koehuoneistossa oli yhteensä 23 lämpötilanmittauspistettä.<br />
Mittauspisteistä kahdeksan<br />
oli norjalaisen koeraportin [3] ja ehdotetun<br />
hyväksymiskoestandardin [4] mukaisesti<br />
sijoitettu kahteen koehuoneen sisällä sijaitsevaan<br />
termoelementtipuuhun neljälle eri<br />
korkeudelle (0,6 m, 1,2 m, 1,8 m ja 2,4 m).<br />
Koehuoneen sisältä sivuseinän vierestä imettiin<br />
näytekaasua kahdesta eri kohdasta (0,6<br />
m korkeudelta ja 1,8 m korkeudelta) ja lisäksi<br />
vielä käytävältä yhdestä kohdasta 1,8 m<br />
korkeudelta. Savuntiheys käytävällä mitattiin<br />
1,8 m korkeudelta optisella, valonsäteen vaimenemiseen<br />
perustuvalla mittarilla. Lisäksi<br />
mitattiin sammutusveden paine ja virtaama.<br />
Kaikki mittaustulokset talletettiin tietokoneelle.<br />
Kaikki kokeet myös videoitiin kahdella<br />
tai kolmella digitaalivideokameralla.<br />
Koehuoneen mitat ja muoto noudattelivat<br />
aiemmin mainitun norjalaisen raportin<br />
koehuonetta [3]. Koehuoneiston instrumentointi<br />
oli jonkin verran perusteellisempi kuin<br />
norjalaisten kokeissa lukuunottamatta norjalaisilla<br />
käytössä ollutta savuntiheyden mittausta<br />
koehuoneen sisällä.<br />
TUTkiTUT SammUTUSjärjeSTeLmäT<br />
Tutkittuja järjestelmiä oli yhteensä kuusi (suluissa<br />
järjestelmien tunnuskoodit):<br />
• Normaali, ”perinteinen” asuntosprinklerijärjestelmä<br />
kahdella eri toteutuksella: peitelevyllinen<br />
kattosuutinjärjestelmä (U1) ja<br />
ilman peitelevyä oleva sivusuutinjärjestelmä<br />
(F1).<br />
• Kiinteä matalapaineinen vesisumujärjestelmä<br />
perinteisellä lasikapselilaukaisulla<br />
(F2).<br />
• Kiinteä korkeapaineinen vesisumujärjestelmä<br />
sekä lasikapselilaukaisulla (P1) että savuilmaisuun<br />
perustuvalla laukaisulla (P2).<br />
• Liikuteltava korkeapaineinen vesisumujärjestelmä<br />
savuilmaisuun perustuvalla laukaisulla<br />
(Q1).<br />
(a) Sohvapalo kokeen jälkeen, vapaa palo<br />
(c) Sohvapalo kokeen jälkeen, järjestelmä F1<br />
(b) Nurkkapalo kokeen jälkeen, vapaa palo<br />
(d) Nurkkapalo kokeen jälkeen, järjestelmä F1<br />
Kuva 4. Vahingot palon jälkeen. Alemman rivin kuvista näkyy selvästi, kuinka<br />
sammutusjärjestelmä on kastellut seinät tehokkaasti ja siten estänyt palon leviämisen.<br />
koeohjeLma<br />
suutinta ilman peitelevyä sekä peitelevyllistä<br />
kattosuutinta korkeammalla vesivuonti-<br />
Lämpötilaolosuhteet koehuoneessa<br />
Kaikille kuudelle järjestelmälle toteutettiin<br />
jokainen Kuvassa kolmesta 5 esitetään paloskenaariosta: lämpötilanmittauksia keittiö<br />
koehuoneen (tunnuskoodi taaempi K), termoelementtipuu, nurkka (tunnuskoodi joka sijaitsi huoneen keskilinjalla 3,2 m etäisyydellä<br />
koehuoneessa heydellä. palon aikana. Mittauskohtana on<br />
NSF) oviaukosta. ja sohva Tulokset (tunnuskoodi näyttävät, S). että Keittiö- vapaissa ja paloissa lämpötilat kohoavat nopeasti ihmisen<br />
nurkkapalot kestokyvyn kannalta toteutettiin sietämättömälle siten, että koehuoneen<br />
ja käytävän välinen ovi oli auki; sohva-<br />
tasolle sekä<br />
KOETULOKSET<br />
ajatellen poistumista huoneesta kävelemällä<br />
(mittauskorkeus 1,8 m) että myöskin ajatellen poistumista huoneesta ryömimällä (mittauskorkeus<br />
0,6 m). Kaikki kokeissa tutkitut sammutusjärjestelmät sen sijaan rajoittivat<br />
palokokeissa koehuoneen koehuoneen lämpötiloja tehokkaasti. ja käytävän välinen yLeiSTä<br />
ovi suljettiin heti sytytyksen jälkeen. Kokeita<br />
jatkettiin 15 minuutin ajan järjestelmän laukeamisen<br />
jälkeen.<br />
palokokeet tehtiin ensimmäisinä; niiden ai-<br />
Kokeet onnistuivat pääosiltaan hyvin. Vapaa-<br />
Norjalaisten tekemissä kokeissa [3] havaittiin<br />
korkeimmat CO-määrät sohvakokeissa mintakunnossa, mutta pääosiltaan mittaukset<br />
kana jotkin mittaukset eivät vielä olleet toi-<br />
7<br />
oven ollessa kiinni, joten tämä koe on mielenkiintoinen<br />
erityisesti haluttaessa arvioida mäkokeista jouduttiin tekemään uudestaan<br />
saatiin tehdyiksi. Yksi varsinaisista järjestel-<br />
ihmisten altistumista myrkyllisille kaasuille<br />
palon aikana. Keittiö- ja nurkkakokeis-<br />
Tutkitut sammutusjärjestelmät toimivat tek-<br />
koehuoneen vaurioiduttua kokeen aikana.<br />
sa CO-määrät olivat tyypillisesti pienempiä nisesti oikein ja odotusten mukaisesti. Tilarajoitusten<br />
vuoksi esitetään seuraavassa tuloksia<br />
kuin sohvakokeissa eikä määrään paljoakaan<br />
vaikuttanut se, oliko ovi kokeen aikana auki<br />
vai kiinni. Keittiökokeissa vähäinen CO-<br />
sohva- ja nurkkakokeista.<br />
määrä ei yllätä, sillä palokuorma on puuperäistä<br />
materiaalia, jolle CO-ominaispäästökerroin<br />
on tyypillisesti alhainen, selvästi al-<br />
ToiSTeTTaVUUS<br />
haisempi kuin sohva- ja nurkkakokeiden palokuormana<br />
olevan polyesterin CO-ominais-<br />
Kuvassa 3 esitetään tuloksia lämpötilanmit-<br />
Palojen toistettavuus oli suhteellisen hyvä.<br />
päästökerroin [5]. Tiedossamme ei ole, miksi<br />
norjalaisten tekemissä nurkkakokeissa hatys<br />
sytytyshetkestä järjestelmien laukeamitauksista<br />
palon yläpuolella. Lämpötilankehivaittiin<br />
pienempiä CO-määriä kuin sohvakokeissa.<br />
keskenään hyvinkin samanlainen; sohvapaseen<br />
saakka oli kaikissa nurkkapalokokeissa<br />
Sammutusjärjestelmäkokeiden lisäksi kaikille<br />
kolmelle paloskenaariolle tehtiin vamän.<br />
Nurkka- ja sohvapaloissa palonkehitys<br />
lokokeissa hajontaa oli jonkin verran enempaapalokoe<br />
(tunnuskoodi V). Vapaapalokokeet<br />
jouduttiin sammuttamaan käsin, jotta<br />
aika-akselilla on luonnostaan vähäisempää<br />
on sytyttämisen jälkeen nopeaa, joten hajonta<br />
koehuoneisto ei olisi vaurioitunut liikaa. verrattuna keittiöpalokokeisiin, joissa liedellä<br />
Nurkkapalokokeissa tehtiin lisäksi kaksi lisäkoetta,<br />
joissa käytettiin perinteistä kattokö<br />
esilämmitysvaihe. Keittiöpalojen<br />
kuumenevan öljyn syttymistä edeltää pitkäh-<br />
osalta<br />
<strong>Palotutkimuksen</strong> Päivät <strong>2009</strong> 77
Change language