Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
den syntymisen riskejä erityisesti suunnittelun<br />
rajapinnoissa, koska samaa mallia hyödynnetään<br />
ja siirretään eri suunnittelutyökalujen<br />
välillä automaattisesti eikä luoda mallia<br />
uudestaan joka ohjelmassa.<br />
Palon lähtötietoina käytetään pätevän paloturvallisuussuunnittelijan<br />
kanssa määriteltyjä<br />
uhkakuvia, joissa voidaan hyödyntää muun<br />
muassa VTT:n keräämää palodataa ja sen perusteella<br />
koottuja niin sanottuja palopaketteja,<br />
joissa erilaisten rakennustyyppien tilastollisesti<br />
tyypillisiä palokuormia on koottu laskennan<br />
lähtötiedoiksi.<br />
HAASTEITA TOIMINNALLISELLE<br />
SUUNNITTELULLE<br />
Kuten jo aiemmin on mainittu, on toiminnallinen<br />
palomitoitus yksi normaali ja hyväksytty<br />
tapa tehdä myös rakenteiden palomitoitusta.<br />
Itse menetelmä on kehitetty jo aikaa<br />
sitten muun muassa Natural Fire Safety Concept<br />
-projektissa ja sitä myöhemmin seuranneessa<br />
informaatioprojektissa [11].<br />
Tosiasia on, että oletettuun palonkehitykseen<br />
perustuva eli toiminnallinen paloturvallisuus-suunnittelu<br />
on sekä kotimaisissa (Rak-<br />
MK E1) että eurooppalaisissa viranomaismääräyksissä<br />
(EN -standardit) hyväksytty<br />
menettely rakenteellisen paloturvallisuuden<br />
varmistamiseksi.<br />
Rakenteiden toiminnallisen paloteknisen<br />
mitoituksen haasteita on kuitenkin lukuisia.<br />
Ensimmäisenä voidaan törmätä suunnittelijoiden<br />
ja viranomaisten erilaisiin mielipiteisiin<br />
siitä mitkä ovat vaatimukset ja mahdolliset<br />
keinot täyttää nämä kussakin kohteessa.<br />
Tämä voi tulla kyseeseen erityisesti kohteissa,<br />
joille ei ole suoranaisesti aiempaa vertailupohjaa.<br />
Näissäkin tapauksissa saadaan kuitenkin<br />
kohteen käyttöiän aikainen suunniteltu<br />
käyttö huomioon ottaen kartoitettua riittävät<br />
tarkasteltavat uhkakuvat palokonsultin<br />
Kohteen vaativuudesta<br />
riippuen voi rakennus <br />
valvonta vaatia myös<br />
paloturvallisuussuunnitelmalle<br />
kolmannen<br />
osapuolen tarkastuksen.<br />
tai tutkimuslaitosten toimesta.<br />
Myös toiminnallisen palomitoituksen dokumentointi<br />
ja sen vaatiminen on ollut haasteellista.<br />
Tähän on kuitenkin tuonut apua jo<br />
aiempien ohjeiden ja määräysten jatkoksi julkaistu<br />
ohje [2]. Ohje helpottaa sekä tekijän<br />
että tarkastajan työtä. Olennaista suunnittelun<br />
sujuvan edistymisen kannalta on paloteknisten<br />
vaatimusten, uhkakuvien ja kaikkien<br />
lähtötietojen sopiminen ennen varsinaista<br />
suunnittelua yhteistyössä viranomaisten ja<br />
suunnittelijoiden kesken.<br />
Palosimuloinnin ja rakennesuunnittelun<br />
yhdistäminen on edelleen haasteellista, mutta<br />
työkalut sen tekemiseen ovat olemassa.<br />
Suunnittelun, erityisesti palosimuloinnin ja<br />
vaativien rakenteiden suunnittelun tekeminen<br />
vaatii tekijältä korkeaa osaamista, kuten<br />
mikä tahansa muukin vaativa suunnittelu.<br />
Mikäli kohteen suunnitelmille vaaditaan<br />
kolmannen osapuolen tarkastusta, voi<br />
ongelmaksi koitua resurssipula, koska Suomessa<br />
palotekninen korkeakoulutus on melko<br />
vähäistä. Tämä tulee jatkossakin tuottamaan<br />
haasteita sekä suunnittelun että tarkastuksen<br />
osalta.<br />
Ohjelmistokehityksen haasteina jatkossa<br />
ovat muun muassa ohjelmien melko lyhyellä<br />
aikavälillä jatkuvasti tulevat uudet versiot<br />
ja niiden kautta yhteensopivuuden ylläpito.<br />
Tiedonsiirto ei edelleenkään ole yleisesti<br />
ottaen yksinkertaista kaupallisten ohjelmien<br />
välillä. Toiminnallisen palomitoituksen tekemiseen<br />
on kuitenkin olemassa riittävät ohjelmistot,<br />
ja niiden käytettävyys ja varsinkin<br />
laskennan tehokkuus tulee varmasti paranemaan<br />
tietoteknisen kehityksen myötä.<br />
LOPUKSI<br />
Toiminnallisen palomitoituksen tavoitteena<br />
on saavuttaa riittävä paloturvallisuusmääräyksissä<br />
asetettu turvallisuustaso ja määrittää<br />
kohdekohtaisesti todenmukaisempia arvoja<br />
tekijöille, jotka paloturvallisuuteen vaikuttavat.<br />
Tällä suunnittelutavalla saavutetaan<br />
yhtä hyvä tai parempi turvallisuustaso kuin<br />
yleisillä standardipaloon perustuvilla määräyksillä.<br />
Paloturvallisuussuunnittelun tärkein asia<br />
on varmistua rakennuksessa olevien henkilöiden<br />
ja pelastushenkilökunnan turvallisuudesta<br />
ja toissijaisena tavoitteena pienentää palosta<br />
aiheutuvia taloudellisia, aineellisia ja rakenteellisia<br />
vahinkoja.<br />
Projektissa tuotettiin julkista tutkimusta ja<br />
tämän lisäksi myös yrityskohtaista tutkimusta<br />
suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena oli<br />
alan yleisen tutkimuksen ja tuotekehityksen<br />
edistäminen ja lisäksi suomalaisen teollisuuden<br />
kilpailukyvyn parantaminen.<br />
Toteutetulla projektilla luotiin lisää perustietoutta<br />
toiminnallisen palomitoituksen perustaksi<br />
ja julkaistiin informaatiota palvelemaan<br />
koko rakentamisen kenttää. Tietoteknisellä<br />
kehitystyöllä saavutettiin tavoitteiden<br />
mukaisesti tehokkuutta ja toimintavarmuutta<br />
suunnitteluketjulle ja vietiin eteenpäin myös<br />
tuotemalliajattelun käytännön toteutusta paloteknisen<br />
ja rakenneteknisen suunnittelun<br />
välillä.<br />
Projektin jatkoajatuksia työstetään, ja jo<br />
saavutettuja tuloksia käytettäessä kerätään<br />
kokemuksia ja tietoutta jatkokehityksen tueksi.<br />
Yhteistyö projektiosapuolten kesken jatkuu<br />
edelleen.<br />
KIITOKSET<br />
Kirjoittaja tahtoo kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita:<br />
VTT:tä, TRY:tä ja TTY:tä sekä<br />
Tekesiä hyvästä ja hedelmällisestä yhteistyöstä<br />
sekä hyvin toteutuneesta projektista aikataulun,<br />
kustannusten ja ennen kaikkea tavoiteltujen<br />
tulosten saavuttamisen johdosta.<br />
LÄHDELUETTELO<br />
1. E1 Suomen Rakentamismääräyskokoelma.<br />
Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja<br />
ohjeet 2002. Ympäristöministeriö 2002.<br />
2. Oletettuun palonkehitykseen perustuva<br />
paloturvallisuussuunnittelu. Teräsrakenneyhdistys<br />
ry, ISBN 952-9683-27-8, Helsinki<br />
2004<br />
3. Hietaniemi J., Application of FSE in<br />
Structural design, VTT 2007<br />
4. Hietaniemi, J., Rakenteiden toiminnallisen<br />
paloturvallisuussuunnittelun hyväksymiskriteerit,<br />
VTT 2008<br />
5. Heinisuo M. (2008). “Fire Design in<br />
Europe”, COST Action C26, Urban Habitat<br />
Constructions under Catastrophic Events,<br />
edited by Mazzolani F., Mistakidis E., Borg,<br />
R.P., Byfield M:, De Matteis G., Dubina D.,<br />
Indirli M., Mandara A., Muzeau J.P., Wald<br />
F., Wang Y., Malta University, Malta, 2008.<br />
6. Teräsrakenneyhdistys ry, www.terasrakenneyhdistys.fi<br />
7. Rautaruukki Oyj, www.ruukki.com<br />
8. Tekla Structures, Tekla Corporation,<br />
www.tekla.fi<br />
9. SCIA Engineering, NemetscekScia,<br />
www.scia-online.com<br />
10. Dynamics Simulator, National Institute<br />
of Standards and Technology, USA,<br />
www.nist.gov<br />
11. Natural fire safety concept – Valorisation<br />
project, Dissemination of Structural Fire<br />
Safety Engineering Knowledge – DIFISEK,<br />
RFS-C2-03048, 2005.<br />
<strong>Palotutkimuksen</strong> Päivät <strong>2009</strong> 29
Change language