Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Sami Häkkinen, Tampereen teknillinen yliopisto, Korkeakoulunkatu 10, 33720 Tampere<br />
Tilastollisen paloturvallisuusseurannan<br />
kehittäminen<br />
TiiViSTeLmä<br />
Paloturvallisuuden seuranta perustuu Suomessa<br />
Sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti<br />
palokuolemien ja taloudellisten vahinkojen<br />
seuraamiselle. Tarkastelu osoitti,<br />
ettei kuolemien ja vahinkojen seuranta riitä<br />
kehittämistarpeiden kartoittamiseen. Tilastollisen<br />
tarkastelun lisäksi työtä varten haastateltiin<br />
viittä pelastusalan asiantuntijaa ja<br />
perehdyttiin aihealuetta käsittelevään kirjallisuuteen.<br />
Analyyseissä paloturvallisuuden kannalta<br />
olennaisimmiksi tekijöiksi osoittautuivat<br />
alueen riskiluokka, miesväestön osuus, kaupunkimaisuus,<br />
pientalovaltaisuus, yksinasuminen,<br />
ikääntyneiden osuus, rakennusten<br />
ikä, tietyt juhlapäivät, työllisyys, koulutustaso<br />
ja asukkaiden tulotaso. Monissa tarkasteluissa<br />
Suomi jakaantuu luode–kaakko-linjaa<br />
myöten kahtia ja yksittäisten tekijöiden vaikutusta<br />
on vaikea arvioida.<br />
Suomen paloturvallisuuden kannalta tärkeimmät<br />
kehittämiskohteet liittyvät tutkimuksen<br />
perusteella erityisryhmien asumisturvallisuuteen,<br />
tahallisten tulipalojen torjuntaan<br />
ja taajamien ulkopuolisten alueiden<br />
paloturvallisuuden parantamiseen. Tärkeimmiksi<br />
toimenpiteiksi nousi ihmisten turvallisuuskäyttäytymisen<br />
ja -asenteiden kehittäminen,<br />
pelastustoimen strategisen suunnitelmallisuuden<br />
parantaminen ja asuntosprinklaus.<br />
56 <strong>Palotutkimuksen</strong> Päivät <strong>2009</strong><br />
JOHDANTO<br />
Suomen paloturvallisuustaso on kansainvälisesti<br />
verrattuna yleistä länsimaista tasoa heikompi,<br />
kun vertaillaan asukaslukuihin suhteutettuja<br />
palokuolemien määriä [1], eikä<br />
tulipalojen ja palokuolemien määrän kasvua<br />
ole tähänastisilla onnettomuuksien ehkäisyn<br />
keinoilla saatu pysäytettyä [2].<br />
Paloturvallisuusseuranta perustuu Suomessa<br />
pääasiassa palokuolemien seurannalle [3].<br />
Pelastustoimi tarkastelee lisäksi omaa toimintaansa<br />
sisäisten tunnuslukujen kuten toimintavalmiusaikojen<br />
avulla [4], mutta toiminnan<br />
vaikuttavuudesta on vain vähän tietoa.<br />
Tähänastinen paloturvallisuustutkimus tarkastelee<br />
ongelmaa monipuolisesti, mutta tilanteesta<br />
ei muodostu kokonaiskuvaa. Rakenteellista<br />
paloturvallisuutta ja palotorjunnan<br />
teknologisia mahdollisuuksia käsittelevää<br />
tutkimusta on runsaasti saatavilla [5, 6, 7, 8,<br />
9, 10, 11, 12, 13]. Yhteiskunnallisten ja sosiaalisten<br />
tekijöiden ja muutosten vaikutusta<br />
paloturvallisuuteen käsitellään aiemmassa<br />
tutkimuksessa vähän [14, 15].<br />
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli löytää<br />
tunnuslukuja ja mittareita, joiden avulla voidaan<br />
kuvata paloturvallisuustasoa, parantaa<br />
Suomen paloturvallisuuden ennustettavuutta<br />
ja helpottaa oikeiden kehittämistoimenpiteiden<br />
valintaa. Tutkimusongelma kulminoituu<br />
kahteen kysymykseen:<br />
Mitä tunnusomaisia piirteitä sattuneista<br />
tulipaloista ja niihin johtaneista olosuhteista<br />
voidaan eritellä Millä keskeisillä tunnusluvuilla<br />
paloturvallisuustason ennustettavuutta<br />
voidaan parantaa<br />
Tutkimuskysymyksiä lähestytään Halen<br />
pyramidimallin avulla [16] (kuva 1), ja tulokset<br />
on koostettu Kaplanin ja Nortonin tasapainotetun<br />
tuloskortin [17] periaatteita soveltaen<br />
(liite 1). Perinteisessä Heinrichin pyramidimallissa<br />
[18] on oletettu, että jokainen<br />
vaaratilanne on yhtä tärkeä torjuttaessa<br />
suuronnettomuuksia [19, 20, 21]. Tosiasiassa<br />
näin ei ole vaan tilanne noudattaa ennemminkin<br />
Halen mallia [16] (kuva 1).<br />
Mitä Luokkiin tunnusomaisia III ja IV piirteitä kuuluvat sattuneista tapaukset tulipaloista eivät<br />
missään olosuhteissa voi johtaa suuriin<br />
ja niihin<br />
eritellä Millä keskeisillä tunnusluvuilla paloturvallisuustas<br />
rantaa<br />
tuhoihin, vaikka paloa ei sammutettaisi (kuva<br />
Tutkimuskysymyksiä 1). Luokkien II ja lähestytään I palot ovat Halen pelastustoiminnan<br />
koostettu Kaplanin järjestämisen ja Nortonin ja onnettomuuk-<br />
tasapainotetun tuloskortin [1<br />
pyramidimallin avu<br />
Perinteisessä Heinrichin pyramidimallissa [18] on oletettu, e<br />
sien tärkeä ennaltaehkäisyn torjuttaessa suuronnettomuuksia kannalta kiinnostavia, [19, 20, 21]. Tosia<br />
noudattaa ennemminkin Halen mallia [16] (kuva 1).<br />
Kuva Kuva 1. 1. Onnettomuuspyramidi (mukailtu lähteestä lähteestä<br />
[16])<br />
[16])<br />
Luokkiin III ja IV kuuluvat tapaukset eivät missään olosuht<br />
vaikka paloa ei sammutettaisi (kuva 1). Luokkien II ja<br />
järjestämisen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyn kannalta<br />
pahimmassa tapauksessa aiheutua jo mittavia materiaali-
Change language