Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Taulukko 4. Julkisivuille käytetyt pintakerrosluokat.<br />
mia lattianpäällysteitä voidaan vaatia palovaarillisissa<br />
kohteissa, ja Ruotsissa on käytössä<br />
myös C fl -s1-vaatimus uloskäytäville.<br />
jULkiSiVUT – ULkoPUoLiSeT<br />
PinTakerrokSeT<br />
Julkisivujen pintakerrosvaatimusten välillä<br />
olevat erot koskevat käytettyjä savun ja palavien<br />
pisaroiden tai osien luokkia taulukon<br />
4 mukaisesti.<br />
Rakennuksen ulkopuolella savun aiheuttamat<br />
riskit ovat pienemmät kuin rakennuksen<br />
sisällä: ulkotilassa savu pääsee vapaasti leviämään<br />
eikä siten vaikeuta poistumista. Tähän<br />
perustuen Norjassa ei ole savulle vaatimusrajoja<br />
(s3 tarkoittaa, että ei täytä s2 vaatimusta<br />
tai ei ole testattu). Myöskään Suomessa<br />
ei ollut savun tuotolle vaatimuksia ennen<br />
vuotta 2002, eikä sitä tuolloin koettu ongelmaksi.<br />
Siten olisi perusteltua käyttää julkisivussa<br />
alempia vaatimuksia kuin sisäpuolisille<br />
pinnoille. Pohjoismaisena ehdotuksena esitetään,<br />
että julkisivujen pinnoille s2 olisi korkein<br />
vaatimustaso.<br />
Matalissa rakennuksissa palavien pisaroiden<br />
tai osien aiheuttamat riskit ovat merkittävästi<br />
pienempiä kuin korkeissa rakennuksissa,<br />
joten suosituksena on, että d2 -luokkaa<br />
käytettäisiin silloin kun pääluokkana on<br />
D (D-luokan käyttö liittyy mataliin rakennuksiin).<br />
jULkiSiVUT – PaLon LeViäminen<br />
jULkiSiVUrakenTeiSSa<br />
Ruotsissa käytetään ison mittakaavan julkisivukoetta<br />
silloin kun halutaan selvittää palon<br />
mahdollista leviämistä julkisivurakenteen sisällä<br />
tai sen kautta muihin rakenteisiin. Eurooppalaista<br />
harmonisoitua menetelmää tälle<br />
ei vielä ole, mutta joitakin tuoteryhmiä<br />
koskevan menetelmän kehitystyö on alkuvaiheessa.<br />
kaTTeeT<br />
Kaikissa Pohjoismaissa on käytössä B ROOF (t2)<br />
-vaatimustaso, joka tehdään menetelmää 2<br />
käyttäen (= vanha pohjoismainen katemenetelmä).<br />
Euroopan laajuisesti harmonisointi ei<br />
vielä kuitenkaan ole toteutunut, koska kaikkiaan<br />
tällä hetkellä on käytössä neljä eri menetelmää,<br />
joiden luokitukset eivät vastaa toisiaan.<br />
Yhden harmonisoidun menetelmän<br />
kehittäminen on vasta alkamassa.<br />
Suomi K 1 10 A2-s1,d0 K 2 10 A2-s1,d0<br />
Islanti<br />
K 2 10 B-s1,d0<br />
Taulukko 4. Julkisivuille käytetyt K 2<br />
pintakerrosluokat.<br />
10 D-s2,d0<br />
Norja<br />
K 2 10 A2-s1,d0<br />
K 2 10 B-s1,d0 Käytetyt luokat<br />
Tanska K 2 10 D-s2,d0 B-s1,d0* D-s2,d2<br />
Ruotsi<br />
Suomi<br />
K 2 10 B-s1,d0<br />
B-s1,d0 D-s2,d2<br />
Islanti B-s1,d0 D-s2,d0<br />
Kantavat Norja rakenteet<br />
B-s3,d0 D-s3,d0<br />
Ruotsi A2-s1,d0 D-s2,d0<br />
Kantavien * Seuraa suojausverhouksen rakenteiden aikaluokat vaatimuksista<br />
alkavat 15 minuutista ja maasta riippuen jatkuvat 60–240<br />
Taulukko 5. Suojaverhouksille käytetyt luokat.<br />
minuuttiin. Kantavien rakenteiden materiaaleihin voi myös kohdistua vaatimuksia (A2-s1,d0;<br />
rakennustyypistä ja käyttötavasta johtuen) paitsi Ruotsissa, missä riittää aina se, että rakenne<br />
säilyttää Rakennuksen kantavuutensa ulkopuolella vaaditun savun ajan. Käytetyt luokat<br />
Tanska K<br />
aiheuttamat riskit ovat pienemmät kuin rakennuksen s<br />
1 10 B-s1,d0<br />
K 2 30 A2-s1,d0 K 2 60 A2-s1,d0<br />
ulkotilassa savu K 1<br />
pääsee 10 D-s2,d2 vapaasti leviämään eikä siten vaikeuta poistumista. Tähän peru<br />
Osastoivat rakennusosat<br />
Suomi Norjassa ei ole K 1 10 savulle A2-s1,d0 vaatimusrajoja K 2 10 A2-s1,d0 (s3 tarkoittaa, että ei täytä s2 vaatimusta tai<br />
Osastoiville Islanti testattu). Myöskään rakennusosille Suomessa käytetyt ei KEI 2 10 ollut -luokat B-s1,d0 savun on esitetty tuotolle taulukossa vaatimuksia 6. Sekä ennen minuuttiluokkien vuotta 2002, eik<br />
alapäässä tuolloin koettu että yläpäässä ongelmaksi. eroavuuksia Siten K 2 10 olisi D-s2,d0 maiden perusteltua välillä. käyttää Näiden lisäksi julkisivussa eroavuuksia alempia syntyy vaatim<br />
siitä, Norja kuin sisäpuolisille että materiaaleihin pinnoille. voi myös Pohjoismaisena K 2 10 kohdistua A2-s1,d0 vaatimuksia ehdotuksena (A2-s1,d0; esitetään, rakennustyypistä että julkisivujen ja pin<br />
käyttötavasta s2 olisi korkein johtuen), vaatimustaso. paitsi Ruotsissa, K 2 10 B-s1,d0 missä ei ole käytössä palamattomuusvaatimuksia.<br />
Kun palomuurin materiaaleille esitetään K 2 10 D-s2,d0 vaatimuksia (kaikki Ruotsia lukuun ottamatta), ovat<br />
ne Ruotsi Matalissa yhteneväiset rakennuksissa muualla A2-s1,d0 palavien paitsi K 2 10 pisaroiden B-s1,d0 Suomessa, jossa tai osien vaatimuksena aiheuttamat on A1. riskit ovat merkitt<br />
pienempiä kuin korkeissa rakennuksissa, joten suosituksena on, että d2 -luokkaa käytet<br />
Taulukko 5. Suojaverhouksille käytetyt luokat.<br />
Taulukko<br />
Kantavat<br />
silloin kun 6. Osastoiville<br />
rakenteet<br />
pääluokkana rakennusosille on D (D-luokan käytetyt käyttö luokat. liittyy mataliin rakennuksiin).<br />
Kantavien Julkisivut rakenteiden – palon aikaluokat leviäminen alkavat julkisivurakenteissa<br />
15 Käytetyt minuutista luokat ja maasta riippuen jatkuvat 60–240<br />
Tanska minuuttiin. Kantavien rakenteiden EI 30 materiaaleihin EI 60 voi myös kohdistua EI 120 vaatimuksia (A2-s1,d0;<br />
Suomi rakennustyypistä Ruotsissa käytetään ja EI käyttötavasta 15 ison EI mittakaavan 30 johtuen) EI paitsi 60 julkisivukoetta Ruotsissa, EI 90 missä silloin EI riittää 120 kun aina halutaan se, että rakenne selvittää<br />
Islanti säilyttää mahdollista kantavuutensa leviämistä vaaditun julkisivurakenteen EI ajan. 30 EI 60 sisällä tai EI sen 120 kautta muihin rakent<br />
Norja<br />
Eurooppalaista<br />
EI<br />
harmonisoitua<br />
15 EI 30<br />
menetelmää<br />
EI 60<br />
tälle ei vielä ole, mutta joitakin tuoter<br />
Ruotsi Osastoivat<br />
koskevan menetelmän<br />
rakennusosat EI 30 EI 60 EI 120 EI 240<br />
kehitystyö on alkuvaiheessa.<br />
Osastoiville rakennusosille Taulukko 6. käytetyt Osastoiville EI -luokat rakennusosille on esitetty käytetyt taulukossa luokat. 6. Sekä minuuttiluokkien<br />
Ovet, alapäässä Katteet ikkunat että yläpäässä ja muut on aukot eroavuuksia maiden välillä. Näiden lisäksi eroavuuksia syntyy<br />
siitä, että materiaaleihin voi myös kohdistua vaatimuksia (A2-s1,d0; rakennustyypistä ja<br />
Palo-ovien käyttötavasta Kaikissa Pohjoismaissa suhteen johtuen), eri maiden paitsi on Ruotsissa, välillä käytössä on suuria missä B ROOF soveltamisen ei (t2) ole -vaatimustaso, käytössä eroja palamattomuusvaatimuksia.<br />
alkaen joka Suomessa tehdään olevasta menetelm<br />
SUojaVerhoUkSeT<br />
mahdollisuudesta Kun käyttäen palomuurin (= vanha materiaaleille pohjoismainen käyttää esitetään myös katemenetelmä). kansallisesti vaatimuksia oSaSToiVaT (kaikki rakennUSoSaT<br />
määriteltyjä Euroopan Ruotsia laajuisesti lukuun kriteereitä. ottamatta), harmonisointi Yhtenä ovat e<br />
harmonisointiehdotuksena ne kuitenkaan yhteneväiset ole muualla toteutunut, A2-s1,d0 on ottaa koska paitsi käyttöön kaikkiaan Suomessa, savuluokista tällä jossa hetkellä vaatimuksena joko S a tai on Skäytössä m on . A1. neljä eri menete<br />
Suojaverhouskokeessa joiden luokitukset voidaan eivät vastaa käyttää toisiaan. eri Osastoiville Yhden harmonisoidun rakennusosille menetelmän käytetyt EI kehittämin<br />
alustamateriaaleja,<br />
Suomessa Taulukko vasta alkamassa. 6. osastoivassa Osastoiville joiden seurauksena<br />
rakennusosassa rakennusosille luokituksen<br />
merkintä on joko K 1 tai K 2 . Luokituknuuttiluokkien<br />
alapäässä että yläpäässä on<br />
käytetyt olevan<br />
-luokat luokat. oven,<br />
on<br />
ikkunan<br />
esitetty taulukossa<br />
ja muuta pienehköä<br />
6. Sekä mi-<br />
aukkoa<br />
suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan tulee yleensä olla vähintään puolet osastoivalle<br />
sella Suojaverhoukset<br />
K 2 on laajempi käyttöalue (kattaa kaikki Käytetyt eroavuuksia luokat maiden välillä. Näiden lisäksi<br />
alustat). Tanska Eri maissa on otettu käyttöön EI 30 luokkia<br />
Suomi Suojaverhouskokeessa taulukon 5 mukaisesti. EI 15 Lisäksi voidaan EI itse 30 suoja-<br />
käyttää EI voi eri 606<br />
myös alustamateriaaleja, EI kohdistua 90 vaatimuksia EI 120 joiden (A2-s1,d0; seurauksena luokit<br />
EI eroavuuksia 60 syntyy siitä, EI 120 että materiaaleihin<br />
verhoustuotteelle/materiaalille Islanti merkintä on joko K 1 tai on KEI 2 annettu . 30 Luokituksella eri EI rakennustyypistä 60 K 2 on laajempi ja käyttötavasta EI käyttöalue 120 johtuen), (kattaa kaikki al<br />
vaatimuksia<br />
Norja<br />
vaihdellen<br />
EI<br />
luokkien<br />
15 EI<br />
A2-s1,d0<br />
30<br />
ja<br />
EI<br />
paitsi<br />
60<br />
Eri maissa on otettu käyttöön luokkia Ruotsissa, taulukon missä ei 5 ole käytössä mukaisesti. palamattomuusvaatimuksia.<br />
annettu eri Kun vaihdellen palomuurin luokkien A2<br />
Lisäksi<br />
Ruotsi EI 30 EI 60 EI 120 EI 240<br />
D-s2,d2 suojaverhoustuotteelle/materiaalille välillä. Suomessa on tiukin linja suo-ojaverhouksen D-s2,d2 materiaalin välillä. suhteen: Suomessa aina vaadi-<br />
on tiukin materiaaleille linja suojaverhouksen esitetään vaatimuksia materiaalin (kaik-<br />
suhteen:<br />
taan<br />
Ovet, vaaditaan vähintään<br />
ikkunat vähintään luokkaa<br />
ja muut<br />
A2-s1,d0. luokkaa aukot A2-s1,d0. ki Ruotsia lukuun ottamatta), ovat ne yhteneväiset<br />
muualla A2-s1,d0 paitsi Suomessa,<br />
Suojaverhousten osalta eri Pohjoismaiden<br />
käyttämät Palo-ovien Suojaverhousten vaatimustasot suhteen eri osalta maiden kuvastavat eri välillä Pohjoismaiden selvästi<br />
mahdollisuudesta aikaisempia kansallisia käyttää käyttötapoja. käyttötapoja. myös Mah-kansallisesti Mahdollisuuksia määriteltyjä käytön laajentamisen kriteereitä. Yhtenä näyttäisi o<br />
on suuria jossa soveltamisen vaatimuksena käyttämät eroja on vaatimustasot A1. alkaen Suomessa kuvastavat olevasta se<br />
dollisuuksia harmonisointiehdotuksena useimmissa käytön maissa laajentamisen Tanskan on ottaa esimerkin näyttäisi käyttöön pohjalta. savuluokista joko S a tai S m .<br />
olevan useimmissa maissa Tanskan esimerkin<br />
Suomessa pohjalta. osastoivassa rakennusosassa olevan oven, ikkunan ja muuta pienehköä aukkoa<br />
oVeT, ikkUnaT ja mUUT aUkoT<br />
suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan Palo-ovien tulee yleensä suhteen olla eri vähintään maiden välillä puolet on osastoivalle suuria<br />
soveltamisen eroja alkaen Suomessa ole-<br />
5<br />
kanTaVaT rakenTeeT<br />
vasta mahdollisuudesta käyttää myös kansallisesti<br />
6 määriteltyjä kriteereitä. Yhtenä<br />
Kantavien rakenteiden aikaluokat alkavat 15 harmonisointiehdotuksena on ottaa käyttöön<br />
savuluokista joko S a tai S m .<br />
minuutista ja maasta riippuen jatkuvat 60–<br />
240 minuuttiin. Kantavien rakenteiden materiaaleihin<br />
voi myös kohdistua vaatimuksia van oven, ikkunan ja muuta pienehköä auk-<br />
Suomessa osastoivassa rakennusosassa ole-<br />
(A2-s1,d0; rakennustyypistä ja käyttötavasta<br />
johtuen) paitsi Ruotsissa, missä riittää aivyysajan<br />
tulee yleensä olla vähintään puolet<br />
koa suojaavan rakennusosan palonkestäna<br />
se, että rakenne säilyttää kantavuutensa osastoivalle rakennusosalle vaaditusta palonkestävyysajasta.<br />
Muissa Pohjoismaissa ei vaaditun ajan.<br />
ole<br />
68 <strong>Palotutkimuksen</strong> Päivät <strong>2009</strong>
Change language