Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
vän etäälle kipinäilmaisimista, jotta sammuttava<br />
vesiverho ehtii muodostumaan ennen<br />
kuumien hiukkasten osumista siihen. Etäisyys<br />
riippuu materiaalin kuljetusnopeudesta<br />
ja järjestelmän kokonaisviiveajasta. Kokonaisviiveaika<br />
muodostuu ilmaisujärjestelmän<br />
reagointiajasta, magneettiventtiilin avautumisajasta,<br />
tehokkaan vesiverhon muodostumisajasta<br />
sekä varolisäajasta. Tyypillisesti kokonaisviiveaika<br />
on noin 0,3 sekuntia; tosin<br />
lyhyempääkin kokonaisviiveaikaa voidaan<br />
käyttää, jos laitteistovalmistaja osoittaa sen<br />
olevan mahdollista. Kun kokonaisviiveaika<br />
on 0,3 sekuntia ja materiaalin kuljetusnopeus<br />
on 30 m/s, kipinäilmaisun ja sammutussuuttimien<br />
välimatkan on oltava 0,3 s x 30<br />
m/s = 9 m.<br />
Sammutussuuttimet voidaan sijoittaa myös<br />
ulos, mikäli esimerkiksi pölyputkiston sijainnin<br />
vuoksi asennusta ei voida tehdä sisällä.<br />
Ulkona olevat sammutussuuttimet ja<br />
sammutusputkisto on suojattava jäätymiseltä<br />
lämmityskaapelilla ja lämpöeristyksellä.<br />
Lämmityskaapelin toimintaa on valvottava<br />
ohjauskeskuksella.<br />
SammUTUSVeSiVaraSTo<br />
Sammutusvesivaraston koko on määritettävä<br />
hydraulisin laskelmin, koska tarvittavan veden<br />
määrään ja paineeseen vaikuttavat monet<br />
eri tekijät, kuten vaadittava paine etäisimmällä<br />
sammutussuuttimella, putkiston koko,<br />
sammutuskohtien ja sammutussuuttimien<br />
määrä. Yleensä sammutussuuttimilla veden<br />
paineen on oltava noin 7 bar, jotta sammuttava<br />
vesiverho muodostuu kanavan sisälle.<br />
Tämän vuoksi käyttövesiliitännästä ei yleensä<br />
saada riittävää painetta, vaan vesilähteeksi<br />
on asennettava painesäiliö. Pelkkä pumppu ei<br />
ole riittävä, koska sen käynnistyminen vie liian<br />
kauan aikaa. Pumpulla huolehditaan siitä,<br />
että sammutustapahtuman jälkeen painesäiliöön<br />
pumpataan uutta vettä ja säiliön paine<br />
pysyy riittävänä.<br />
Sammutusveden määrän on riitettävä 60<br />
sekunnin jatkuvaan sammutukseen sillä alueella,<br />
jossa sammutusveden käyttö on suurinta.<br />
Jos kipinäilmaisu- ja sammutusjärjestelmä<br />
suojaa useita erillisiä kohteita, on veden määrää<br />
lisättävä 50 %:lla.<br />
KIPINÄILMAISU- JA SAMMUTUS-<br />
JÄRJESTELMÄN HANKINTA<br />
5<br />
3<br />
Kipinäilmaisu- ja sammutusjärjestelmä on<br />
pelastustoimen laitteista annetun lain alainen<br />
turvajärjestelmä. Lisäksi se on räjähdysvaarallisia<br />
tiloja ja olosuhteita koskevan lainsäädännön<br />
alainen, ja tämä lainsäädäntö asettaa<br />
velvoitteita kipinäilmaisu- ja sammutusjärjestelmien<br />
valmistajille.<br />
Kipinäilmaisu- ja sammutusjärjestelmä<br />
suunnitellaan ja asennetaan Comité Européen<br />
des Assurances (CEA) laatiman asiakirjan<br />
"Specifications for spark detection,<br />
spark extinguishing and spark diversion systems<br />
– Planning and Installation, CEA 4044"<br />
mukaisesti. Asiakirja on englanninkielinen eikä<br />
sitä ole suomennettu. CEA on laatinut<br />
myös vaatimukset ja testimenettelyn kipinän<br />
ilmaisu- ja sammutusjärjestelmässä käytetyille<br />
tietyille laitteille.<br />
Koska kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmää<br />
ei liitetä hätäkeskukseen, sen tarkastusta<br />
sammutuslaitteiston tarkastuslaitoksen<br />
toimesta ei edellytetä. Toisaalta laitteiston tilaajan<br />
kannalta olisi suotavaa, että järjestelmän<br />
sääntöjen mukaisuuden tarkastaa kolmas<br />
osapuoli – esimerkiksi näiden laitteistojen<br />
tarkastukseen erikoistunut tarkastuslaitos.<br />
Näitä tarkastuslaitoksia ei valitettavasti tällä<br />
hetkellä ole. Suomessa on tällä hetkellä vajaa<br />
kymmenen kipinän ilmaisu- ja sammutusjärjestelmiä<br />
toimittavaa liikettä.<br />
On tärkeää huomata, että kipinäilmaisu- ja<br />
sammutusjärjestelmää ei hankita vain esimerkiksi<br />
pelkän pölynpoistojärjestelmän suojaamiseksi<br />
vaan koko teollisuuskohteen palo- ja<br />
räjähdysturvallisuuden parantamiseksi. Pölynpoistojärjestelmässä<br />
tai pölyräjähdysvaarallisessa<br />
prosessissa pölyräjähdys aiheuttaa<br />
aina erittäin vakavan uhan henkilöstölle ja<br />
koko yrityksen olemassaololle. Kipinäilmaisu-<br />
ja sammutusjärjestelmän hankinnasta aiheutuva<br />
kustannus ei ole laitteiston hankinnan<br />
esteenä, kun ymmärretään siitä saatava<br />
kokonaishyöty.<br />
Kipinäilmaisu- ja sammutusjärjestelmä on<br />
tehokas estämään prosessissa syntyvien kipinöiden<br />
ja kuumien hiukkasten aiheuttamaa<br />
räjähdysvaaraa. Kipinäilmaisu- ja sammutusjärjestelmä<br />
ei kuitenkaan voi olla ainut<br />
turvajärjestelmä silloin kun prosessissa<br />
aiheutuu pölyräjähdysvaara, vaan tällöin tarvitaan<br />
myös muita turvajärjestelyitä pölyräjähdyksen<br />
estämiseksi ja sen seurausten minimoimiseksi.<br />
Näitä turvajärjestelmiä voivat<br />
olla esimerkiksi räjähdyksen tukahduttamisjärjestelmät<br />
ja räjähdyksen paineenkevennysjärjestelmät.<br />
LÄHDELUETTELO<br />
1. Comité Européen des Assurances. Specifications<br />
for spark detection, spark extinguishing<br />
and spark diversion systems, Planning<br />
and Installation, CEA 4044, 2004.<br />
Kipinäilmaisimen havaitessa kuuman<br />
hiukkasen tieto siirtyy välittömästi ohjauskeskukselle.<br />
Ohjauskeskus avaa sammutusputkistoon<br />
sijoitetut magneettiventtiilit ja vesi purkautuu<br />
sammutussuuttimista pölykanavaan. Kuumat<br />
hiukkaset osuvat pölykanavaan muodostuvaan<br />
vesiverhoon ja sammuvat. Sammutussuuttimista<br />
purkautuu vettä asetetun ajan,<br />
joka yleensä on vähintään viisi sekuntia.<br />
2<br />
4<br />
1<br />
<strong>Palotutkimuksen</strong> Päivät <strong>2009</strong> 83