Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
keskiarvon ollessa 2,66 [2, 27]. Kunnan pinta-alalla ei ole huomattavaa korrelaatiota paloturvallisuuteen.<br />
koska Kuva niistä 2. Palokuolemasuhde voi pahimmassa tapauksessa ikäluokittain aiheutua<br />
sä [23, 2002–2006 24]. Yksi esitetty [29] ratkaisu ongelmaan 10–14-vuotiaissa. Palokuolemasuhde on miehillä<br />
jo mittavia materiaali- ja henkilövasä<br />
hinkoja. Sisäisen turvallisuuden ohjelman<br />
on automaattiset sammutuslaitteistot, joista<br />
on ulkomaisissa tutkimuksissa hyviä kokemuksia<br />
tasaisen korkea 45–69-vuotiaana ja uuhinkoja.<br />
destaan 80–84-vuotiaana. Naisilla palokuo-<br />
399 ja [25]. naisia 125. Miesten palokuolemasuhde lemasuhde on alle kaksi on palokuolemaa vuodestaan<br />
mukaisesti Miehiä luokkaan kuoli tarkasteluajanjaksolla I luetaan kuuluvaksi<br />
ne tulipalot, joista on mahdollisuus kehittyä<br />
suurpalo tai kuolemaan johtava tulipalo sentilla ihmisistä on toimiva palovaroitin<br />
Kyselytutkimuksen mukaan noin 95 prodessa<br />
kaikissa ikäluokissa ennen 75 ikävuot-<br />
korkeampi kaikissa ikäluokissa paitsi 10–14-vuotiaissa. Palokuolemasuhde on miehillä<br />
[3]. Onnettomuuspyramidiin sisäänrakennettu<br />
20/80-sääntö, jonka mukaan 20 prosenttia<br />
[26]. Palokuolemista tehdyssä selvityksessä<br />
havaittiin, että varoittimien käyttö ei näytsenttia<br />
onnettomuuksista aiheuttaa 80 protäisi<br />
kuitenkaan 3 olevan niin yleistä kuin ky-<br />
vahingoista, pätee hyvin, kun tarkastellaan<br />
selytutkimus antaa ymmärtää [9]. Rakennuspalotilastot<br />
suurpaloja ja ihmishenkiä vaatineiselytutkimus<br />
ta tulipaloja.<br />
puhuvat myös kyselytutkimuksen<br />
tuloksia vastaan [2].<br />
Automaattisten paloilmoittimien tekemillä<br />
hälytyksillä ja tulipaloilla ei ole samanlainen<br />
TULOKSET<br />
kausittainen luonne. Tulipaloja on eniten<br />
huhtikuusta elo–syyskuuhun toukokuun ollessa<br />
rakenTeeLLinen PaLoTUrVaLLiSUUS<br />
selvästi vilkkain kuukausi. Automaatti-<br />
hälytyksiä on eniten loppukesästä ja keskitalvesta,<br />
mutta vähemmän kevätkesästä ja syystalvesta.<br />
[2] Asiantuntijan arvion mukaan palohälytysten<br />
määrä on tammi-, elo- ja heinäkuussa<br />
korkeampi lähinnä kylmien ja kuumien<br />
sääolojen vuoksi.<br />
Tutkimuksessa käytettyä tilastotietoa on kerätty<br />
Kuntatiedon keskuksen, Sosiaali- ja terveysalan<br />
tutkimus- ja kehittämiskeskuksen<br />
(Stakes) SOTKAnetin, Tilastokeskuksen ja<br />
väestörekisterikeskuksenkin tiedoista. Johtopäätöksiä<br />
ja toimenpidesuosituksia varten on<br />
tehty asiantuntijahaastatteluita, jotka muodostavat<br />
yhdessä kirjallisuusselvityksen kanssa<br />
työn laadullisen aineiston. Tutkimuksessa<br />
käytetty tulipalosuhde tarkoittaa vuodessa<br />
tuhatta henkilöä kohden sattuneita tulipaloja<br />
vuosien 2003–2007 keskiarvona. Palokuolemasuhde<br />
puolestaan tarkoittaa vuosittain<br />
100000 henkilöä kohden sattuneita palokuolemia<br />
2003–2007.<br />
Tulipalon välittömässä läheisyydessä olevien<br />
ihmisten hengen kannalta ensimmäiset<br />
2–3 minuuttia ovat ratkaisevia, joten pelastustoiminnalla<br />
palokuolemien torjunta on<br />
vaikeaa [5, 10, 22]. Palon varhaisen torjumisen<br />
kannalta ratkaisevaa on palon syttymishetkellä<br />
paikalla olevien ihmisten osaaminen<br />
ja käytössä olevat tekniset ratkaisut. Lähes<br />
kaikki palokuolemat aiheutuvat henkilöille,<br />
joiden toimintakyky on nuoresta iästä,<br />
ikääntymisestä, vammasta tai päihteistä<br />
johtuen normaalia heikompi, joten palontorjunnan<br />
teknisillä järjestelmillä on keskeinen<br />
asema palokuolemien vähentämises-<br />
aSUmiSen PaLoTUrVaLLiSUUS<br />
Riskialueiden välisessä vertailussa ilmeni, että<br />
riskialueella IV tulipaloihin lähetettiin yli<br />
viisinkertainen määrä yksiköitä asukasta kohden<br />
kuin riskialueilla I ja II. Myös riskialueella<br />
III on tulipaloiksi luokiteltuihin onnettomuuksiin<br />
lähetetty noin puolitoista kertaa<br />
niin paljon yksiköitä kuin riskialueilla I ja II,<br />
kun suhteutetaan luvut asukasmääriin. Taajama-asteen<br />
ja asukastiheyden vaikutukset<br />
paloturvallisuuteen ovat tuloksiltaan samansuuntaisia.<br />
Tilastokeskuksen kaupunkimaisiksi<br />
luokittelemissa kunnissa tulipalotaajuus<br />
on 2,20, kun se taajaan asutuissa kunnissa on<br />
3,18 ja maaseutumaisissa kunnissa 3,86 valtakunnallisen<br />
keskiarvon ollessa 2,66 [2, 27].<br />
Kunnan pinta-alalla ei ole huomattavaa korrelaatiota<br />
paloturvallisuuteen.<br />
Miehiä kuoli tarkasteluajanjaksolla 399<br />
ja naisia 125. Miesten palokuolemasuhde<br />
on korkeampi kaikissa ikäluokissa paitsi<br />
ta. (kuva 2)<br />
Erityisriskiryhmäksi osoittautui pientaloissa<br />
yksin asuvat ihmiset, joista kaksi kolmannesta<br />
on 55 vuotta täyttäneitä eli ikääntyneiden<br />
osuus on selvästi suurempi kuin kerrostaloissa<br />
[29]. Myös rivitaloissa yksin asuminen<br />
lisää tilastollisesti tulipaloriskiä. Kerrostaloissa<br />
yksin asuminen ei kuitenkaan tarkoita<br />
kuntien välisessä vertailussa korkeampaa tulipalosuhdetta.<br />
Jotain vaikutusta lienee sillä,<br />
että kerrostaloja koskevat tiukemmat paloturvallisuusmääräykset<br />
[28]. Toisaalta rivi-, ketju-<br />
ja pientaloissa etäisyys lähimpiin naapureihin<br />
on suurempi, jolloin samassa asuntokunnassa<br />
asuvien merkitys paloturvallisuudelle<br />
kasvaa.<br />
Tilastokeskuksen ja PRONTOn tiedoista<br />
on koostettu eri-ikäisille rakennuksille syttymis-<br />
ja palokuolemataajuustiheys. Ennen<br />
vuotta 1920 ja vuosina 1940–1959 rakennetuissa<br />
rakennuksissa on noin kymmenkertainen<br />
palokuolemataajuustiheys ja lähes<br />
kaksinkertainen syttymistaajuustiheys kuin<br />
2000-luvulla rakennetuissa rakennuksissa.<br />
Kaiken kaikkiaan, mitä uudempi rakennus<br />
on, sitä parempi paloturvallisuus. Paloturvallisuuden<br />
kannalta suurimmat hyppäykset<br />
ovat vuosien 1960 ja 1980 kohdalla. [2, 29]<br />
TULiPaLojen kaUSiLUonne<br />
Suomessa sattui vuosina 2003–2007 keskimäärin<br />
38,6 tulipaloa päivittäin. Päiväsuhde<br />
vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Helmikuun<br />
keskimääräinen tulipalojen päiväsuhde<br />
on 24,6 tulipaloa, ja toukokuussa se on 58,1<br />
tulipaloa päivässä.<br />
Juhlapyhistä harvat näkyvät tulipalotilastoissa.<br />
Uutenavuotena tulipaloja sattuu neljä<br />
kertaa niin paljon kuin tavallisena joulu- tai<br />
tammikuisena päivänä, ja vappuna tulipalo-<br />
<strong>Palotutkimuksen</strong> Päivät <strong>2009</strong> 57
Change language